Siirry suoraan sisältöön.

Kasvinviljely
/ 30.5.2023

Armahdus turvepelloille?

Luonnonvarakeskuksen Ruukin tutkimusasemalla Pohjois-Pohjanmaalla tehdään maankäytön ja ilmastopolitiikan aallonharjalla kulkevaa tutkimusta turvepelloista. Yhteensä 26 hehtaarin alalle levittäytyvän NorPeat-tutkimuskentän avulla selvitetään monitieteellisesti turvepeltojen

aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Toukokuun alun pellonpiennartilaisuudessa esiteltiin tähän mennessä kerättyjä tutkimustuloksia.

Siirry artikkeliin
/ 26.5.2023

Sähäkät kevätkylvöt

Kevät oli myöhässä, mutta kylvöille päästiin rytinällä äitienpäivän molemmin puolin. Pellot kuivuivat nopeasti ja kylvökelit olivat lähes täydelliset. Sokerijuurikasala kasvaa siemenmyynnin perusteella edellisvuoden 8 800 hehtaarista 11 000 hehtaariin. Hernealan ennustetaan nousevan 34 600 hehtaarista 36 000 hehtaariin.

Siirry artikkeliin
/ 25.5.2023

Kipsi vähentää valumia ja jakaa mielipiteitä

Tutkimuksissa on osoitettu kipsin vähentävän peltojen vesistökuormitusta. Sen käyttöä on tutkittu vuosia, mutta siihen liittyy edelleen epäluuloja.

Siirry artikkeliin
/ 25.5.2023

Ruutukisan siemenet maassa

Ruutukisan kylvöt viivästyivät vapun seudun sateiden vuoksi parilla viikolla. Siemenet saatiin maahan juuri ennen äitienpäivää. Kyseessä eivät olleet ihan tavalliset kylvöt, sillä joukkueet kokeilevat uusia juttuja. Tätä kisassa haetaankin.

Siirry artikkeliin
/ 15.5.2023

Tautitorjunnan kannattavuus

Pitkäaikaisdataan perustuvien tehokkuus- ja satotulosten ohelle on laskettu viljojen tautitorjunnan taloudellista kannattavuutta. Ohralla tautitorjunnan kannattavuus oli keskimäärin 94 ja vehnällä 29 euroa hehtaarilta.

Siirry artikkeliin
/ 4.5.2023

Monipuolisista viljelykierroista taloudellista hyötyä, mutta myös riskejä

Luonnonvarakeskuksessa on selvitetty pitkien viljelykiertojen hyötyjä ja nyt myös taloudellisia näkökohtia. Tarkastelussa oli mukana viljelykiertoja, joissa viljeltiin pelkästään viljaa viljan perään ja lisäksi monipuolisempia kiertoja, joissa oli mukana viljojen lisäksi hernettä ja öljykasveja. Pisimmät tarkastellut viljelykierrot on toteutettu vuosina 2005–2020.

Siirry artikkeliin
/ 27.4.2023

Ruutukisa starttaa

Huhtikuu oli Lantmännen Agron koetilalla turhan kuiva. Sadetta kaivattiin, mutta sitä ei saatu. Joukkueiden viljelysuunnitelmat ovat lennokkaita, kuten arvata saattaa.

Siirry artikkeliin
/ 27.4.2023

Aluskasveja harkiten

Aluskasvi on parhaimmillaan viljelymaan elvyttäjä, joka tukee satokasvin kasvua. Pahimmillaan se hankaloittaa kasvinsuojelua, heikentää satoa ja lakoonnuttaa satokasvin. Malmgård Riistasiemen tutkii aluskasvilajien soveltuvuutta eri olosuhteisiin. Uusia lajeja kannattaa kokeilla ohjeiden mukaan eikä tyytyä pelkkään italianraiheinään. Lajeissa ja seoksissa on eroja.

Siirry artikkeliin
/ 24.4.2023

Lisää kannattavuutta paremmilla lajikkeilla ja uusilla viljelymenetelmillä

Etelä-Afrikan Kapmaan läntiset osat ovat olleet viljelykäytössä jo satoja vuosia. Eurooppalaiset uudisraivaajat saapuivat alueelle jo 1600-luvulla ja levittäytyivät rannikolta kohti sisämaata. Alueen maatilat ovat kooltaan suuria ja viljelyolosuhteet soveltuvat monien eri kasvien, myös viiniköynnösten kasvatukseen. Sondagsfonteinin tilalla on päätetty kuitenkin pysyä erossa viinistä ja pitäydytty vehnässä.

Siirry artikkeliin
/ 23.3.2023

Kesän kuumin kisa

KM Ruutukisa jatkuu entistäkin suositumpana 12 joukkueen voimin. Kilpailijoita on 62 kappaletta, joten säpinää on odotettavissa varmasti koko kasvukaudeksi. Kaksi joukkueista aikoo tuottaa mallasohraa, muut viljelevät ohran rehuksi. Kärkilajikkeiden suorituskyky testataan kovimmassa mahdollisessa seurassa.

Siirry artikkeliin