Siirry suoraan sisältöön.

Kasvinviljely
/ 30.9.2022

Syysrypsin perustaminen suojaviljaan onnistui hyvin

Satokilpailu on ennen kaikkea viljelyn kehittämistä. Tällä kertaa kisan mielenkiintoisin anti oli Myllylän Tila Oy:n syysrypsin perustamiskokeilu suojaviljaan. Menetelmää testattiin…

Siirry artikkeliin
/ 29.9.2022

KM satokisa 2022: Komia voitto Kauhavalle

Syysrypsikisan kaksi suurinta satoa korjattiin odotetusti Etelä-Pohjanmaalta. Juho-Matti Ojanperä otti 3 320 kilon ja Antti Mäkinen 3 123 kilon hehtaarisadon. Pohjoiskarjalaisen Petri Tanskasen pronssi ja 3 100 kilon sato oli sen sijaan yllätys, sillä Tanskasen kasvusto oli vielä keväällä vaatimaton. Typpilannoituksella voi paikata heikkoa kasvustoa. Nurmi havaittiin mahtavaksi esikasviksi eikä syysrypsi hätkähtänyt kuivuudesta ja kuumuudesta.

Siirry artikkeliin
/ 13.9.2022

Värimorsingon pölytystä tutkimassa

Suomen Mehiläishoitajain Liiton tekemä kenttäkoe Nivalassa poiki kiinnostavaa lisätietoa värimorsingon (Isatis tinctoria) pölytysbiologiasta. Koe oli myös antoisa esimerkki järjestösektorin, tutkimuksen ja yritysmaailman yhteistyöstä maaseudun kehittämiseksi. Mukana oli värimorsinkoa tuottavan Natural Indigo Finlandin lisäksi myös alueella toimiva Vääräkankaan Hunaja.

Siirry artikkeliin
/ 9.9.2022

Kolme tonnia rikki syysrypsikisassa

Syysrypsikisan puinnit ja tarkat sadonmääritykset ovat vielä kesken. Sen verran voidaan kuitenkin paljastaa, että kolmen tonnin paremmalle puolelle päästiin. Lopulliset tulokset julkaistaan syyskuun numerossa.

Siirry artikkeliin
/ 31.8.2022

Ennätystehtailijan pellolla

Maailmanennätyssatoja tahkoava Tim Lamyman ei usko täsmäviljelyyn, vaan siihen, että pellon jokainen nurkka on kunnossa. Maanviljely ei ole rakettitiedettä eikä hokkuspokkusta. Suuri sato otetaan hyvällä kasvukunnolla ja oikeilla viljelytoimilla. Satoa rajoittavat tekijät perataan määrätietoisesti yksi kerrallaan pois. KM vieraili Lamymanin pelloilla suomalaisten ja virolaisten YEN-viljelijöiden kanssa heinäkuussa.

Siirry artikkeliin
/ 29.8.2022

Puhdaskauraa vielä entistäkin tarkemmin

Helsingin Mylly toteuttaa aluksi kaksivuotisena pilottina 11 sopimusviljelijänsä kanssa puhdaskauran ympäristö- ja vastuullisuusviljelyohjelman. Sen avulla lisätään entisestään satoja, parannetaan maan kasvukuntoa ja vähennetään viljelyn ympäristövaikutuksia. Helsingin Myllyn kauran ostopäällikkö Pekka Kultti summaa ohjelman, että siinä on vain voittajia eli luonto, viljelijä ja mylly.

Siirry artikkeliin
/ 26.8.2022

Ruista kylvetään nyt paljon

Elokuun helle joudutti puintien alkamista ja syysviljoille vapautuu kylvöpeltoa. Kylvöala jää syysvehnällä ja syysöljykasveilla selkeästi pienemmäksi kuin viime syksynä, mutta hankala talvi ei tappanut viljelyintoa. Syysruisvehnä kiinnostaa aivan uudella tavalla, koska sille saatiin markkina. Ruista kylvetään viime vuotta enemmän, jos vain saadaan kylvösäitä. Kuivuus voi haitata itämistä.

Siirry artikkeliin
/ 25.8.2022

Kalliit lannoitteet lisänneet kalkkien kysyntää

Lannoitteiden hintojen moninkertaistuminen on kannustanut etsimään keinoja, joilla maassa jo olevia ravinteita saataisiin paremmin kasvien käyttöön. Yksi potentiaalinen keino saada maassa jo olevia ravinteita paremmin kasvien käyttöön on kalkitus. Mutta kalkitusaineet ja niiden rahdit sekä levitys ovat kallistuneet melko paljon viime vuosina, vaikkakin vaatimattomasti väkilannoitteisiin verrattuna.

Siirry artikkeliin
/ 22.8.2022

Typpi-inhibiittori testattiin Luken kokeessa

Lietelannan ammoniumtyppi muuttuu maamikrobien vaikutuksesta nitraatiksi ja huuhtoutuu herkästi. Tätä voidaan ehkäistä typpi-inhibiittorilla. Se estää väliaikaisesti mikrobien toimintaa, jolloin lannan typpi säilyy ammoniummuodossa ja on pidempään kasvien käytettävissä. Näin voidaan parantaa typen hyväksikäyttöä sekä lisätä satoa ja valkuaispitoisuutta erityisesti olosuhteissa, joissa typen häviöriskit ovat suuret.

Siirry artikkeliin
/ 8.8.2022

Syysrypsiä suojaviljaan

Myllylän tilalla Kalajoella sovitetaan syysrypsiä karjatilan viljelykiertoon uudella tavalla. Syysrypsi kylvetään aluskasviksi aikaisen ohran alle ensimmäisen säilörehun korjuun jälkeen. Perustamiskustannukset ovat pienimmät mahdolliset, jolloin talvituhotkaan eivät aiheuta suuria menetyksiä. Menetelmä voisi tuoda ratkaisun valkuaisomavaraisuuteen.

Siirry artikkeliin