Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

metsä

  • Koneet ja tekniikka
/ 7.1.2026

Metsäkärryn maltillinen materiaalikustannus

Viljelijät ovat saaneet vuosikausia kuulla kuinka koneiden kallistuminen selittyy raudan hinnannousulla. Jos raudan hinta laskee, on koneiden hinnanlaskua silti turha odottaa. Puhdetöinä valmistuneesta metsäkärrystä oli helppo laskea raudan osuus koneen hinnasta.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 31.12.2025

Kasvu tuplaantunut 50 vuodessa

Sahalan kartanon isäntä Veli-Jussi Jalkanen hoitaa tuhannen hehtaarin metsäänsä suosituksia harvempana, ja korjaa 70 prosenttia tukkipuuna. Kasvupohjissa on paljon soistuvia turvekankaita, jotka on pantu ojituksella ja tuhkalannoituksella kasvamaan. Jalkasella on useita metsänkasvatusinnovaatioita, joiden avulla hän optimoi puuntuotannon.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 23.12.2025

Kantohinnat laskevat ensi vuonna

Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuosittain laatiman metsäsektorin suhdannekatsauksen mukaan vuonna 2025 ylletään ennätykseen yksityismetsänomistajien liiketuloksessa. Vuonna 2026 tulos heikkenee, mutta hakkuumäärät pysynevät ennallaan.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 12.12.2025

Soiden ennallistamisen surkea lopputulos

Viimeisin Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoskonferenssi pidettiin Brasiliassa nyt kuluvassa marraskuussa 2025. Kyseessä on vuotuinen huippukokous, jossa pyritään sopimaan ilmaston lämpenemisen hillitsemisestä….

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 1.5.2025

Laadukas työnjälki on metsäurakoitsijan valtti

Hollolalaiselle Veli Porrille on tärkeää, että harvennusjälki näyttää hyvältä. Energiapuu jatkojalostetaan biolämpölaitoksissa lämmöksi.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 24.10.2024

Kansalaisvaikuttaminen kuuluu demokratiaan, mutta lain rikkominen ei

Syyskuussa nähtiin monella tapaa käsittämätön teko ja tapahtuma. Meillä on olemassa tässä maassa toimiva edustuksellinen demokratia ja syyskuinen teko oli…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 25.4.2024

Suomen avaintavoitteet EU-vaalikaudelle 2024–2029

Mennyt talvi oli pitkä, kylmä ja luminen, mutta tätä kirjoittaessa on kevät lähtenyt etenemään vauhdilla. Politiikan saralla voi todeta, että…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 21.12.2023

EU:n tulevaisuuden mahdollisuudet kasvavat metsissämme

Vihreän siirtymän vyöryessä yli Euroopan metsät ovat joutuneet polttopisteeseen ja katseet ovat kääntyneet niiden potentiaaliin hiilensitojana. Tarkoitusperät ovat sinänsä hyvät,…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 24.11.2022

EU:n ennallistamisehdotus vasta valmistelussa

Euroopan komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnon ennallistamisesta kesäkuussa 2022. Ehdotus olisi toteutuessaan vaikutuksiltaan varsin raju, erityisesti…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 27.10.2022

EU vainoaa metsiämme

Euroopan unionista on tullut meille yhä vaikeampi yhteisö. Olemme olleet EU:n nettomaksajia koko jäsenyytemme ajan lukuun ottamatta kolmea poikkeusvuotta, jotka…

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 29.9.2022

Ruisleipäpolitiikasta ilmastovääntöön; supliikkiministeri Kurvinen

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen nimeää kotipesäkseen kunnallispolitiikan ja maakuntien kehittämisen. Ministerin työ vie kuitenkin kansainvälisille foorumeille ja suuriin, globaaleihin kysymyksiin. Juristin koulutus auttaa, kun kättä väännetään lainopillisista ilmastositoumuksista. Leipä ja lämpö meinaavat loppua eikä metsiäkään saisi enää käyttää. Sitä Kurvinen ei aio sallia

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 29.9.2022

EU:n ennallistamisesitykset uuteen valmisteluun

Euroopan komissio jätti ehdotuksensa luonnon ennallistamisasetuksesta kesäkuussa. Sisältö oli valitettavasti tuttua jatkumoa monille aikaisemmille esityksille, jotka tekevät maa- ja metsätalousyrittämisestä…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 29.9.2022

Tuotantoa sodan varjossa vielä pitkään

Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset globaaliin maataloustuotantoon ovat nyt kaikkien nähtävillä. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet maailmanlaajuisesti ja siitä kärsivät eniten köyhät ja…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 8.5.2022

Uusi ilmastolaki ja metsätalous

Harvoin lakeja muutetaan niin nopealla tahdilla kuin ilmastolain ollessa kyseessä. Nykyisin voimassa oleva laki on vuodelta 2015. Hallituksen esitys uudeksi…

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Claydon – kaistakylvön edelläkävijä
    Joitakin Claydonin kylvökoneita tuotiin Suomeen suorakylvöbuumin aikana. Tuontia on jatkettu myöhemminkin, vaikka Claydonin kylvötapa on uudelleennimetty kaistakylvöksi (strip till). Kylvöperiaatteen ja koko koneen kehitti aikoinaan Jeff Claydon omiin tarpeisiinsa. Hyväksi havaittu tuote päätyi sittemmin sarjatuotantoon....
  • Strategian avulla tavoitteisiin
    Yrityksen hyvin laadittu strategia voi olla keskeinen työväline maatilayrityksen menestymisessä, mutta silti se puuttuu monelta yritykseltä....
  • Tarvitaanko täsmäviljelyteknologiaa vai parempaa ymmärrystä?
    Täsmäviljelystä on puhuttu jo vuosikymmeniä ...

Luetuimmat

  • Siskosten vihannestilalla kasvaa yli 20 eri vihannesta ja yrttiä
    Avomaan tuotantoon vaihtuvat kasvuolot tuovat haasteita, mutta lisäävät myös mielenkiintoa.
  • KM kokeilee: Milwaukee M18 FOPH2 -monitoimitrimmeri FOPH-BBA- ja FOPH-RBA -lakaisulisäkkeillä
    Milwaukeen monitoimitrimmeri on enemmän kuin työkalun nimi antaa ymmärtää. Voimayksikköön saa...
  • Metsälain säädösten muuttamisen sudenkuopat
    Maa- ja metsätalousministeriössä asetettiin tämän vuoden kesäkuussa työryhmä valmistelemaan metsälain muutosta...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
  • Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. 

Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. 

Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen 

Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
1 viikko ago
View on Instagram |
1/9
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
1 viikko ago
View on Instagram |
2/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
2 viikkoa ago
View on Instagram |
3/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
2 viikkoa ago
View on Instagram |
4/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
2 viikkoa ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
2 viikkoa ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
2 viikkoa ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
2 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
2 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari