Siirry suoraan sisältöön.

Kasvinviljely
/ 11.5.2021

Miten eroon kylänurmikasta?

Kylänurmikka on tuttu näky suomalaisilla viljapelloilla. Se iskee ensimmäisenä päisteisiin ja leviää siitä siementen avulla kaikkialle peltoon. Siihen tepsii vain muutama tehoaine. Syysviljoilta se kannattaa torjua jo syksyllä maavaikutteisilla aineilla, kevätviljoilta se ruiskutetaan aikaisin Hussar Plussalla. Erikoiskasveille on useampia tehoainevaihtoehtoja.

Siirry artikkeliin
/ 8.5.2021

Hukkakauravaatimuksiin pieniä helpotuksia

Ministeriö päivitti kylvösiementuotannon hukkakaura-asetusta. Kasvulohkon satoa ei jatkossakaan hyväksytä siemeneksi, jos siltä löytyy hukkakauraa. Hukkakaurayksilöitä saa jatkossa löytyä kahdelta muulta kuin siementuotantolohkolta maksimissaan yhteensä kahdeksan ja tarkkailulohkoja saa olla neljä.

Siirry artikkeliin
/ 2.5.2021

12 kovaa joukkuetta

Lantmännen Agron koetilalla Hauholla käytävä KM Ruutukisa lähti käyntiin vauhdikkaasti. 12 joukkuetta kisaa kahdeksalla eri lajikkeella ja varsin monimuotoisilla viljelyohjelmilla ruutukisan voitosta. Osa joukkueista tahtoo kokeilla ja oppia uutta, toiset taas haluavat näyttää kuinka kevätvehnää kannattaa viljellä. Kaikki joukkueet aikovat voittaa.

Siirry artikkeliin
/ 24.4.2021

Hiven- ja luomulannoitteiden tarjonta vilkastunut

Epäorgaanisten mineraalilannoitteiden valikoimassa ei ole suuria muutoksia. Hivenlannoitteiden valikoima sen sijaan kasvaa niiden kysynnän kasvaessa. Ja orgaanisten, luomuunkin sopivien lannoitteiden tarjonta on lähtenyt laukalle.

Siirry artikkeliin
/ 23.4.2021

Näin torjut ohdaketta

Pelto-ohdake leviää sekä juuriston että siemenien avulla. Molempia nousee pintaan melkein koko kasvukauden ajan. Ohdakkeen maanpäällinen kasvusto talttuu pienannosaineella, mutta juuristotehoa varten tarvitaan perinteisiä auksiiniherbisidejä. Ruotsinkielisen neuvontajärjestön NSL:n kasvinsuojelututkija Lotta Poikolainen suosittelee yhdistämään nämä kaksi tehoainetta parhaan torjuntatehon saavuttamiseksi.

Siirry artikkeliin
/ 22.4.2021

Liian hyvät syysvehnät?

Kesäkuussa selviää, onko maassa nyt kaikkien aikojen suurin syysvehnäala. Joulukuussa syysvehnän pinta-alaksi arvioitiin 55 000 hehtaaria, josta 26 000 hehtaaria on Varsinais-Suomessa. KM kävi peltokierroksella Loimaalla selvittämässä, hukkuuko Varsinais-Suomi syksyllä syysvehnään. Monet kiinnittivät syysvehnän hinnan talven aikana ja hyvä niin, sillä satoa näyttää tulevan runsaasti.

Siirry artikkeliin
/ 9.4.2021

Kierrätyslannoitekokeen tuloksia

Helsingin yliopistossa tutkitaan kierrätyslannoitteiden sato-, maaperä- ja ympäristövaikutuksia viisivuotisessa kokeessa. Viime kesänä ohralla saatiin jopa viiden tonnin hehtaarisatoja kierrätyslannoitteilla. Verranteena ovat lannoittamattomat ja kivennäislannoitetut ruudut. Kierrätyslannoitteet ovat tuottaneet hyviä satoja, mutta vuosien välillä on ollut suurta vaihtelua.

Siirry artikkeliin
/ 1.4.2021

Älä vedä hernettä nenään

Rehuherneen suosio viljelykasvina näyttää kasvavan, mutta viljelyintoa jarruttavat vielä puskaradion kautta leviävät huonot kokemukset. Riskejä voi kuitenkin pienentää oikeilla viljelykäytänteillä.

Siirry artikkeliin
/ 22.3.2021

Ensimmäistä kertaa: KM Ruutukisa

KM:n joka toinen vuosi järjestettävästä satokilpailusta on tullut niin suosittu, että tälle kesää päätettiin järjestää koeruuduilla käytävä kevätvehnän KM Ruutukisa. Kyseessä on joukkuekilpailu ja se järjestetään Lantmännen Agron koetilalla Hauholla. Ilmoittautua voi maaliskuun loppuun saakka. KM seuraa Ruutukisaa koko kasvukauden sosiaalisessa mediassa.

Siirry artikkeliin
/ 19.3.2021

Kisa kovenee monitahoisilla

Monitahoisten ohrien tarjonta on lisääntynyt muutamassa vuodessa valtavasti. Ensin Borealin ja Graminorin rinnalle saatiin Juha Uusitalon jalostamat ohrat. Nyt myös Tilasiemen ja Hankkija ovat tuomassa markkinoille omia lajikkeitaan. Boreal kirittää toisia genomisen valinnan avulla. Aikaisille monitahoisille haettiin itävyyspoikkeusta, koska kylvösiemen olisi loppunut muuten kesken.

Siirry artikkeliin