Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Metsätalous

  • Metsätalous
/ 31.12.2025

Kasvu tuplaantunut 50 vuodessa

Sahalan kartanon isäntä Veli-Jussi Jalkanen hoitaa tuhannen hehtaarin metsäänsä suosituksia harvempana, ja korjaa 70 prosenttia tukkipuuna. Kasvupohjissa on paljon soistuvia turvekankaita, jotka on pantu ojituksella ja tuhkalannoituksella kasvamaan. Jalkasella on useita metsänkasvatusinnovaatioita, joiden avulla hän optimoi puuntuotannon.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 23.12.2025

Kantohinnat laskevat ensi vuonna

Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuosittain laatiman metsäsektorin suhdannekatsauksen mukaan vuonna 2025 ylletään ennätykseen yksityismetsänomistajien liiketuloksessa. Vuonna 2026 tulos heikkenee, mutta hakkuumäärät pysynevät ennallaan.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 18.12.2025

Jalojen lehtipuiden viljely kiinnostaa Suomessa

Suomen ilmasto on lämpenemässä 1900-luvun ilmastoon verrattuna samoin kuin koko maailman ilmasto kaikista ilmastonmuutosta hillitsevistä toimista huolimatta. Suomessa muutos on kuitenkin ennusteiden mukaan voimakkaampi kuin maapallolla keskimäärin. Erityisen suuri muutos on Pohjois-Suomessa. Arvio on, että talviaikaiset hyvin alhaiset lämpötilat tulevat harvinaisemmiksi. Sitä vastoin kesällä hellejaksot yleistyvät ja pitenevät. Koko kasvukausi pidentyy sekä keväästä että syksystä.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 18.12.2025

Hyönteistuhopuut kelpaavat hyötykäyttöön

Kirjanpainajan tuhoamat kuuset on yleensä joko korjattu energiapuuksi tai jätetty pystyyn sertifiointisäännösten edellyttämiksi jättöpuiksi. Tuhohyönteisten kuivattamalle puulle voi kuitenkin löytyä käyttöä rakennuspuuna, kertoo Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin tutkimushanke.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
  • Näyttelyt
/ 26.4.2025

Kalajoen ProForestissa metsäala laajasti esillä

Metsäalan messutarjonta jatkuu tämän vuoden puolella Kalajoella toukokuussa järjestettävillä ProForest-messuilla. Messualueena toimivalla Kalajoen lentokentällä on mukana kaikkiaan noin 170 näytteilleasettajaa laajasti koko metsäalalta.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
  • Talous ja yrittäminen
/ 16.3.2025

Metsää myös tuleville sukupolville

Riitta ja Mikko Pänkäläinen ovat ottamassa vastuun metsätilan hoidosta Luhangan kylällä. Vielä on menossa pähkäilyvaihe, mutta suunta on selvillä kohti monikäyttöistä metsää.

Siirry artikkeliin

  • Energia
  • Koneet ja tekniikka
  • Kotieläintuotanto
  • Metsätalous
  • Näyttelyt
  • Rakentaminen
  • Uutiset
/ 20.1.2025

Maatilarakentamisen, energian ja metsätalouden ammattilaistapahtuma SarkaMessut kutsuvat Seinäjoelle 31.1.–1.2.

Seinäjoen Sarkamessut toimivat tiedon, taidon ja tekijöiden näyttämönä. Kaksipäiväisestä ammattilaistapahtumasta on tulossa messuhistorian kattavin, sillä mukana on tuttujen toimijoiden lisäksi paljon uutta, erilaista ja ennen kaikkea ajankohtaista.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
  • Talous ja yrittäminen
/ 14.1.2025

Koirat tunnistavat metsätuhon aikaisessa vaiheessa

Koirat pystyvät haistamaan kuusen- ja männynjuurikäävän sekä tervasroson jo silloin, kun silmä ei havaitse merkkejä näistä sienistä puissa. Tutkimuksessa pilotoitiin koirien hajukoulutusmenetelmää hyvin tuloksin.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
  • Ulkomaat
/ 7.1.2025

Metsäpalot uhkana Montanassa

Selvitimme, miten Yhdysvalloissa, 10,3 miljoonan metsähehtaarin Montanan osavaltiossa hoidetaan metsiä ja kohdataan ilmastonmuutoksen haasteita.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 24.12.2024

Metsäojittajalla on vahva lakiturva

Ojituksen huippuvuonna 1969 Suomessa ojitettiin soita lähes 300 000 hehtaaria metsätaloutta varten. Tällaista ensikertaista uudisojitusta tehtiin tilastojen mukaan yli 100 000 hehtaaria vuodessa ajanjaksona 1959–1980. Suurimman osan tästä ajasta voimassa oli vanha vesilaki (19.5.1961/264), jonka kuudennessa luvussa jämäkästi säädettiin: ”Viljelys- tai metsämaan kuivattamiseksi taikka muunlaisen alueen käyttöä haittaavan veden poistamiseksi maanomistajalla on oikeus maan ojittamiseen sen mukaan, kuin tässä luvussa jäljempänä säädetään.”

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 19.12.2024

Muuttuva käytäntö metsäojien kunnostukseen

Monet uskovat, että ojitettujen soiden kunnostus tarkoittaa Suomessa laajamittaista soiden entistämistä likimain luonnontilaisiksi. Toive on, että järvien kirkkaus ja näkemäsyvyys paranisivat, arvokalat lisääntyisivät pohjaa tonkivien särkikalojen kustannuksella, verkkojen limoittuminen ei olisi enää ongelma ja muutenkin pintavesien käyttökelpoisuus paranisi.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 29.10.2024

Puusta parempi hinta

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennusteen mukaan sekä tukki- että kuitupuun kysyntä kasvaa ensi vuonna. Kuitupuun ja koivutukin reaaliset kantohinnat ovat nousseet aiempaan verrattuna uudelle tasolle.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 17.1.2024

Yhteismetsää hoidetaan suunnitelman mukaan

Kurikan Jalasjärvellä kotipaikkaansa pitävän Ilvesjoen yhteismetsää hoidetaan porukalla metsäsuunnitelman mukaan. Yhteismetsän maille asennetut tuuliturbiinit tuovat 60 osakkaalle vuosittain mukavasti myös vuokratuottoa.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 9.1.2024

Lannoituksella lisää metsän elinvoimaa ja vastustuskykyä

Kierrätyslannoite Putretin kokeilu käynnistyi syyskuussa kolmella metsätilalla Hartolassa, Lammilla ja Evolla. Selvitimme, mitä odotuksia kokeilusta on ja miten lannoitevalmistusasetuksen uudistus tähän vaikuttaa.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Gasum vastaa epäpuhtaushaasteisiin: Uusi käsittely vähentää kierrätyslannoitteiden muovia
    Biokaasulaitoksilla kehitetään uusia keinoja vähentää kierrätyslannoitteisiin päätyviä muoviepäpuhtauksia. Yksi ratkaisu on saksalaisen Huberin valmistama Strainpress-lietteenpuhdistin, joka asennetaan prosessin loppupäähän. Tämän vuoden loppuun mennessä se on käytössä viidellä Gasumin biokaasulaitoksella....
  • Katseet kasvustoihin ja niiden alle
    Rikkakasvien torjunnassa on helppo sortua ajatukseen, ...
  • Juuriston hapensaanti on kasvukunnon tavoite ja mittari
    Yksi peltomaan hyvän rakenteen tärkeimpiä tavoitteita on huolehtia juuriston hapensaannista ja happikonsentraation mittaaminen osoittaa, onko siinä onnistuttu. Vaikka aina on tiedetty, että liika märkyys vahingoittaa kasvustoja, maanalaiset happianturit avaavat täysin uuden ikkunan maaperän ja kasvien hyvinvoinnin seurantaan ja paljastavat nopeita, karmaisevia ilmiöitä....

Luetuimmat

  • Traktorikauppaa Kaliforniassa
    Kalifornian keskuslaakso on täynnä kovan luokan maataloustuotantoa. Elintarvikkeita tuotetaan tässä yhdessä...
  • Lintubongarit vaarantavat pesintöjä
    Rengastuksessa linnun jalkaan kiinnitetään rengas, jonka tunnistetietojen avulla voidaan myöhemmin selvittää...
  • Mikromuoveilla on ekologisia vaikutuksia
    Mikro- ja nanomuoveilla on vaikutuksia muun muassa typen kiertoon sekä maaperäeliöihin....

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • KMn oma "Varjolohko" Vihdissä kuvattiin 22.7. Lohkolla ei ollut varsinaisia talvituhoja, vaan aukkopaikat tulivat jo syksyllä kun pelto jäi tulvan alle. Kevät ja alkukesä oli kuiva, eikä Ceylon versonut, vaikka se yleensä paikkaa tosi hyvin. Kevään ensimmäinen lannoitus tehtiin droonilla, mutta se olisi kannattanut kuivana keväänä tehdä jo maaliskuussa. Rikkakasvikierroksia  olisi pitänyt tehdä kaksi, ja tauditkin ehkä torjua. Uskaliaasti kuitenkin kasvunsääde ruiskutettiin rikkakasvitorjunnan yhteydessä. #satokisa2026
  • Kimmo Polon varsinainen satokisalohko Ibarra-syysvehnä kuvattiin 18.7. Alastarolla juuri ennen saderintaman tuloa. Vettä tulikin sitten kerralla yli 70 mm, ja Ibarra lakoontui. Esikasvina on kaura, sitä ennen juurikas. Alkuvuosi oli rutikuiva. Siihen nähden Ibarra näyttää hyvältä. Satokisavehnä puidaan ja punnitaan 9.8., etteivät lakopaikat lähde itämään. #satokisa2026 #Ibarra
  • Petri Tanskasen BOR Leivo on kylvetty kolmevuotisen viherlannoitusnurmen perään. Terästeeksi annettiin myös liete- ja pussilantaa, ja rikkakasvit torjuttiin Mateno Duolla. Se oli niin tehokas, ettei keväällä rikkatorjuntaa enää tarvittu. Asko Seppänen @viljelijanberner on laatinut reseptit ja kasvusto on vahva. Kovat sateet lakoonnuttivat vehnää heinäkuussa. Video on kuvattu 23.7. Polvijärvellä. @borealkasvinjalostus @peltosiemen @petritanskanen10 #satokisa2026
  • Juha Rytkösen KWS Emerick kuvattiin @peltosiemen peltopäivässä 23.7. Joroisissa.  Emerick on Rytkölän tilalla toista vuotta siementuotannossa. Viime vuonna sato oli hyvä, ja erityisen kovia olivat hlp ja tjp. Nyt Emerick kasvaa Loisto-ohran jälkeen, ja typpeä on annettu yhteensä 180 kg/ha. Kylvötiheys on normaali, ja kasvustosta on torjuttu lumihome, keväällä rikkakasvit, lako ja taudit. 6,6 hehtaarin lohko talvehti hyvin. #satokisa2026 #KWSEmerick
  • Mikko Tukeva Jalasjärveltä on satokisassa mukana Igloo-lajikkeella, joka on saanut alleen runsaasti karjanlantaa. Mikolla on kisassa kaksi mentoria, Kyösti Marttila Marttilanmäeltä, ja Mika Ristilä ViljelijänBerneriltä. Kyösti voitti Ascra Xpro -kisan 4 vuotta sitten nimenomaan Igloolla, kun hän korjasi 10 600 kilon hehtaarisadon. Mikon kasvustossa on haettu pääversojen tiheyttä ja painavia jyviä, ei niinkään sivuversoja tai suuria tähkiä. Ruiskulla on käyty syksyllä kolme kertaa ja kesällä viisi. Ja komiaa on! Video on kuvattu 28.7. @mikkotukeva @viljelijanberner @alamarttilaoy #satokisa2026 #Igloo
  • Tony Erlands on siitä harvinainen eteläpohjalainen, että hän kysyi savimaiden kavereilta vinkit syysvehnän viljelyyn. Ceylon on viljelty Teuvalla "kovalla maalla" minimipanoksin. Typpeä on annettu 125 kg/ha, ja pellolta on ruiskutettu ainoastaan rikkakasvit. Video on kuvattu 28.7. @tonyerlands #Satokisa2026 #Ceylon
  • Kaarle Tavelan luomu-Turanus kasvaa samalla lohkolla, jolla hän osallistui kaurakisaan kaksi vuotta sitten. Alkukesä oli Kangasalla jälleen kuiva. Syksyllä vehnän kimpussa olivat hanhet, nyt reunoja syövät naakat. Video on kuvattu 28.7. #satokisa2026 #Turanus @tavelankartano
  • Niko ja Nikolas Ahlqvistilla on noin 80 hehtaaria syysvehnää. Tätä Skagenia on Lohjalla 40 hehtaaria rinnelohkolla. Etelärinne alkoi olla jo valmista 22.7. Kaikki vehnät on viljelty samalla reseptillä. Esikasvina on herne, eikä syksyllä ole annettu apulantaa. Skagen on kylvetty syyskuun lopussa, lannoitettu kahteen kertaan keväällä, rikkakasvit on torjuttu toukokuussa ja tautiaine ajettu kesäkuussa. Kasvunsäädettä ei ole annettu. #satokisa2026 #Skagen
  • Beatrice Enrothin ja Jan Stjernbergin viljelemä Turanus oli huhtikuussa kuin nurmikkoa, joten he illmoittautuivat satokisaan. Viljelyn talous kiinnostaa heitä, ja he ovat neuvontajärjestön tehoneuvonnassa, jossa neuvoja käy kolme kertaa kasvukaudessa paikan päällä. Turanus on menossa siemeneksi. Keväällä versoja oli 350 kpl neliöllä, ja se on ruiskutettu vain kerran. Alla on kerääjäkasvi. Säätösalaojitettu lohko talvehti täysin. Lisälannoitus levitettiin kylvökoneen kautta, sillä lannoitteen sijoittaminen ja multaaminen on parantanut tehoa ja satoja. Nollaruutu on harvaa ja ylilannoitusruutu lakoontunut. Video on kuvattu 22.7. Porvoon Hinthaarassa. #satokisa2026 @tilasiemen
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KMn oma "Varjolohko" Vihdissä kuvattiin 22.7. Lohkolla ei ollut varsinaisia talvituhoja, vaan aukkopaikat tulivat jo syksyllä kun pelto jäi tulvan alle. Kevät ja alkukesä oli kuiva, eikä Ceylon versonut, vaikka se yleensä paikkaa tosi hyvin. Kevään ensimmäinen lannoitus tehtiin droonilla, mutta se olisi kannattanut kuivana keväänä tehdä jo maaliskuussa. Rikkakasvikierroksia olisi pitänyt tehdä kaksi, ja tauditkin ehkä torjua. Uskaliaasti kuitenkin kasvunsääde ruiskutettiin rikkakasvitorjunnan yhteydessä. #satokisa2026
6 päivää ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kimmo Polon varsinainen satokisalohko Ibarra-syysvehnä kuvattiin 18.7. Alastarolla juuri ennen saderintaman tuloa. Vettä tulikin sitten kerralla yli 70 mm, ja Ibarra lakoontui. Esikasvina on kaura, sitä ennen juurikas. Alkuvuosi oli rutikuiva. Siihen nähden Ibarra näyttää hyvältä. Satokisavehnä puidaan ja punnitaan 9.8., etteivät lakopaikat lähde itämään. #satokisa2026 #Ibarra
6 päivää ago
View on Instagram |
2/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Petri Tanskasen BOR Leivo on kylvetty kolmevuotisen viherlannoitusnurmen perään. Terästeeksi annettiin myös liete- ja pussilantaa, ja rikkakasvit torjuttiin Mateno Duolla. Se oli niin tehokas, ettei keväällä rikkatorjuntaa enää tarvittu. Asko Seppänen @viljelijanberner on laatinut reseptit ja kasvusto on vahva. Kovat sateet lakoonnuttivat vehnää heinäkuussa. Video on kuvattu 23.7. Polvijärvellä. @borealkasvinjalostus @peltosiemen @petritanskanen10 #satokisa2026
1 viikko ago
View on Instagram |
3/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Juha Rytkösen KWS Emerick kuvattiin @peltosiemen peltopäivässä 23.7. Joroisissa. Emerick on Rytkölän tilalla toista vuotta siementuotannossa. Viime vuonna sato oli hyvä, ja erityisen kovia olivat hlp ja tjp. Nyt Emerick kasvaa Loisto-ohran jälkeen, ja typpeä on annettu yhteensä 180 kg/ha. Kylvötiheys on normaali, ja kasvustosta on torjuttu lumihome, keväällä rikkakasvit, lako ja taudit. 6,6 hehtaarin lohko talvehti hyvin. #satokisa2026 #KWSEmerick
1 viikko ago
View on Instagram |
4/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Mikko Tukeva Jalasjärveltä on satokisassa mukana Igloo-lajikkeella, joka on saanut alleen runsaasti karjanlantaa. Mikolla on kisassa kaksi mentoria, Kyösti Marttila Marttilanmäeltä, ja Mika Ristilä ViljelijänBerneriltä. Kyösti voitti Ascra Xpro -kisan 4 vuotta sitten nimenomaan Igloolla, kun hän korjasi 10 600 kilon hehtaarisadon. Mikon kasvustossa on haettu pääversojen tiheyttä ja painavia jyviä, ei niinkään sivuversoja tai suuria tähkiä. Ruiskulla on käyty syksyllä kolme kertaa ja kesällä viisi. Ja komiaa on! Video on kuvattu 28.7. @mikkotukeva @viljelijanberner @alamarttilaoy #satokisa2026 #Igloo
1 viikko ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Tony Erlands on siitä harvinainen eteläpohjalainen, että hän kysyi savimaiden kavereilta vinkit syysvehnän viljelyyn. Ceylon on viljelty Teuvalla "kovalla maalla" minimipanoksin. Typpeä on annettu 125 kg/ha, ja pellolta on ruiskutettu ainoastaan rikkakasvit. Video on kuvattu 28.7. @tonyerlands #Satokisa2026 #Ceylon
2 viikkoa ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kaarle Tavelan luomu-Turanus kasvaa samalla lohkolla, jolla hän osallistui kaurakisaan kaksi vuotta sitten. Alkukesä oli Kangasalla jälleen kuiva. Syksyllä vehnän kimpussa olivat hanhet, nyt reunoja syövät naakat. Video on kuvattu 28.7. #satokisa2026 #Turanus @tavelankartano
2 viikkoa ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Niko ja Nikolas Ahlqvistilla on noin 80 hehtaaria syysvehnää. Tätä Skagenia on Lohjalla 40 hehtaaria rinnelohkolla. Etelärinne alkoi olla jo valmista 22.7. Kaikki vehnät on viljelty samalla reseptillä. Esikasvina on herne, eikä syksyllä ole annettu apulantaa. Skagen on kylvetty syyskuun lopussa, lannoitettu kahteen kertaan keväällä, rikkakasvit on torjuttu toukokuussa ja tautiaine ajettu kesäkuussa. Kasvunsäädettä ei ole annettu. #satokisa2026 #Skagen
2 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Beatrice Enrothin ja Jan Stjernbergin viljelemä Turanus oli huhtikuussa kuin nurmikkoa, joten he illmoittautuivat satokisaan. Viljelyn talous kiinnostaa heitä, ja he ovat neuvontajärjestön tehoneuvonnassa, jossa neuvoja käy kolme kertaa kasvukaudessa paikan päällä. Turanus on menossa siemeneksi. Keväällä versoja oli 350 kpl neliöllä, ja se on ruiskutettu vain kerran. Alla on kerääjäkasvi. Säätösalaojitettu lohko talvehti täysin. Lisälannoitus levitettiin kylvökoneen kautta, sillä lannoitteen sijoittaminen ja multaaminen on parantanut tehoa ja satoja. Nollaruutu on harvaa ja ylilannoitusruutu lakoontunut. Video on kuvattu 22.7. Porvoon Hinthaarassa. #satokisa2026 @tilasiemen
3 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari