Siirry suoraan sisältöön.

Kasvinviljely
/ 30.10.2025

Maanparannusaine maan mukaan: kipsiä, rakennekalkkia vai ravinnekuitua?

Peltomaan käsitteleminen kipsillä, rakennekalkilla tai ravinnekuiduilla on osoittautunut lupaavaksi ensiavuksi eroosion ja siihen liittyvän ravinnekuorman hillitsemisessä. Nämä aineet lisäävät maahiukkasten murustumista ja siten vähentävät valumavesien mukana kulkeutuvan maa-aineksen ja sen pinnoille pidättyneen fosforin päätymistä vesistöihin. Kaikilla kolmella aineella on omanlaisensa vaikutus maahan, joten aineen valinta ei ole yhdentekevää käsittelyn hyödyllisyyden kannalta. Maanparannuskäsittelyn tarpeellisuutta arvioitaessa on hyvä huomioida myös pellon vesistökuormitusriski, jotta rajalliset maanparannusainevarannot saadaan kohdennettua mahdollisimman vaikuttavasti.

Siirry artikkeliin
/ 30.10.2025

Taskulaskimella voittoon

Kulukuri oli voittava strategia näillä viljan hinnoilla. Tulevaisuuden Viljelijät tuottivat vehnätonnin halvimmalla ja voittivat talouskisan. Joukkue laati kisaruudulle kuusi eri katetuottolaskelmaa, joista viimeisin tehtiin 170 euron viljan hinnalla. Kuvaavaa on, että kymppitonnin vehnäsadolla ja mahdollisimman maltillisilla kuluilla teki tänä syksynä nollatuloksen.

Siirry artikkeliin
/ 25.9.2025

ProAgrian joukkue yllätysvoittoon

ProAgrian voitti syysvehnän Ruutukisan Bright-lajikkeella, 11 188 kilon sadolla ja kovimmalla valkuaisella. Neljä typpilannoituskertaa toimi lajikkeella, joka on tunnettu typenkäytön tehokkuudestaan. Taloustaitureiden lajikeseoksella tuli 11 020 kilon ja Tulevaisuuden Viljelijöiden Informerilla 10 904 kilon hehtaarisato. Kolmen kärki viljeli yksinkertaisilla resepteillä ja jätti kikkailut väliin.

Siirry artikkeliin
/ 23.9.2025

Valkuaista keltalupiinista

Moni tuntee sinilupiinin, ja se onkin ehkä parhaiten lupiineista Suomeen sopeutuva viljelykasvi. Mutta millainen tulokas on keltalupiini ja minkälaiseen käyttöön se sopii?

Siirry artikkeliin
/ 22.9.2025

Erikoisvihannekset kasvavat Kalannin pelloilla

Uudenkaupungin Kalannissa Aleksi Uussaari kasvattaa sipulin ja lantun lisäksi mukulaselleriä ja purjosipulia.

Siirry artikkeliin
/ 18.9.2025

Avoimuus on modernin viljelijän valtti

Rouhiaisten tilalla Kouvolassa järjestetyissä peltopäivissä nähtiin, kuinka ennakkoluulottomuus uusille kokeiluille voi auttaa viljelijää sopeutumaan muuttuvaan maailmaan.

Siirry artikkeliin
/ 15.9.2025

Siskosten vihannestilalla kasvaa yli 20 eri vihannesta ja yrttiä

Avomaan tuotantoon vaihtuvat kasvuolot tuovat haasteita, mutta lisäävät myös mielenkiintoa.

Siirry artikkeliin
/ 9.9.2025

Ratkaisuja perunan viljelyn haasteisiin

Kokeilussa ovat olleet muun muassa mikrobit ravinteiden saannin edistäjinä, perunaruton torjunta-aineiden eri yhdistelmät sekä viljelykierron merkitys satoihin.

Siirry artikkeliin
/ 8.9.2025

Erikoiskasvien viljely vuonna 2023–2025

Kahden vuoden erikoiskasvien seurantajaksolla viljelyala on lisääntynyt eniten sokerijuurikkaalla, puhdaskauralla, kuminalla ja rehuherneellä. Kärkipaikkaa pitää rehuherne, jonka viljelyala jatkoi kasvua ja on lähes 39 000 hehtaaria. Kuminaa viljellään 21 000 ja sokerijuurikasta 16 000 hehtaarilla. Puhdaskaura on uusi tuttavuus listoilla. Sen viljelyala on 3 972 hehtaaria. Puhdaskauraa viljellään hyvin isoilla tilakohtaisilla pinta-aloilla. Viljelyala on noussut myös öljyhampulla 1 751 hehtaariin ja tattarilla 2 773 hehtaariin. Yrteistä ala laajeni korianterilla 711 hehtaariin ja sinapilla 747 hehtaariin. Marjoista mustaherukan viljely kasvoi hieman, 1 989 hehtaariin ja mansikka on edelleen marjojen ykkönen 3 274 hehtaarilla.

Siirry artikkeliin
/ 1.9.2025

Hauhon peltopäivä: Lajikeseokset ja ruisvehnä kiinnostivat

Hauhon peltopäivä heinäkuun viimeisenä päivänä Lantmännen Agron koetilalla keräsi satamäärin viljelijöitä ja suurimman kiinnostuksen kohteena olivat KM Ruutukisan kasvustot. Useamman lajikkeen seokset olivat monille uusi asia, vaikka Ruotsissa ja Tanskassa lajikesokset ovat syysvehnällä yleisiä. Lajikekokeet olivat menestyneet erittäin hyvin Hauholla eikä huonoja koeruutuja ollut käytännössä yhtään. Ruutukisan sadot puitiin 12.8. ja tulokset ilmestyvät syyskuun lehdessä.

Siirry artikkeliin