Talous ja yrittäminen

Ahtaan maan kasvatit

Hollanti on maatalouden kummajainen: Maa, josta maailmalle lähtee paitsi poikkeukselliset määrät ruokaa, myös viljelijöitä. Tehokkuuteen panostaminen on merten takanakin hollantilaisten valtti.

Siirry artikkeliin

Parametrinen vakuuttaminen tuo uudenlaista vakuutuskulttuuria maatalouteen

Ilmastonmuutos tuo uusia haasteita viljelyyn epätavallisten sääilmiöiden muodossa. Ottaisitko vakuutuksen tehoisan lämpösumman kertymälle? Entä epätavallisen voimakkaalle sadekuurolle? Näitä kysymyksiä viljelijän kannattaa pohtia, sillä niitä tarkastellaan parhaillaan myös maa- ja metsätalouden vakuuttajana tunnetussa LähiTapiolassa.

Siirry artikkeliin

Suomen suurimmat maatilat 2025; keskipinta-ala 55 hehtaaria, mutta mediaani vain 31 hehtaaria

Suomen suurinta peltopinta-alaa viljelee edelleen selvällä erolla muihin uusimaalainen Niko Ahlqvist. Hänellä on viljelyssä hieman yli 1 650 hehtaaria peltoa. Vuoden 2025 tukihakuun perustuvissa tiedoissa oli vielä 40 618 maatilaa, mutta tänä keväänä tukea hakee jo alle 40 000 maatilaa.

Tilojen keskikoko on edelleen pieni, sillä tukihakijajoukon keskimmäisellä tilalla (mediaani) on hieman yli 31 hehtaaria peltoa viljelyssä.

Siirry artikkeliin

Suunta kohti muutosjoustavaa ruokajärjestelmää

Maatalouden toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Tutkimukset nostavat esiin tarpeen uudistaa toimintamalleja, vahvistaa muutosvalmiuksia ja huomioida sosiaalinen kestävyys osana tulevaisuuden ruokajärjestelmää.

Siirry artikkeliin

Elintarvikemarkkinalaki ei ulotu hinnoitteluun

Julkisuudessa on luotu mielikuvaa, jonka mukaan hallituksen maaliskuun lopulla eduskunnalle antamalla elintarvikemarkkinalain muutosesityksellä parannettaisiin viljelijän tulotasoa. Kyseinen laki ei kuitenkaan koske hinnoittelua, vaan sopimusehtojen kohtuullisuutta ja kauppatapoja. Vaikutukset jäävät kaiken kaikkiaan tapauskohtaisiksi ja sellaisina marginaalisiksi.

Siirry artikkeliin

Osaako tekoäly tehdä lannoitussuunnitelman?

Toimittaja testasi, voivatko ilmaiset tekoälysovellukset auttaa viljelysuunnitelman teossa. Tekoäly auttaa tiedonhankinnassa, mutta pahimmillaan se antaa itsevarmasti käyttökelvottomia ohjeita.

Siirry artikkeliin

Viljataseet turvoksissa meillä ja maailmalla

Kasvukauteen lähdetään vaisuin odotuksin. Viljan hinnat ovat vakiintuneet viime vuosiin verrattuna matalalle tasolle ja samaan aikaan kustannukset ovat nousussa etenkin Lähi-idän sodan seurauksena. Tuoreimpien raporttien mukaan varastoissa on viljaa aiemmin arvioitua enemmän. Kuluvan satovuoden tuotanto ylittää kulutuksen ja samalla myös tulevaan syksyyn lähdetään vahvoin sato-odotuksin.

Siirry artikkeliin

Maidontuotannon tulokset 2000–2025: Neljännesvuosisata melkoista kehitystä

2000-luku eli 25 vuotta on tuonut suomalaisten lehmien keskituotokseen noin 2 500 kiloa lisää maitoa. Automaattilypsyn osuus on kasvanut reippaasti. Ayrshiret vaihtuvat vähitellen holsteineihin. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on maailman kymmenen parhaan keskituotoksen ryhmässä.

Siirry artikkeliin

Pukumies toiselta puolen pöytää

MTK valitsi kokeneen ja analyyttisen Tero Hemmilän keulakuvakseen. Vaakakupissa painoi Hemmilän kokemus elintarvike- ja panosteollisuudesta. Kenttä halusi kovan luun. Hemmilä aikoo vahvistaa maatalouden kannattavuutta ja arvostusta keskittymällä voimakkaammin elinkeinopolitiikkaan.

Siirry artikkeliin

Ojitusyhteisö vastaa kuivatusalueen ojasta

Ojitusyhteisö muodostuu kuivatusalueista ja hyödynsaajista. Kaikki eivät kuitenkaan tiedä kuuluvansa ojitusyhteisöön.

Siirry artikkeliin

Satakunnan ruoka-ala vahvistuu yhteistyön kautta

Satakunnan Biolaakso pyrkii lisäämään elintarvikealan yhteistyötä yritysten, oppilaitosten ja kehittäjäorganisaatioiden välillä. Lisäksi yrityksille on kehitetty konkreettisia ratkaisuja muun muassa sivuvirtojen hyödyntämiseen ja automaatioratkaisuiden kehittämiseen.

Siirry artikkeliin