Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Koneet ja tekniikka

  • Koneet ja tekniikka
/ 11.9.2026

Claydon – kaistakylvön edelläkävijä

Joitakin Claydonin kylvökoneita tuotiin Suomeen suorakylvöbuumin aikana. Tuontia on jatkettu myöhemminkin, vaikka Claydonin kylvötapa on uudelleennimetty kaistakylvöksi (strip till). Kylvöperiaatteen ja koko koneen kehitti aikoinaan Jeff Claydon omiin tarpeisiinsa. Hyväksi havaittu tuote päätyi sittemmin sarjatuotantoon.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 27.8.2026

KM kokeilee: Delimbe T18 Piensiemenkylvökone jyrän päälle

Nykyään viljelijän päänvaivana ja/tai mahdollisuutena ovat kerääjäkasvit, aluskasvit, saneerauskasvit ja iso joukko muita piensiemenillä perustettavia kasvustoja. Suomessa piensiemenet menevät useimmiten maahan jyräkombin piensiemenlaatikosta 3–4 metrin työleveydellä. Kevään edetessä innostuimme muutaman naapurin kanssa kokeilemaan Keski-Eurooppa-tyylistä konseptia, jossa piensiementen kylvökone asennetaan jonkin leveämmän työkoneen päälle.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
  • Koneet ja tekniikka
/ 14.8.2026

Gasum vastaa epäpuhtaushaasteisiin: Uusi käsittely vähentää kierrätyslannoitteiden muovia

Biokaasulaitoksilla kehitetään uusia keinoja vähentää kierrätyslannoitteisiin päätyviä muoviepäpuhtauksia. Yksi ratkaisu on saksalaisen Huberin valmistama Strainpress-lietteenpuhdistin, joka asennetaan prosessin loppupäähän. Tämän vuoden loppuun mennessä se on käytössä viidellä Gasumin biokaasulaitoksella.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 11.8.2026

KM kokeilee: Hikoki C3609DUM -akkupyörösaha isolla terällä

Akkupyöräsahojen työtehoa on usein parannettu pitämällä terähalkaisijat hillittyinä. Hikokin uutuussaha kykenee kuitenkin sahaussyvyyteen, johon yltävät usein vain verkkovirtakoneet. Siitä huolimatta koneen teho riittää reippaaseenkin työtahtiin.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 3.8.2026

Claasin uusi Axion 8 Cmatic -mallisto

Claas korvaa Axion 800-sarjan uudella Axion 8 Cmatic -sarjalla. Malleja on kolme 8.240, 8.270 ja 8.290, joissa mallinumeron loppuosa kertoo tehon hevosvoimina. Ohjaamo on tuttu aiemmin esitellystä 9-sarjasta ja ohjaamomelu on saatu painettua 67 desibeliin. Erilaista automatiikkaa on lisätty niin, että traktori pystyy valvottuna myös autonomiseen työskentelyyn. Takuuaika on nostettu viiteen vuoteen ja 5 000 tuntiin. Lisäsopimuksilla takuun saa kasvatettua kahdeksaan vuoteen tai 8 000 tuntiin.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 23.7.2026

KM koeajaa: Carrier XT 425 -hinattava lautasmuokkain, matala sänkimuokkaus kerta-ajolla

Kolmella aallotetulla akselilla on mahdollista saada aikaan hyvin matala ja yllättävän tasainen muokkaus, joka herättää sekä sadonkorjuussa karisseet siemenet että rikkakasvit myöhempää rikkakasvien torjuntaa varten. Carrier XT tekee tämän vauhdikkaasti.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 20.7.2026

TTS:n laskentaohjelmat hyötykäyttöön

TTS-Kone ja TTS-Manager ovat selainpohjaiset työkalut konetöiden kustannuslaskentaan ja maatilan töiden suunnitteluun. Niiden käyttö on vaivatonta ilman asennuksia, ja monipuoliset selkeät tulosteet saa heti käyttöönsä. KM- ja KMVET-lehtien kestotilaajat pääsevät ohjelmiin maksutta, ja moni onkin jo ottanut ne avuksi yrityksenä päätöksentekoon. Nyt on muidenkin hyvä hetki tutustua ohjelmiin ja ottaa ne hyötykäyttöön.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 13.7.2026

KM kokeilee: Metabo KGSV 254 MC Perustyökalun uusin painos

Verkkovirtakäyttöiset jiiri- ja katkaisusirkkelit ovat työkaluja, joissa ei ole tapahtunut järisyttäviä teknisiä mullistuksia aikoihin. Akkutyökalujen kiihtyvän maihinnousun vanavedessä päätimme kuitenkin testata, mitä Metabon uutuussahalla on tarjota käyttäjilleen.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 8.7.2026

