Siirry suoraan sisältöön.

Kasvinviljely
/ 11.6.2025

Rypsille lisätyppi kukinta-aikaan?

Rypsille annetaan lisätyppi yleensä korrenkasvuvaiheessa. Lapualla tehdyssä viljelykokeessa korkein öljypitoisuus saatiin kukinnan lopussa annetulla lisätyppilannoituksella. Myös sato oli suurempi kuin korrenkasvuvaiheen lannoituksessa. Sateetkin suosivat tätä ajankohtaa viime kesänä.

Siirry artikkeliin
/ 9.6.2025

Uusi työkalu nurmisadon optimointiin

PUNURMIO-hankkeessa kehitetään menetelmää, jolla viljelijä voi puhelimensa kameran ja paikallisen datan avulla ennustaa nurmibiomassan kasvua kullakin lohkolla. Tavoitteena on puhelinsovelluksen avulla parantaa nurmisatoja, vähentää maataloustuotteiden hiilijalanjälkeä ja tukea ilmastoviisasta maidon ja lihan tuotantoa. Vielä pilottivaiheessa oleva sovellus on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden aikana.

Siirry artikkeliin
/ 30.5.2025

10 vuotta maissin viljelyä

Maissisäilörehu on vakiintunut köyliöläisen Jani Välilän maitotilalle pääasialliseksi karkearehuksi. Viljelytekniikka on kehittynyt kymmenessä vuodessa. Osa lajikkeista kylvetään katemuoviin, osa paljaaseen maahan. Näin jaetaan riskejä. Maissi korjataan ajosilppurilla ensimmäisten pakkasten jälkeen.

Siirry artikkeliin
/ 26.5.2025

Sokerijuurikkaan viljelyala historiallisen korkea

Juurikasta viljelee nyt 730 viljelijää lähes 16 000 hehtaarilla.

Siirry artikkeliin
/ 24.5.2025

Anoran turveviljelyrajaus laskee ohran hiilijalanjälkeä

Ohran hiilijalanjäljen pienentämiseksi Anora rajasi tämänvuotisissa tärkkelysohran viljelysopimuksissaan, ettei sopimusta voi enää tehdä turvepelloilla viljeltävästä ohrasta. Ensi vuonna hiilijalanjäljen laskentaa vielä tarkennetaan.

Siirry artikkeliin
/ 23.5.2025

Pitkä kylvökevät

Kylvöt alkoivat tänä keväänä aikaisemmin kuin koskaan, mutta sateet ja kylmä jakso keskeyttivät ne kolmeksi ja paikoin jopa neljäksi viikoksi. Joitakin lohkoja oli kylvettävä uudelleen. Kunnolla vauhtiin päästiin äitienpäivänä, eli palattiin normaaliin aikatauluun. KM kokosi kylvötunnelmia ympäri Suomea.

Siirry artikkeliin
/ 22.5.2025

Mangaaninpuutosta syysvehnillä

Eniten typpeä on ottanut WinterWheatWizardsien syysvehnäruutu, joka lannoitettiin huhtikuun alussa inhibiittorilla käsitellyn urean ja ammoniumsulfaatin seoksella. Se näyttää toimivan syysvehnän kevätlannoituksessa.

Siirry artikkeliin
/ 16.5.2025

Viiniköynnöksen kasvupaikkavaatimukset ja kannattavuus

Kotimaiset viinirypäleet voivat olla tulevaisuuden trendikasvi. Erikoiskasvina sillä on omat erityispiirteensä kasvupaikan suhteen, mikä kannattaa huomioida jo lajikkeita valittaessa. Leikkaamiselta ei voi välttyä, mutta viiniköynnös on pitkäikäinen, joten huolellisella suunnittelulla saattaa rypäleitä saada vielä 30 vuoden kuluttuakin.

Siirry artikkeliin
/ 15.5.2025

Muokkauskokeiden pitkäaikaistuloksia

Pitkäaikaiskokeissa monokulttuurissa muokkaus toimi suorakylvöä paremmin. Neljän vuoden viljelykierrolla vehnän sato oli 21 prosenttia suurempi kuin monokulttuurissa. Viljelykierron merkitys korostui suorakylvössä. Kasvitaudit alensivat kevätvehnän ja -ohran satoa 500 kg/ha ja rikkakasvit 200 kg/ha, jos peltoa ei ruiskutettu.

Siirry artikkeliin
/ 7.5.2025

Suomalaiset viljelijät avoimia geenitekniikalle

Uusien genomitekniikoiden avulla viljelykasvit kestävät paremmin sään ääri-ilmiöitä, ovat tuottavampia ja vähemmän riippuvaisia kemikaaleista. Geenitekniikan käyttöä säätelevä EU-lainsäädäntö on muutoksessa. Toteutuessaan se mahdollistaa geenieditoinnin yleistymisen myös EU:ssa. Suomalaisten asenteet ovat myönteisiä sitä kohtaan.

Siirry artikkeliin