Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Talous ja yrittäminen

  • Talous ja yrittäminen
/ 6.9.2026

Tulevaisuus näkyväksi omistajanvaihdoksessa

Omistajanvaihdosten tekemisen tapoja on yhtä paljon kuin on ihmisiäkin. Yhteistä kaikilla on kuitenkin se, että ennakointi kannattaa.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
  • Talous ja yrittäminen
/ 4.9.2026

Maanparannus- ja saneerauskasvit: Mistä on kysymys ja miten niitä kannattaa viljellä?

Tänä keväänä viljelijät ovat puhuneet maanparannuskasveista enemmän kuin ohralajikkeista. Kun Hormuzinsalmi sulkeutui ja lannoitteiden hinnat nousivat, alkoi viljelijöiden päässä ja taskulaskimissa raksuttaa. Oma vaikutuksensa oli myös tukipolitiikalla. Maanparannuskasveilla voi kuitata hyvät tuet ja reilun lannoitusvaikutuksen, mutta miten se onnistuu? Naturcomin Timo Mäkinen antoi muutamia hyviä vinkkejä.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 1.9.2026

Vaihteleva Q2-kausi paketissa

Loputkin salkkumme Q2-katsauksista julkistettiin elokuussa vaihtelevin kurssireaktioin. Lisähämmennystä loivat Apetitin tulosvaroitus sekä sikaruttotilanteen kehitys. Kaikesta huolimatta salkkumme arvo on nyt varsin vähän miinuksella.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 31.8.2026

Häpeä pitkittää maatilan talouskriisiä

Ylivelkaantuneiden maatilojen kanssa työskentelevä Juha Peltonen kohtaa asiakkaat vertaisenaan. Hänen mukaansa talousvaikeuksista voidaan selvitä monella tavalla, mutta vaihtoehdot vähenevät sitä mukaa, mitä pidempään ongelmia piilotellaan.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 26.8.2026

Markkinasignaalit: Luomumarkkinat kirkastumassa

Luomua on viime vuosina leimannut vaikea markkinatilanne. Kysyntä on hiipunut, luomutuotannosta on luovuttu aiempaa enemmän ja markkinoiden näkymät ovat olleet…

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 24.8.2026

Stratford Farm Equipment, Kanadan Casediileri

Kanada on vahva maatalousmaa, jonka laajat preeriat tuottavat erityisesti viljakasveja vientimarkkinoille. Mutta Kanadan maatalous on myös hyvin monipuolista. Varsinkin idässä, kaukana preerioista tuotetaan kaikkea maidosta viinin kautta vaahterasiirappiin. Monipuolisuutta vaaditaan myös konekaupassa.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 20.8.2026

Mobiiliyhteydet kuntoon maaseudulla

Satelliittipaikannus ja sitä tukevat mobiiliverkot ovat keskeinen osa peltoviljelyä. Eri syistä johtuvat häiriöt aiheuttavat harmia ja suoria tulonmenetyksiä maatiloille.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 7.8.2026

Yksinkertaisesti maata kunnioittaen

Mantereen tilan emäntä elää todeksi tilanhoitaja-ajattelua. Maa on se, joka antaa ruokaa. Siitä täytyy pitää hyvää huolta. Huolta on pidettävä myös perheestä ja itsestä. Lisäksi yritystoiminnan täytyy olla kannattavaa ja työn täytyy tuoda reilu korvaus tehdystä. Mantereen tilalla kyytöt hoitavat maisemaa ja niiden tuottama lihaa on myyty suoramyyntinä jo vuodesta 2012. Tavoitteena on kehittää ja lisätä lihan suoramyyntiä.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
  • Talous ja yrittäminen
/ 6.8.2026

Euroopan komission lannoitesuunnitelma ei tarjoa nopeita ratkaisuja

Euroopan komissio julkisti toukokuussa lannoitteita koskevan toimintasuunnitelman. Suunnitelman tavoitteena on muodostaa näkymä siitä, miten Euroopan unionissa turvataan kohtuuhintaisten lannoitteiden saatavuus ja tuotanto, ja samalla vähennetään riippuvuutta kemiallisista tuontilannoitteista. Julkaisuajankohdan takia suunnitelmaan luotiin odotuksia myös suorista ja nopeista keinoista Lähi-idän sodasta aiheutuneiden markkinavaikutusten tasoittamiseen. Suunnitelmassa käsitellyt lyhyen aikavälin kriisitoimet on kuitenkin sidottu pidemmän aikavälin rakennemuutokseen, eikä niitä varsinaisesti esitetä kevään markkinaheilahteluihin sidottuina irrallisina tukitoimina.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 3.8.2026

Maataloutta salkussa: Sikarutto iski lihatalojen kursseihin

Salkkumme heinäkuu sujui kuun loppua lukuun ottamatta melko rauhallisesti. Esimerkiksi Atrian Q2-raportti oli pääosin mukavaa luettavaa. Mutta loppukuusta rysähti. Sikaruttouutiset tiputtivat lihayhtiöiden kursseja roimasti.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 27.7.2026

Maatalouden mahdolliset maailmat

Tulevaisuudentutkija Tuomas Kuhmosen mukaan tarvitsemme maatalousyrittämiseen nykyistä useampaa tulevaisuuspolkua, mikäli haluamme nuoria alalle. Velkavetoinen kasvun tie ei houkuttele kaikkia. Kuhmonen onkin innoissaan uuden ruokastrategian kahdesta eri mallista, volyymivetoisesta ja vuorovaikutteisesta. Molempia tarvitaan.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Talous ja yrittäminen
/ 23.7.2026

Omannäköistä yhteistyötä

Mattias Anomaalla Pelkolan kartanosta ja Susanna Valtosella ja Otto Paakkalalla Hirvilammen luomusta on yhteinen emolehmäpihatto, jossa on molempien tilojen omat karjat. Anomaa pyörittää sikalaa ja tuottaa luomuviljaa, Valtonen Katinalan lihakauppaa, Paakkala hoitaa molempien tilojen peltoja. Yhteistyötä tehdään monella rintamalla.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 21.7.2026

Kasvavilla tiloilla menestys vaatii muutakin kuin tuotanto-osaamista

Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto tutkivat kehittyvien kotieläintilojen johtamista, työvoimaa ja yrittäjien osaamista. Tutkimukset osoittivat, että tilojen menestykseen vaikuttaa yhä enemmän henkilöstöjohtaminen, yhteistyö ja työhyvinvointi.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 17.7.2026

Oppiminen tapahtuu tekemällä

Forssalaisella lypsykarjatilalla on ollut 30 vuoden aikana noin 40 maatalousharjoittelijaa. Opiskelijat ovat entistä useammin kansainvälisiä, ja monesti harjoittelijoista koulutetaan myös tilan vakituiset työntekijät. Kiinnostus ja innostus ovat tärkeintä, kaiken muun voi oppia. Jutussa kerrotaan kahden harjoittelutilan kokemuksista.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Hyvä kasvukunto ja oikea lajike rakentavat kannattavuutta
    Boreal Kasvinjalostus Oy:n peltopäivässä Marttilassa tarkasteltiin kevätvilja- ja palkokasvilajikkeita sekä keinoja pellon kasvukunnon parantamiseen. Viljo Talolan säätiön tilalla nähtiin käytännössä, kuinka lajikevalinnat, kuivatus ja pellonpinnan muotoilu vaikuttavat sadontuottokykyyn....
  • Tulevaisuus näkyväksi omistajanvaihdoksessa
    Omistajanvaihdosten tekemisen tapoja on yhtä paljon kuin on ihmisiäkin. Yhteistä kaikilla on kuitenkin se, että ennakointi kannattaa....
  • Laiteturvallisuus kannattaa pitää kunnossa
    Käytätkö älypuhelintasi ilman pääsykoodia tai ...

Luetuimmat

  • Erikoiskasvien viljely vuonna 2023–2025
    Kahden vuoden erikoiskasvien seurantajaksolla viljelyala on lisääntynyt eniten sokerijuurikkaalla, puhdaskauralla, kuminalla...
  • Ratkaisuja perunan viljelyn haasteisiin
    Kokeilussa ovat olleet muun muassa mikrobit ravinteiden saannin edistäjinä, perunaruton torjunta-aineiden...
  • Lannoitevuosi alkoi tutulla kaavalla
    Lannoitteiden markkinavuosi alkoi kesäkuussa samanlaisella vauhdilla kuin vuotta aikaisemmin. Eri arvioiden...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
  • Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. 

Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. 

Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen 

Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
3 päivää ago
View on Instagram |
1/9
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
4 päivää ago
View on Instagram |
2/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
7 päivää ago
View on Instagram |
3/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
1 viikko ago
View on Instagram |
4/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
1 viikko ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
1 viikko ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
1 viikko ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
2 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
2 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari