Siirry suoraan sisältöön.

Kasvinviljely
/ 27.8.2026

Suomen suurin luomusato

Mattias Anomaan 7 493 kilon hehtaarisato Turanus-lajikkeella on suurin viljelijän pellolta Suomessa koskaan mitattu luomusato. Satokisan viimeiset puinnit ovat vielä kesken, ja kiloja on tullut odotuksia enemmän. Jyvät ovat painavia, ja valkuaisetkin pääsääntöisesti kohdillaan.

Siirry artikkeliin
/ 27.8.2026

Saadaanko kaura maailmalle?

Euroopan satoennusteet tippuvat sadonkorjuun edetessä ja Suomen nousevat. Erityisesti kauraa näyttää tulevan laarit täyteen, ja sitä on vanhastaan varastoissa. Maailman kaurasato palautuu normaalitasolle. Löytyykö suomikauralle vientimarkkinaa?

Siirry artikkeliin
/ 27.8.2026

Levoniemen tilalla haetaan monipuolisuutta viljelykiertoon

Punkalaitumella Eero Levoniemen puintikausi käynnistyi tänä vuonna uuden kasvin parissa, kun Levoniemen tilalla puitiin elokuun alussa kuminaa ensimmäistä kertaa tilan historiassa.

Siirry artikkeliin
/ 26.8.2026

Afrikkalaisen sikaruton tartuntoja löytyy ydinalueelta edelleen

Afrikkalaisen sikaruton torjuntataktinen operaatio etenee nyt tiiviissä maastoetsinnöissä ydinalueella. Avoin tilanne sotkee viljakauppaa ja laittaa viljelysuunnitelmat uusiksi.

Siirry artikkeliin
/ 19.8.2026

Linssistä kerätään nyt käytännön kokemuksia

Kahden hehtaarin linssikoe Kouvolan Kimolassa etenee kohti puintia. Tähän asti kasvusto on vastannut odotuksia, mutta syksyllä nähdään, kuinka hyvin matalalle muodostuvat palot saa talteen tavanomaisella puintikalustolla.

Siirry artikkeliin
/ 14.8.2026

Gasum vastaa epäpuhtaushaasteisiin: Uusi käsittely vähentää kierrätyslannoitteiden muovia

Biokaasulaitoksilla kehitetään uusia keinoja vähentää kierrätyslannoitteisiin päätyviä muoviepäpuhtauksia. Yksi ratkaisu on saksalaisen Huberin valmistama Strainpress-lietteenpuhdistin, joka asennetaan prosessin loppupäähän. Tämän vuoden loppuun mennessä se on käytössä viidellä Gasumin biokaasulaitoksella.

Siirry artikkeliin
/ 12.8.2026

Juuriston hapensaanti on kasvukunnon tavoite ja mittari

Yksi peltomaan hyvän rakenteen tärkeimpiä tavoitteita on huolehtia juuriston hapensaannista ja happikonsentraation mittaaminen osoittaa, onko siinä onnistuttu. Vaikka aina on tiedetty, että liika märkyys vahingoittaa kasvustoja, maanalaiset happianturit avaavat täysin uuden ikkunan maaperän ja kasvien hyvinvoinnin seurantaan ja paljastavat nopeita, karmaisevia ilmiöitä.

Siirry artikkeliin
/ 10.8.2026

Torjunta-ainejäämät haastavat kierrätyslannoitteiden käyttöä

Kiertokas-hankkeen tulokset korostavat omavalvonnan merkitystä ja tarvetta lisätiedolle haitta-aineiden kulkeutumisesta.

Siirry artikkeliin
/ 6.8.2026

Euroopan komission lannoitesuunnitelma ei tarjoa nopeita ratkaisuja

Euroopan komissio julkisti toukokuussa lannoitteita koskevan toimintasuunnitelman. Suunnitelman tavoitteena on muodostaa näkymä siitä, miten Euroopan unionissa turvataan kohtuuhintaisten lannoitteiden saatavuus ja tuotanto, ja samalla vähennetään riippuvuutta kemiallisista tuontilannoitteista. Julkaisuajankohdan takia suunnitelmaan luotiin odotuksia myös suorista ja nopeista keinoista Lähi-idän sodasta aiheutuneiden markkinavaikutusten tasoittamiseen. Suunnitelmassa käsitellyt lyhyen aikavälin kriisitoimet on kuitenkin sidottu pidemmän aikavälin rakennemuutokseen, eikä niitä varsinaisesti esitetä kevään markkinaheilahteluihin sidottuina irrallisina tukitoimina.

Siirry artikkeliin
/ 5.8.2026

Puomisadetuskoneesta apua alkukesän kuivuuteen

Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen pellonpiennarpäivässä Paimiossa esiteltiin uutta tekniikkaa, peltorobotiikkaa sekä kokeita, joilla haetaan ratkaisuja taimettumisen, rikkakasvien torjunnan ja ravinteiden kierron haasteisiin.

Siirry artikkeliin
/ 4.8.2026

Vähemmän hajua, pienempi hävikki

Lannan varastoinnin ja levityksen yhteydessä tapahtuva ammoniakkipöllähdys on suora typpihävikki lannoitekäytöstä.

Siirry artikkeliin
/ 23.7.2026

Puoli miljardia kiloa typpilannoitusta – pystytäänkö vähentämään?

Typpi on kasveille kriittinen kasvuravinne, eikä nykysatoja saavutettaisi ilman keinolannoitteiden tuomaa kasvupotentiaalia. Kaupallisissa typpilannoitteissa käytettävä ammoniakki on kuitenkin kokonaan ulkomaista alkuperää, jonka saatavuus ja hinta vaihtelevat maailmantilanteen mukaan. Tämän tuontiriippuvuuden vähentämiseksi biologinen typensidonta palkokasvien avulla on käytännössä ainoa kotimainen vaihtoehto.

Siirry artikkeliin
/ 23.7.2026

Sadetta ja paistetta

Kuivan alkukesän jälkeen taivaat avautuivat, ja heinäkuun kahdella ensimmäisellä viikolla saatiin 50–100 mm vettä. Tiheimmissä satokisavehnissä rankat sateet aiheuttivat lakopaikkoja, useista kasvunsäädekierroksista huolimatta.

Siirry artikkeliin
/ 17.7.2026

Peruna- ja vihannesviljelijät nojaavat kasteluun

Vierailimme Laitilassa pellonpiennarpäivässä Mikolan ja Simulan tiloilla tutustumassa perunanviljelyyn ja tilojen muuhun toimintaan. Seutu kärsii yleensä kuivista alkukesistä, ja siksi kastelujärjestelmien merkitys on suuri. Kastelu on varhaisperunan tuottajan henkivakuutus. Erikoiskasveja ei ole varaa viljellä ilman kastelua.

Siirry artikkeliin