Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Metsätalous

  • Metsätalous
/ 13.1.2023

Klapikauppa käy kuumana myös Pohjanmaalla

Polttopuukauppa käy kovilla kierroksilla ympäri Suomen. Niin myös Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa Jurvassa, jossa Jurvan klapi myy polttopuuta kuin siimaa. Eniten klapia menee Vaasan seudulle.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 29.12.2022

Suomen luonto on vielä kehitysvaiheessa

Suurten metsätalousmaiden vertailussa Suomessa kasvavat puut ja itse asiassa kaikki eliöt ovat sellaisia lajeja, jotka ovat tulleet paikalle eliöhistoriallisesti vastikään. Syynä on viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi, Veiksel-jääkausi, joka alkoi 116 000 vuotta sitten ja päättyi noin 10 000 vuotta sitten. Pahimmillaan koko Suomi oli paksun jään peitossa. Viimeisin jääkausi tuhosi kaiken aiemman kasvillisuuden ja höyläsi maaperän muodot uuteen uskoon. Jääkauden louhinnan tuloksena syntyi uutta irtomaata, jota jääkauden vesivirrat lajittelivat ja kasasivat uusiksi muodostelmiksi kuten Salpausselän harjuiksi.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 13.1.2022

Yhteismetsä luomusertifioi metsänsä

Kauhavan yhteismetsä sai alkuvuodesta luomusertifikaatin suurimmalle osalle yhteisomistuksessa oleville vajaan 2 000 hehtaarin metsilleen. Sertifikaatin myötä metsän antimista, kuten kuusenkerkästä ja männynkuoresta saa paremman hinnan.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 5.1.2022

Ojitettujen mäntysoiden kohtalo

Korpimaiden ojituksen lisäksi ojitettiin 1960–1970-luvuilla myös karumpia mäntyä kasvavia soita, jopa avosoita. Selvää on, että kannattavinta oli ojittaa sellaisia viljavia soita, joilla on valmista puustoa. Vastaavasti heikoin taloudellinen tulos saadaan ojitettaessa puuttomia soita, erityisesti jos ne ovat karuja. Ojittajien järkevyyteen viittaa se, että valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan ojitettuja avosoita on 41 600 hehtaaria, mutta ojittamattomia avosoita peräti 1 487 000 hehtaaria. Vastaavasti ojittamattomia korpia on 658 500 hehtaaria, mutta ojitettuja korpia peräti 1 466 300 hehtaaria.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 24.12.2021

Jatkuvapeitteinen kasvatus reheville turvemaille

Valtaosa Suomen soiden ojituksesta tehtiin 1960- ja 1970-luvuilla, joskin jo aiemmin oli lapiotyönä ojitettu metsänkasvuun miljoona hehtaaria suota. Kaikkiaan soita on ojitettu metsätalouteen noin viisi miljoonaa hehtaaria eli vajaa puolet alkuperäisestä suoalasta. Osa metsäojituksista on otettu muuhun käyttöön, lähinnä pelloiksi ja turvetuotantoalueiksi, joten metsätaloudessa nykyisin käytettäviä ojitettuja soita on jonkin verran vähemmän kuin mitä on ojitettu. Luonnontilaisia soita on jäljellä yli puolet alkuperäisestä suoalasta. Yleinen käsitys, että Suomen suot on ojitettu, ei todellakaan pidä paikkaansa.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 20.12.2021

Metsätalouden vaikutus Itämereen vähäinen

Viimeaikaisesta Itämeren tilannetta koskevasta keskustelusta on voinut saada sen käsityksen, että metsätaloudella olisi suorastaan ratkaiseva vaikutus vesistöjen ja viime kädessä Itämeren rehevöitymiseen. On ehdotettu monenlaisia toimia, joilla metsätalouden aiheuttamaa fosforin, typen ja orgaanisen hiilen kuormitusta vesistöihin voitaisiin vähentää.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 10.12.2020

Jatkuva kasvatus vai tasaikäismetsätalous?

Jatkuva kasvatus on puunkasvatusmenetelmä, josta käytetään myös nimityksiä jatkuvapeitteinen kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja eri-ikäiskasvatus. Vanha termi metsänhoidollinen harsinta on käsitteellisesti…

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 19.12.2019

Suomi on metsäojituksen suurvalta

Pohjoisella pallonpuoliskolla on laajoja maa-alueita erityisesti Kanadassa, Pohjoismaissa ja Venäjällä, joiden kasviyhdyskunnat kerryttävät (tai ovat kerryttäneet) turvetta eli ovat kasvitieteellisesti…

Siirry artikkeliin

  • 12/2018
  • Metsätalous
  • Talous ja yrittäminen
/ 6.12.2018

Metsien hiilinielut ja varastot, asenteiden juhlaa

Vakuuttavat mittaukset osoittavat, että ilman hiilidioksidipitoisuus on jatkuvasti lisääntynyt maailman teollistumisen aikana. Maineikkain pitkäaikainen mittaussarja tunnetaan nimellä Keelingin käyrä samannimisen…

Siirry artikkeliin

  • 1/2018
  • Metsätalous
/ 22.1.2018

Vastine KM12/2017 -lehden kartellikorvausta koskevaan artikkeliin

Professori Matti Kärkkäinen kirjoitti Käytännön Maamies -lehdessä artikkelin Yksityisomistajat eivät ole saamassa kartellikorvauksia. Suuren Savotan kanneryhmän vetäjä Reijo Lahtonen kirjoitti…

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Tuhat Suomen suurinta maatilaa
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koejaa, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Ruokajärjestelmävisiointia
    Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi jokin aika sitten ...
  • Robottikarusellin tilalle yhdeksän yksittäisrobottia
    Vuonna 2015 toimintansa aloittanut, lehmämäärältään tuolloin Suomen suurin navetta Finnmilk Oy vaihtaa lypsyjärjestelmänsä tehokkuuden parantamiseksi robottikarusellista yhdeksään yksittäiseen Lelyn lypsyrobottiin. Samalla navetan toimintaa järjestellään muutenkin ja sitä myös laajennetaan....
  • Kestävästi tuotettuja possuja, energiaa ja lannoitejakeita
    Vehmaalla sijaitseva Pirteä Porsas Oy on tuottanut porsaita kolmen viljelijäosakkaan lihasikaloihin jo reilun neljännesvuosisadan ajan. Sikataloutta on pyritty viime vuosina kehittämään ympäristön kannalta kestävämmäksi taloudellista kannattavuutta unohtamatta. Biokaasun tuotantoon ja lannan jatkojalostukseen perustettu Biopir Oy tuottaa merkittävästi energiaa ja vähentää sekä ilmasto- että vesistöpäästöjä....

Luetuimmat

  • Rakennetaanko Mustialaan Luomun Living Lab?
    Venäjän hyökkäys Ukrainaan järkyttää. Maailmanpolitiikassa yhteistyö ja vuoropuhelu idän ja lännen...
  • Herneen kylvömäärä hakusessa
    Boreal Kasvinjalostuksen kokeissa herneen kylvömäärän pienentäminen 70 itävään neliöllä ei ole...
  • Suomen turvepeltojen ongelma tunnetaan huonosti
    Ilmaston lämpenemistä hidastettaessa erityistä huomiota on kiinnitetty turvemaiden peltoihin, joita on...

Twitter

Tweets by @AYlhainen
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Lautamiehentie 3
02770 Espoo

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2021
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari