Siirry suoraan sisältöön.

Kotieläintuotanto
/ 4.8.2026

Vähemmän hajua, pienempi hävikki

Lannan varastoinnin ja levityksen yhteydessä tapahtuva ammoniakkipöllähdys on suora typpihävikki lannoitekäytöstä.

Siirry artikkeliin
/ 23.7.2026

Omannäköistä yhteistyötä

Mattias Anomaalla Pelkolan kartanosta ja Susanna Valtosella ja Otto Paakkalalla Hirvilammen luomusta on yhteinen emolehmäpihatto, jossa on molempien tilojen omat karjat. Anomaa pyörittää sikalaa ja tuottaa luomuviljaa, Valtonen Katinalan lihakauppaa, Paakkala hoitaa molempien tilojen peltoja. Yhteistyötä tehdään monella rintamalla.

Siirry artikkeliin
/ 16.7.2026

Sinimailasheinää Espanjasta maailmanmarkkinoille

Espanjassa on merkittävä kasviproteiinin alijäämä, mutta samalla korkealaatuista valkuaisrehua viedään suuria määriä maailmalle. Vienti on taloudellisesti merkittävä osa paikallisten yhtiöiden menestystä ja hyvä myyntihinta tukee siten välillisesti paikallisten kasvinviljelijöiden taloudellista tilannetta. Esimerkiksi sinimailasheinää toimitetaan Espanjasta maailmalle noin miljoona tonnia vuodessa.

Siirry artikkeliin
/ 7.7.2026

Hidaskasvuinen broilerintuotanto kasvattaa kustannuksia ja ympäristövaikutuksia

Uusi tutkimus Luonnonvarakeskuksessa vertasi tavanomaista broilerintuotantoa ja hidaskasvuista tuotantotapaa. Tulokset ovat selkeitä: hidaskasvuinen tuotanto on kalliimpaa, ja siitä syntyy enemmän ympäristövaikutuksia, mutta toisaalta eläinten hyvinvointi saattaa jalosteen vaihdon myötä parantua.

Siirry artikkeliin
/ 18.6.2026

Tekoäly puheenaiheena kansainvälisessä sikaseminaarissa

Global Forum on Pig Production keräsi Seinäjoelle sika-alan toimijoita maailmalta kesäkuun alussa. Seminaarin pääteemana olivat sikaketjun digitalisaatio sekä datan ja…

Siirry artikkeliin
/ 5.6.2026

Hollannista yrittäjäksi Kanadaan, maidontuotantoa hienoisesti syrjässä

Hollantilaisia on lähtenyt runsain mitoin viljelijöiksi eri puolille maailmaa, myös Kanadaan. Aalbersit tulivat maahan jo 1970-luvulla ja 1981 he ostivat oman maitotilan Thunder Baystä. Karjan koko on kasvanut vajaassa 30 vuodessa 66:sta 270 päähän ja 65 hehtaarin tila on laajentunut 300 hehtaariin. Aalberseillä pyyhkii tilan syrjäisyydestä huolimatta hyvin. Kun tuotanto on kunnossa, eikä taloudessa ole vuotoja, voidaan tilaa kehittää koko ajan.

Siirry artikkeliin
/ 28.5.2026

Tukea laitumen kunnostukseen ja hoitoon

Hirvasojan niityllä Hirvaksen kylässä Marttilassa laiduntaa kesäaikaan kymmenen uuhen lammaskatras. Laitumen peruskunnostukseen ja petoaidan pystytykseen haettiin tukea Helmi-ohjelmasta.

Siirry artikkeliin
/ 27.5.2026

Varsinaissuomalaisella hevostilalla sata hehtaaria nurmea hevosille

Nurmikasvit ovat hevosille samoja kuin naudoille, mutta niiden viljely ja korjuu poikkeavat maito- tai lihanautatilojen menetelmistä. Kylämäen hevostila Marttilassa kasvattaa nurmia laitumeksi, kuivaheinäksi ja säilörehuksi. Valtaosan rehusta syövät omat hevoset, osa menee hoitohevosten suihin.

Siirry artikkeliin
/ 25.5.2026

Säilörehukäsittely hävittää rikkakananhirssin siementen itävyyden

Rikkakananhirssi on viime aikoina levittäytynyt nopeasti Suomessa aiheuttaen merkittävää haittaa eri viljelykasveilla, kuten nurmilla ja kevätviljoilla. Alkukesän lämpimät jaksot edistävät rikkakananhirssin menestymistä. Se on hyvin kilpailukykyinen, tuottaa suuren siemensadon ja on vastustuskykyinen useille rikkakasvien torjunta-aineille. Rikkakananhirssi voi taimettua pitkin kasvukautta, mikä lisää haastetta torjuntaan. Jos kasvi ehtii siementää, siemenet säilyvät maaperän siemenpankissa hyvinkin pitkiä aikoja. Korjuu säilörehuksi osoittautui tehokkaaksi keinoksi siementen itävyyden estämisessä.

Siirry artikkeliin
/ 21.5.2026

Maatalousyhtymä Lähteenmäki varautuu useilla kasvilajeilla: monipuolisuus vähentää sääriskejä

Useiden kasvilajien viljely rehuksi vähentää riskejä. MTY Lähteenmäen pelloilla monilajisuus toteutuu sekä nurmiseoksissa että erillään viljeltävissä kasveissa. Nurmen ohella kasvatetaan maissia ja kokoviljasäilörehua. Monilajinen viljely johtaa monipuoliseen seosrehuun, jolla on saatu paljon maitoa.

Siirry artikkeliin
/ 19.5.2026

Metaanipäästöjä vähentävä rehunlisäaine vedettiin pois käytöstä

Vaikka rehunlisäaine Bovaer läpäisi EFSA:n tunnetusti erittäin tiukan hyväksyntämenettelyn, kuluttajien hyväksyntää se ei saanut. Pohjoismaista Bovaerin jo laajasti käyttöönottaneet Tanska ja Norja luopuivat sen käytöstä. Suomessa ja Ruotsissa ehdittiin testata ainetta joillakin kymmenillä tiloilla.

Siirry artikkeliin
/ 5.5.2026

Raakavalkuainen naudan ruokinnassa – mitä se oikeasti kertoo?

Typpeä sisältävä rehuvalkuainen on naudan ruokinnan kalleimpia komponentteja. Nykyisin sen määrää mitataan ohutsuolesta imeytyvänä valkuaisena (OIV). Rehuanalytiikan alkuaikoina valkuaisen määrä ilmoitettiin raakavalkuaisena, ja tämä perusanalyysi on yhä käytössä. Raakavalkuaisen tulkinta on kuitenkin monesti jäänyt vuosikymmenten takaiseen ajatteluun.

Siirry artikkeliin
/ 23.4.2026

Maidontuotannon tulokset 2000–2025: Neljännesvuosisata melkoista kehitystä

2000-luku eli 25 vuotta on tuonut suomalaisten lehmien keskituotokseen noin 2 500 kiloa lisää maitoa. Automaattilypsyn osuus on kasvanut reippaasti. Ayrshiret vaihtuvat vähitellen holsteineihin. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on maailman kymmenen parhaan keskituotoksen ryhmässä.

Siirry artikkeliin
/ 5.3.2026

Mitä turpeen tilalle? Kuivikemateriaalit vertailussa

Tarve uusille turvetta korvaaville ja täydentäville materiaaleille on suuri, sillä Luke arvioi jo vuonna 2023 kuiviketurpeen myynnin puolittuvan vuoteen 2028 mennessä. Kuiviketurpeen saatavuus on kriittisintä broileritiloilla, joista yli 90 prosenttia käyttää yksinomaan turvetta. Turvevapaa ruokaketju -hankkeessa testattiin 16 eri vaihtoehtoa. Vaikka selkeää voittajaa on vaikea valita, löytyi joukosta hyviä yllättäjiä.

Siirry artikkeliin