KM kokeilee: Netti aina mukana

Matkakäyttöön tarkoitetut 5g-reitittimet ovat erittäin monikäyttöisiä laitteita. Kun netin on toimittava luotettavasti erilaisissa ympäristöissä, kannattaa laitteeseen usein sijoittaa vähän ylimääräistä rahaakin.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 3.7.2026

Miljardien investoinnit vertikaaliviljelyyn sulivat

Ala antoi etenkin Yhdysvalloissa katteettomia lupauksia ja edessä on ollut keinojen miettiminen uudestaan. Suomessa on ehdotettu jopa vertikaaliviljely-termistä luopumista.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 17.6.2026

Peltotyökoneita Tšekistä, Farmet tähyää Suomen markkinoille

Tšekkiläinen Farmet on tuore tuttavuus Suomen peltokonemarkkinoilla. Yhtiö esitteli uutuustuotteitaan kansainväliselle vierasjoukolle kotikentällään Ceška Skalicessa toukokuussa.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 16.6.2026

Digimaatalous: Ruotsalaiset innostuivat yhdistämään datakeskukset ja kasvihuoneet

Tulevaisuudessa kylmissä olosuhteissa voidaan harjoittaa vihannesviljelyä datakeskusten hukkalämmön avulla. Toteutukseen liittyy kuitenkin useita haasteita.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 11.6.2026

Oman kylän RTK-tukiasema

Kalliit korjauspalvelumaksut saivat ulvilalaiset viljelijät tarttumaan toimeen viisi vuotta sitten ja hankkimaan oman RTK-kimppatukiaseman. Siirtyminen retrolaitteista nykyaikaiseen, mutta edulliseen järjestelmään vaati testailua, säätämistä ja vertaistukea.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 10.6.2026

Niitetäänkö kesanto reunasta vai keskeltä alkaen? Ratkaisu teknologiasta

Tuotannon ulkopuolella pääsääntöisesti olevien nurmialojen niitto on periaatteessa yksinkertainen työ. Luonnon monimuotoisuuden huomioonottamiseksi suositeltu keskeltä aloitettava niitto on kuitenkin jo haastavampi toteuttaa. Automaattiohjauksen kehittyneet järjestelmät voivat tehdä suositellusta menetelmästä myös tekijälle sujuvan.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Claydon – kaistakylvön edelläkävijä
    Joitakin Claydonin kylvökoneita tuotiin Suomeen suorakylvöbuumin aikana. Tuontia on jatkettu myöhemminkin, vaikka Claydonin kylvötapa on uudelleennimetty kaistakylvöksi (strip till). Kylvöperiaatteen ja koko koneen kehitti aikoinaan Jeff Claydon omiin tarpeisiinsa. Hyväksi havaittu tuote päätyi sittemmin sarjatuotantoon....
  • Strategian avulla tavoitteisiin
    Yrityksen hyvin laadittu strategia voi olla keskeinen työväline maatilayrityksen menestymisessä, mutta silti se puuttuu monelta yritykseltä....
  • Tarvitaanko täsmäviljelyteknologiaa vai parempaa ymmärrystä?
    Täsmäviljelystä on puhuttu jo vuosikymmeniä ...

Luetuimmat

  • Siskosten vihannestilalla kasvaa yli 20 eri vihannesta ja yrttiä
    Avomaan tuotantoon vaihtuvat kasvuolot tuovat haasteita, mutta lisäävät myös mielenkiintoa.
  • KM kokeilee: Milwaukee M18 FOPH2 -monitoimitrimmeri FOPH-BBA- ja FOPH-RBA -lakaisulisäkkeillä
    Milwaukeen monitoimitrimmeri on enemmän kuin työkalun nimi antaa ymmärtää. Voimayksikköön saa...
  • Metsälain säädösten muuttamisen sudenkuopat
    Maa- ja metsätalousministeriössä asetettiin tämän vuoden kesäkuussa työryhmä valmistelemaan metsälain muutosta...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
  • Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. 

Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. 

Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen 

Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
1 viikko ago
View on Instagram |
1/9
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
2 viikkoa ago
View on Instagram |
2/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
2 viikkoa ago
View on Instagram |
3/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
2 viikkoa ago
View on Instagram |
4/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
2 viikkoa ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
2 viikkoa ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
2 viikkoa ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
2 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
3 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari