Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Ulkomaat

  • Kasvinviljely
  • Ulkomaat
/ 11.5.2026

Robottisadetusta ja hevosheinän tuotantoa Arizonan malliin

Rock House Farms viljelee Yhdysvaltain Arizonassa sinimailasta ja myy hevosheinää paikallisten hevoskasvattajien lisäksi kilpahevosille Saudi-Arabiaan. Kuumassa ja kuivassa ilmastossa kastelu on kaiken viljelyn perusedellytys. Rock House Farmsilla hyödynnetään pelloilla perinteistä tulvakastelua ja lisäksi käytössä on viisi robottisadetinta, jotka hoitavat myös lannoituksen. Sadetuksen avulla sinimailasesta korjataan 11 satoa vuodessa.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
  • Ulkomaat
/ 26.3.2026

Ennätystehtailija Watson: Aina voi parantaa

Risto Tupi kävi kylässä maailmanennätyksiä tehneen vehnänviljelijän Eric Watsonin luona Uudessa-Seelannissa selvittämässä, miten syysvehnällä otetaan 17,4 tonnin hehtaarisato. Vedestä ja ravinteista ei ole pulaa ja viljelyä kehitetään jatkuvasti. Hopealuotia ei ole.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
  • Ulkomaat
/ 6.9.2025

Vihanneksia ja hedelmiä kastelun avulla

Namibia on eteläisen Afrikan kuivin maa, mutta paikoitellen vesivaroja riittää kastelun avulla tapahtuvaan viljelyyn. Cronjen perhe on onnistunut luomaan pensassavannille menestyvän vihannes- ja hedelmäviljelmän. Matka menestykseen ei ole kuitenkaan ollut helppo, välillä on käyty pohjalla.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Ulkomaat
/ 4.8.2025

Alankomaalainen Farm Nescio on tottunut tekemään maidontuotannon historiaa

Alankomaiden ensimmäinen automaattilypsytila aloitti lypsyrobotin käytön vuonna 1992. Parinkymmenen vuoden päästä siitä automatisoitiin ruokinta, ja nyt tila testaa lannankäsittelyjärjestelmää, joka erottelee lehmien tuottaman lannan kolmeen jakeeseen.

Siirry artikkeliin

  • Rakentaminen
  • Ulkomaat
/ 14.4.2025

Deiman Ottensin automaattilypsypihatossa ohjattu eläinliikenne säästää työtä

Deiman Ottensin maitotilalla ykköstavoite on tehokas työnkäyttö eli paljon maitoa tehtyä työpanosta kohti. Siihen on johtanut hyvin rajallinen käytettävissä oleva työvoima. Tehokkaan työnkäytön tekee mahdolliseksi hyvin suunniteltu navetta, jonka suunnittelun pohjana on työmäärän optimointi.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
  • Ulkomaat
/ 8.4.2025

Ympäristö haastaa Kreikan maataloutta

Kreikan maatalous on pienten tilojen leimaamaa. Talouden realiteetit haastavat maatalouselinkeinoa, ja viime vuosina myös lisääntyneet ympäristötuhot ovat tuoneet isoja vaikeuksia kreikkalaisille viljelijöille. Haasteisiin pyritään vastaamaan muun muassa yhteistoimintaa lisäämällä, ja viljelijät ovatkin nyt kiinnostuneita esimerkiksi osuustoiminnasta.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
  • Ulkomaat
/ 9.3.2025

John Deereä Namibiasta

Afrikan traktorimarkkinoilla on hieman erilaista kuin Euroopassa. Suuri osa traktoreista myydään ilman ohjaamoa ja muutenkin tekniikka on yksinkertaista. Namibian traktorimarkkina on pieni ja käytännössä tarjolla on vain kolmea merkkiä. John Deere on markkinajohtaja koska nykyinen maahantuoja päätti 50 vuotta sitten laittaa kaiken yhden kortin varaan.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
  • Ulkomaat
/ 8.1.2025

Varautumista kuivuuteen

Kuivuus on koetellut viimeisen vuoden aikana eteläistä Afrikkaa oikein olan takaa. Hätää kärsimässä ovat olleet niin viljelijät kuin villieläimetkin. 40 vuoden viljelykokemus on auttanut Gerrit Breedtiä kehittämään reserviä kuivuusjaksojen varalle.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
  • Ulkomaat
/ 7.1.2025

Metsäpalot uhkana Montanassa

Selvitimme, miten Yhdysvalloissa, 10,3 miljoonan metsähehtaarin Montanan osavaltiossa hoidetaan metsiä ja kohdataan ilmastonmuutoksen haasteita.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
  • Näyttelyt
  • Ulkomaat
/ 25.7.2024

Pelto-autonomia siirtymässä käytäntöön Keski-Euroopassa

Saksassa DLG:n messuilla oli nähtävissä uusinta uutta ja vanhan uudelleen löytämistä. Autonomisia koneita oli jo esillä käytännössä ja hintojen kera. Toisaalta vanhalle mekaanisen rikkatorjunnan tekniikalle näyttää olevan uudet markkinat torjunta-aineiden vähentämistavoitteiden myötä. Glyfosaatin korvaaminen sähkökäsittelyllä jäi pohdituttamaan, mutta laitteen tehokkuutta käytännössä ei messuilla vielä päässyt näkemään.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
  • Näyttelyt
  • Ulkomaat
/ 25.7.2024

Koronan kurituksesta uuteen vauhtiin

Cereals on Britannian viljanviljelijöiden ykkösnäyttely, mutta viime vuosina se on kärsinyt selvän notkahduksen koronan ja Iso-Britannian EU-eron eli brexitinkin vuoksi. Näyttely ei ole vielä entisensä, mutta pientä kasvua on jo nähtävissä. Tämän vuoden uutuutena mukaan saatiin suorakylvöseminaari.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
  • Näyttelyt
  • Ulkomaat
/ 25.7.2024

Vähemmän koneita, enemmän luentoja

Brunnby Lantbrukardagar -näyttelyssä 3.–4. heinäkuuta oli aiempaa vähemmän maataloustyökoneita, kun suuret konemerkit ruotsalaista Väderstadia myöten jäivät pois. Ohjelman määrää oli puolestaan lisätty ja kastelu ja uudet lajikkeet olivat suurimmassa roolissa. Välikasvit näkyivät entistäkin enemmän ja kevätöljykasvit ovat tehneet paluun Keski-Ruotsiin. Salaojitus on Brunnbyn kestohitti.

Siirry artikkeliin

  • Ulkomaat
/ 17.6.2024

Zimbabwen maatalous: Vilja-aitasta ruokapulaan

Zimbabwen lempinimi 1900-luvulla oli breadbasket of Africa, jonka voisi suomentaa vaikkapa Afrikan vilja-aitaksi. 2000-luvulla maa on tunnettu lähinnä hyperinflaatiosta ja lähes nälänhädäksi yltäneestä ruokapulasta. Mitä oikein tapahtui?

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
  • Ulkomaat
/ 12.7.2023

Sukutila vaihtoi paikkaa

Glenbrook Stationia voisi kuvailla uusi-seelantilaiseksi sekatilaksi. Viljaa, villaa ja lihaa tuottavan tilan toimintaa on kehitetty määrätietoisesti viimeiset kaksi vuosikymmentä. Alhaisen sadannan alueella toimivalle tilalle on esimerkiksi asennettu kastelulaitteet 500 hehtaarille. Kastelun ansiosta tilan tuottavuus ja arvo ovat kasvaneet uusiin lukemiin.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Claydon – kaistakylvön edelläkävijä
    Joitakin Claydonin kylvökoneita tuotiin Suomeen suorakylvöbuumin aikana. Tuontia on jatkettu myöhemminkin, vaikka Claydonin kylvötapa on uudelleennimetty kaistakylvöksi (strip till). Kylvöperiaatteen ja koko koneen kehitti aikoinaan Jeff Claydon omiin tarpeisiinsa. Hyväksi havaittu tuote päätyi sittemmin sarjatuotantoon....
  • Strategian avulla tavoitteisiin
    Yrityksen hyvin laadittu strategia voi olla keskeinen työväline maatilayrityksen menestymisessä, mutta silti se puuttuu monelta yritykseltä....
  • Tarvitaanko täsmäviljelyteknologiaa vai parempaa ymmärrystä?
    Täsmäviljelystä on puhuttu jo vuosikymmeniä ...

Luetuimmat

  • Puoliväliriihen tuloveropäätökset pykäliksi
    Valtiovarainministeriö on 25.6.2025 lähettänyt lausuntokierrokselle hallituksen esitysluonnoksen, joka sisältää 1.1.2026 voimaan...
  • Siskosten vihannestilalla kasvaa yli 20 eri vihannesta ja yrttiä
    Avomaan tuotantoon vaihtuvat kasvuolot tuovat haasteita, mutta lisäävät myös mielenkiintoa.
  • KM kokeilee: Milwaukee M18 FOPH2 -monitoimitrimmeri FOPH-BBA- ja FOPH-RBA -lakaisulisäkkeillä
    Milwaukeen monitoimitrimmeri on enemmän kuin työkalun nimi antaa ymmärtää. Voimayksikköön saa...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
  • Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. 

Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. 

Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen 

Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
1 viikko ago
View on Instagram |
1/9
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
1 viikko ago
View on Instagram |
2/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
2 viikkoa ago
View on Instagram |
3/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
2 viikkoa ago
View on Instagram |
4/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
2 viikkoa ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
2 viikkoa ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
2 viikkoa ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
2 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
2 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari