Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Ulkomaat

  • Kasvinviljely
  • Ulkomaat
/ 11.5.2026

Robottisadetusta ja hevosheinän tuotantoa Arizonan malliin

Rock House Farms viljelee Yhdysvaltain Arizonassa sinimailasta ja myy hevosheinää paikallisten hevoskasvattajien lisäksi kilpahevosille Saudi-Arabiaan. Kuumassa ja kuivassa ilmastossa kastelu on kaiken viljelyn perusedellytys. Rock House Farmsilla hyödynnetään pelloilla perinteistä tulvakastelua ja lisäksi käytössä on viisi robottisadetinta, jotka hoitavat myös lannoituksen. Sadetuksen avulla sinimailasesta korjataan 11 satoa vuodessa.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
  • Ulkomaat
/ 26.3.2026

Ennätystehtailija Watson: Aina voi parantaa

Risto Tupi kävi kylässä maailmanennätyksiä tehneen vehnänviljelijän Eric Watsonin luona Uudessa-Seelannissa selvittämässä, miten syysvehnällä otetaan 17,4 tonnin hehtaarisato. Vedestä ja ravinteista ei ole pulaa ja viljelyä kehitetään jatkuvasti. Hopealuotia ei ole.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
  • Ulkomaat
/ 6.9.2025

Vihanneksia ja hedelmiä kastelun avulla

Namibia on eteläisen Afrikan kuivin maa, mutta paikoitellen vesivaroja riittää kastelun avulla tapahtuvaan viljelyyn. Cronjen perhe on onnistunut luomaan pensassavannille menestyvän vihannes- ja hedelmäviljelmän. Matka menestykseen ei ole kuitenkaan ollut helppo, välillä on käyty pohjalla.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Ulkomaat
/ 4.8.2025

Alankomaalainen Farm Nescio on tottunut tekemään maidontuotannon historiaa

Alankomaiden ensimmäinen automaattilypsytila aloitti lypsyrobotin käytön vuonna 1992. Parinkymmenen vuoden päästä siitä automatisoitiin ruokinta, ja nyt tila testaa lannankäsittelyjärjestelmää, joka erottelee lehmien tuottaman lannan kolmeen jakeeseen.

Siirry artikkeliin

  • Rakentaminen
  • Ulkomaat
/ 14.4.2025

Deiman Ottensin automaattilypsypihatossa ohjattu eläinliikenne säästää työtä

Deiman Ottensin maitotilalla ykköstavoite on tehokas työnkäyttö eli paljon maitoa tehtyä työpanosta kohti. Siihen on johtanut hyvin rajallinen käytettävissä oleva työvoima. Tehokkaan työnkäytön tekee mahdolliseksi hyvin suunniteltu navetta, jonka suunnittelun pohjana on työmäärän optimointi.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
  • Ulkomaat
/ 8.4.2025

Ympäristö haastaa Kreikan maataloutta

Kreikan maatalous on pienten tilojen leimaamaa. Talouden realiteetit haastavat maatalouselinkeinoa, ja viime vuosina myös lisääntyneet ympäristötuhot ovat tuoneet isoja vaikeuksia kreikkalaisille viljelijöille. Haasteisiin pyritään vastaamaan muun muassa yhteistoimintaa lisäämällä, ja viljelijät ovatkin nyt kiinnostuneita esimerkiksi osuustoiminnasta.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
  • Ulkomaat
/ 9.3.2025

John Deereä Namibiasta

Afrikan traktorimarkkinoilla on hieman erilaista kuin Euroopassa. Suuri osa traktoreista myydään ilman ohjaamoa ja muutenkin tekniikka on yksinkertaista. Namibian traktorimarkkina on pieni ja käytännössä tarjolla on vain kolmea merkkiä. John Deere on markkinajohtaja koska nykyinen maahantuoja päätti 50 vuotta sitten laittaa kaiken yhden kortin varaan.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
  • Ulkomaat
/ 8.1.2025

Varautumista kuivuuteen

Kuivuus on koetellut viimeisen vuoden aikana eteläistä Afrikkaa oikein olan takaa. Hätää kärsimässä ovat olleet niin viljelijät kuin villieläimetkin. 40 vuoden viljelykokemus on auttanut Gerrit Breedtiä kehittämään reserviä kuivuusjaksojen varalle.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
  • Ulkomaat
/ 7.1.2025

Metsäpalot uhkana Montanassa

Selvitimme, miten Yhdysvalloissa, 10,3 miljoonan metsähehtaarin Montanan osavaltiossa hoidetaan metsiä ja kohdataan ilmastonmuutoksen haasteita.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
  • Näyttelyt
  • Ulkomaat
/ 25.7.2024

Pelto-autonomia siirtymässä käytäntöön Keski-Euroopassa

Saksassa DLG:n messuilla oli nähtävissä uusinta uutta ja vanhan uudelleen löytämistä. Autonomisia koneita oli jo esillä käytännössä ja hintojen kera. Toisaalta vanhalle mekaanisen rikkatorjunnan tekniikalle näyttää olevan uudet markkinat torjunta-aineiden vähentämistavoitteiden myötä. Glyfosaatin korvaaminen sähkökäsittelyllä jäi pohdituttamaan, mutta laitteen tehokkuutta käytännössä ei messuilla vielä päässyt näkemään.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
  • Näyttelyt
  • Ulkomaat
/ 25.7.2024

Koronan kurituksesta uuteen vauhtiin

Cereals on Britannian viljanviljelijöiden ykkösnäyttely, mutta viime vuosina se on kärsinyt selvän notkahduksen koronan ja Iso-Britannian EU-eron eli brexitinkin vuoksi. Näyttely ei ole vielä entisensä, mutta pientä kasvua on jo nähtävissä. Tämän vuoden uutuutena mukaan saatiin suorakylvöseminaari.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
  • Näyttelyt
  • Ulkomaat
/ 25.7.2024

Vähemmän koneita, enemmän luentoja

Brunnby Lantbrukardagar -näyttelyssä 3.–4. heinäkuuta oli aiempaa vähemmän maataloustyökoneita, kun suuret konemerkit ruotsalaista Väderstadia myöten jäivät pois. Ohjelman määrää oli puolestaan lisätty ja kastelu ja uudet lajikkeet olivat suurimmassa roolissa. Välikasvit näkyivät entistäkin enemmän ja kevätöljykasvit ovat tehneet paluun Keski-Ruotsiin. Salaojitus on Brunnbyn kestohitti.

Siirry artikkeliin

  • Ulkomaat
/ 17.6.2024

Zimbabwen maatalous: Vilja-aitasta ruokapulaan

Zimbabwen lempinimi 1900-luvulla oli breadbasket of Africa, jonka voisi suomentaa vaikkapa Afrikan vilja-aitaksi. 2000-luvulla maa on tunnettu lähinnä hyperinflaatiosta ja lähes nälänhädäksi yltäneestä ruokapulasta. Mitä oikein tapahtui?

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
  • Ulkomaat
/ 12.7.2023

Sukutila vaihtoi paikkaa

Glenbrook Stationia voisi kuvailla uusi-seelantilaiseksi sekatilaksi. Viljaa, villaa ja lihaa tuottavan tilan toimintaa on kehitetty määrätietoisesti viimeiset kaksi vuosikymmentä. Alhaisen sadannan alueella toimivalle tilalle on esimerkiksi asennettu kastelulaitteet 500 hehtaarille. Kastelun ansiosta tilan tuottavuus ja arvo ovat kasvaneet uusiin lukemiin.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Euroopan ilmaston muutos on otettava vakavasti
    Viimeaikaiset uutiset vuodenaikaan nähden ...
  • Mobiiliyhteydet kuntoon maaseudulla
    Satelliittipaikannus ja sitä tukevat mobiiliverkot ovat keskeinen osa peltoviljelyä. Eri syistä johtuvat häiriöt aiheuttavat harmia ja suoria tulonmenetyksiä maatiloille....
  • Linssistä kerätään nyt käytännön kokemuksia
    Kahden hehtaarin linssikoe Kouvolan Kimolassa etenee kohti puintia. Tähän asti kasvusto on vastannut odotuksia, mutta syksyllä nähdään, kuinka hyvin matalalle muodostuvat palot saa talteen tavanomaisella puintikalustolla....

Luetuimmat

  • Lampaille elinvoimaa ja terveyttä luomulaitumilta
    Suomenlampaat odottavat rauhallisina karsinoissa keritsemistä ja laidunkauden jatkumista toukokuun viileässä säässä....
  • Kierrätyslannoitteiden levitystä Hämeessä
    Levityspalvelu Tastulan kevään suurin kiire on ohi kesäkuun alussa. Kahdella levitinvaunulla...
  • Vaihtoehtoista kasvatettavaa
    Euroopan ja Suomen viljamarkkinat ovat tänä syksynä varsin täynnä tavaraa ja...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • KMn oma "Varjolohko" Vihdissä kuvattiin 22.7. Lohkolla ei ollut varsinaisia talvituhoja, vaan aukkopaikat tulivat jo syksyllä kun pelto jäi tulvan alle. Kevät ja alkukesä oli kuiva, eikä Ceylon versonut, vaikka se yleensä paikkaa tosi hyvin. Kevään ensimmäinen lannoitus tehtiin droonilla, mutta se olisi kannattanut kuivana keväänä tehdä jo maaliskuussa. Rikkakasvikierroksia  olisi pitänyt tehdä kaksi, ja tauditkin ehkä torjua. Uskaliaasti kuitenkin kasvunsääde ruiskutettiin rikkakasvitorjunnan yhteydessä. #satokisa2026
  • Kimmo Polon varsinainen satokisalohko Ibarra-syysvehnä kuvattiin 18.7. Alastarolla juuri ennen saderintaman tuloa. Vettä tulikin sitten kerralla yli 70 mm, ja Ibarra lakoontui. Esikasvina on kaura, sitä ennen juurikas. Alkuvuosi oli rutikuiva. Siihen nähden Ibarra näyttää hyvältä. Satokisavehnä puidaan ja punnitaan 9.8., etteivät lakopaikat lähde itämään. #satokisa2026 #Ibarra
  • Petri Tanskasen BOR Leivo on kylvetty kolmevuotisen viherlannoitusnurmen perään. Terästeeksi annettiin myös liete- ja pussilantaa, ja rikkakasvit torjuttiin Mateno Duolla. Se oli niin tehokas, ettei keväällä rikkatorjuntaa enää tarvittu. Asko Seppänen @viljelijanberner on laatinut reseptit ja kasvusto on vahva. Kovat sateet lakoonnuttivat vehnää heinäkuussa. Video on kuvattu 23.7. Polvijärvellä. @borealkasvinjalostus @peltosiemen @petritanskanen10 #satokisa2026
  • Juha Rytkösen KWS Emerick kuvattiin @peltosiemen peltopäivässä 23.7. Joroisissa.  Emerick on Rytkölän tilalla toista vuotta siementuotannossa. Viime vuonna sato oli hyvä, ja erityisen kovia olivat hlp ja tjp. Nyt Emerick kasvaa Loisto-ohran jälkeen, ja typpeä on annettu yhteensä 180 kg/ha. Kylvötiheys on normaali, ja kasvustosta on torjuttu lumihome, keväällä rikkakasvit, lako ja taudit. 6,6 hehtaarin lohko talvehti hyvin. #satokisa2026 #KWSEmerick
  • Mikko Tukeva Jalasjärveltä on satokisassa mukana Igloo-lajikkeella, joka on saanut alleen runsaasti karjanlantaa. Mikolla on kisassa kaksi mentoria, Kyösti Marttila Marttilanmäeltä, ja Mika Ristilä ViljelijänBerneriltä. Kyösti voitti Ascra Xpro -kisan 4 vuotta sitten nimenomaan Igloolla, kun hän korjasi 10 600 kilon hehtaarisadon. Mikon kasvustossa on haettu pääversojen tiheyttä ja painavia jyviä, ei niinkään sivuversoja tai suuria tähkiä. Ruiskulla on käyty syksyllä kolme kertaa ja kesällä viisi. Ja komiaa on! Video on kuvattu 28.7. @mikkotukeva @viljelijanberner @alamarttilaoy #satokisa2026 #Igloo
  • Tony Erlands on siitä harvinainen eteläpohjalainen, että hän kysyi savimaiden kavereilta vinkit syysvehnän viljelyyn. Ceylon on viljelty Teuvalla "kovalla maalla" minimipanoksin. Typpeä on annettu 125 kg/ha, ja pellolta on ruiskutettu ainoastaan rikkakasvit. Video on kuvattu 28.7. @tonyerlands #Satokisa2026 #Ceylon
  • Kaarle Tavelan luomu-Turanus kasvaa samalla lohkolla, jolla hän osallistui kaurakisaan kaksi vuotta sitten. Alkukesä oli Kangasalla jälleen kuiva. Syksyllä vehnän kimpussa olivat hanhet, nyt reunoja syövät naakat. Video on kuvattu 28.7. #satokisa2026 #Turanus @tavelankartano
  • Niko ja Nikolas Ahlqvistilla on noin 80 hehtaaria syysvehnää. Tätä Skagenia on Lohjalla 40 hehtaaria rinnelohkolla. Etelärinne alkoi olla jo valmista 22.7. Kaikki vehnät on viljelty samalla reseptillä. Esikasvina on herne, eikä syksyllä ole annettu apulantaa. Skagen on kylvetty syyskuun lopussa, lannoitettu kahteen kertaan keväällä, rikkakasvit on torjuttu toukokuussa ja tautiaine ajettu kesäkuussa. Kasvunsäädettä ei ole annettu. #satokisa2026 #Skagen
  • Beatrice Enrothin ja Jan Stjernbergin viljelemä Turanus oli huhtikuussa kuin nurmikkoa, joten he illmoittautuivat satokisaan. Viljelyn talous kiinnostaa heitä, ja he ovat neuvontajärjestön tehoneuvonnassa, jossa neuvoja käy kolme kertaa kasvukaudessa paikan päällä. Turanus on menossa siemeneksi. Keväällä versoja oli 350 kpl neliöllä, ja se on ruiskutettu vain kerran. Alla on kerääjäkasvi. Säätösalaojitettu lohko talvehti täysin. Lisälannoitus levitettiin kylvökoneen kautta, sillä lannoitteen sijoittaminen ja multaaminen on parantanut tehoa ja satoja. Nollaruutu on harvaa ja ylilannoitusruutu lakoontunut. Video on kuvattu 22.7. Porvoon Hinthaarassa. #satokisa2026 @tilasiemen
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KMn oma "Varjolohko" Vihdissä kuvattiin 22.7. Lohkolla ei ollut varsinaisia talvituhoja, vaan aukkopaikat tulivat jo syksyllä kun pelto jäi tulvan alle. Kevät ja alkukesä oli kuiva, eikä Ceylon versonut, vaikka se yleensä paikkaa tosi hyvin. Kevään ensimmäinen lannoitus tehtiin droonilla, mutta se olisi kannattanut kuivana keväänä tehdä jo maaliskuussa. Rikkakasvikierroksia olisi pitänyt tehdä kaksi, ja tauditkin ehkä torjua. Uskaliaasti kuitenkin kasvunsääde ruiskutettiin rikkakasvitorjunnan yhteydessä. #satokisa2026
2 viikkoa ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kimmo Polon varsinainen satokisalohko Ibarra-syysvehnä kuvattiin 18.7. Alastarolla juuri ennen saderintaman tuloa. Vettä tulikin sitten kerralla yli 70 mm, ja Ibarra lakoontui. Esikasvina on kaura, sitä ennen juurikas. Alkuvuosi oli rutikuiva. Siihen nähden Ibarra näyttää hyvältä. Satokisavehnä puidaan ja punnitaan 9.8., etteivät lakopaikat lähde itämään. #satokisa2026 #Ibarra
2 viikkoa ago
View on Instagram |
2/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Petri Tanskasen BOR Leivo on kylvetty kolmevuotisen viherlannoitusnurmen perään. Terästeeksi annettiin myös liete- ja pussilantaa, ja rikkakasvit torjuttiin Mateno Duolla. Se oli niin tehokas, ettei keväällä rikkatorjuntaa enää tarvittu. Asko Seppänen @viljelijanberner on laatinut reseptit ja kasvusto on vahva. Kovat sateet lakoonnuttivat vehnää heinäkuussa. Video on kuvattu 23.7. Polvijärvellä. @borealkasvinjalostus @peltosiemen @petritanskanen10 #satokisa2026
2 viikkoa ago
View on Instagram |
3/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Juha Rytkösen KWS Emerick kuvattiin @peltosiemen peltopäivässä 23.7. Joroisissa. Emerick on Rytkölän tilalla toista vuotta siementuotannossa. Viime vuonna sato oli hyvä, ja erityisen kovia olivat hlp ja tjp. Nyt Emerick kasvaa Loisto-ohran jälkeen, ja typpeä on annettu yhteensä 180 kg/ha. Kylvötiheys on normaali, ja kasvustosta on torjuttu lumihome, keväällä rikkakasvit, lako ja taudit. 6,6 hehtaarin lohko talvehti hyvin. #satokisa2026 #KWSEmerick
2 viikkoa ago
View on Instagram |
4/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Mikko Tukeva Jalasjärveltä on satokisassa mukana Igloo-lajikkeella, joka on saanut alleen runsaasti karjanlantaa. Mikolla on kisassa kaksi mentoria, Kyösti Marttila Marttilanmäeltä, ja Mika Ristilä ViljelijänBerneriltä. Kyösti voitti Ascra Xpro -kisan 4 vuotta sitten nimenomaan Igloolla, kun hän korjasi 10 600 kilon hehtaarisadon. Mikon kasvustossa on haettu pääversojen tiheyttä ja painavia jyviä, ei niinkään sivuversoja tai suuria tähkiä. Ruiskulla on käyty syksyllä kolme kertaa ja kesällä viisi. Ja komiaa on! Video on kuvattu 28.7. @mikkotukeva @viljelijanberner @alamarttilaoy #satokisa2026 #Igloo
2 viikkoa ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Tony Erlands on siitä harvinainen eteläpohjalainen, että hän kysyi savimaiden kavereilta vinkit syysvehnän viljelyyn. Ceylon on viljelty Teuvalla "kovalla maalla" minimipanoksin. Typpeä on annettu 125 kg/ha, ja pellolta on ruiskutettu ainoastaan rikkakasvit. Video on kuvattu 28.7. @tonyerlands #Satokisa2026 #Ceylon
2 viikkoa ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kaarle Tavelan luomu-Turanus kasvaa samalla lohkolla, jolla hän osallistui kaurakisaan kaksi vuotta sitten. Alkukesä oli Kangasalla jälleen kuiva. Syksyllä vehnän kimpussa olivat hanhet, nyt reunoja syövät naakat. Video on kuvattu 28.7. #satokisa2026 #Turanus @tavelankartano
3 viikkoa ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Niko ja Nikolas Ahlqvistilla on noin 80 hehtaaria syysvehnää. Tätä Skagenia on Lohjalla 40 hehtaaria rinnelohkolla. Etelärinne alkoi olla jo valmista 22.7. Kaikki vehnät on viljelty samalla reseptillä. Esikasvina on herne, eikä syksyllä ole annettu apulantaa. Skagen on kylvetty syyskuun lopussa, lannoitettu kahteen kertaan keväällä, rikkakasvit on torjuttu toukokuussa ja tautiaine ajettu kesäkuussa. Kasvunsäädettä ei ole annettu. #satokisa2026 #Skagen
3 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Beatrice Enrothin ja Jan Stjernbergin viljelemä Turanus oli huhtikuussa kuin nurmikkoa, joten he illmoittautuivat satokisaan. Viljelyn talous kiinnostaa heitä, ja he ovat neuvontajärjestön tehoneuvonnassa, jossa neuvoja käy kolme kertaa kasvukaudessa paikan päällä. Turanus on menossa siemeneksi. Keväällä versoja oli 350 kpl neliöllä, ja se on ruiskutettu vain kerran. Alla on kerääjäkasvi. Säätösalaojitettu lohko talvehti täysin. Lisälannoitus levitettiin kylvökoneen kautta, sillä lannoitteen sijoittaminen ja multaaminen on parantanut tehoa ja satoja. Nollaruutu on harvaa ja ylilannoitusruutu lakoontunut. Video on kuvattu 22.7. Porvoon Hinthaarassa. #satokisa2026 @tilasiemen
4 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari