Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Kotieläintuotanto

  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 19.11.2026

Kylmä hiehohalli ja lämmin vasikkala toivat lypsäville lisää tilaa

Joonas Mattilan ja Anu Järvisen tilalla nuorkarjalle rakennettiin uudet pihatot, jotta lypsylehmille saatiin lisää tilaa vanhaan navettaan. NHK-Keskuksen suunnittelemassa investoinnissa päädyttiin kahteen erilliseen rakennukseen: lämpimään vasikkalaan ja varsin kustannustehokkaaseen kylmään hiehohalliin.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 11.11.2026

Kotieläintilojen riskienhallinta vaatii uudenlaista ennakointia

Kotieläintilojen tuotantosuunnasta riippumatta kolme riskitekijää nousee lähes kaikkien tilakokoryhmien kärkeen: tuotantopanosten ja tuotteiden hintavaihtelut, tukiehtojen muutokset sekä ympäristö- ja eläinsuojelulainsäädännön muutokset. Tämä viittaa siihen, että kotieläintaloudessa tuotannollisten riskien rinnalle ovat nousseet aiempaa vahvemmin markkinoihin, politiikkaan ja sääntelyyn liittyvät riskit.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 9.11.2026

Huoltovarmuus kiikarissa: Energiaa ja ravinteita lähialueelta

Nivalassa järjestetty biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen levitysnäytös ja nurmen täydennyskylvöpäivä pidettiin perjantaina 25. syyskuuta. Viitisensataa ammattilaista sai ajankohtaista tietoa mädätysjäännöksen levittämisestä ja maamme biokaasuhankkeiden tilanteesta.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 12.10.2026

Apilan avulla kustannuksia pienemmäksi

Suomessa maitotilat ovat keskittyneet nurmivaltaiseen tuotantoon keskimääräisen nurmialan ollessa lähes 100 hehtaaria. Lannoitteita tila ostaa karkeasti arvioiden 60 tonnia vuodessa, mikä vastaa tämän kesän hinnoittelulla 26 000 euron vuosikustannusta. Kustannusten lisäksi typpilannoitus aiheuttaa lähes saman verran kasvihuonekaasupäästöjä kuin märehtijöiden metaani.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 7.10.2026

Esimerkkejä onnistuneesta valkuaisruokinnasta

Valkuaisviisas maidontuotanto -hankkeessa etsittiin käytännön keinoja vähentää lypsylehmien ruokinnan valkuaismäärää hallitusti. Esimerkkitiloilla tutkittiin, miten maltillisempi valkuaistaso vaikuttaa maidontuotantoon sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin. Tiloilta tehdyt havainnot osoittivat, että valkuaistaso voi olla totuttua alhaisempi, kunhan ruokinnan kokonaisuus on tasapainossa, säilörehun laatu tunnetaan hyvin ja arjen toimintatavat tukevat ruokinnan onnistumista.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Talous ja yrittäminen
/ 5.10.2026

Saimaan Maito suunnittelee maidontuotantoa pitkälle tulevaisuuteen

Kolmen maitotilan yhteisyritys Saimaan Maito investoi uuteen navettakokonaisuuteen kolmessa osassa. Ensimmäinen vaihe on käynnistynyt, ja jatkoa seuraa parin vuoden välein. Tavoitteena on 600 lehmän yksikkö, joka korvaa osakastilojen nykyiset tuotantotilat.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 29.9.2026

Tärkeä kuitu on yhä vain tärkeämpää

Nurmesta korjataan nykyisin useita säilörehusatoja, aina neljään korjuukertaan saakka. Eri eläinryhmille halutaan ravintoarvoiltaan erilaisia rehuja, ja eri tiloilla voi olla hyvin erilaisia korjuustrategioita. Enää ei tavoitella pelkästään hyvää valkuaispitoisuutta tai runsasta energiasatoa. Myös kuitupitoisuus on tärkeä. Muutokset haastavat paitsi viljelyä myös rehujen analysointia.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
  • Kotieläintuotanto
/ 26.8.2026

Afrikkalaisen sikaruton tartuntoja löytyy ydinalueelta edelleen

Afrikkalaisen sikaruton torjuntataktinen operaatio etenee nyt tiiviissä maastoetsinnöissä ydinalueella. Avoin tilanne sotkee viljakauppaa ja laittaa viljelysuunnitelmat uusiksi.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kasvinviljely
  • Kotieläintuotanto
/ 4.8.2026

Vähemmän hajua, pienempi hävikki

Lannan varastoinnin ja levityksen yhteydessä tapahtuva ammoniakkipöllähdys on suora typpihävikki lannoitekäytöstä.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Talous ja yrittäminen
/ 23.7.2026

Omannäköistä yhteistyötä

Mattias Anomaalla Pelkolan kartanosta ja Susanna Valtosella ja Otto Paakkalalla Hirvilammen luomusta on yhteinen emolehmäpihatto, jossa on molempien tilojen omat karjat. Anomaa pyörittää sikalaa ja tuottaa luomuviljaa, Valtonen Katinalan lihakauppaa, Paakkala hoitaa molempien tilojen peltoja. Yhteistyötä tehdään monella rintamalla.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kasvinviljely
  • Kotieläintuotanto
/ 16.7.2026

Sinimailasheinää Espanjasta maailmanmarkkinoille

Espanjassa on merkittävä kasviproteiinin alijäämä, mutta samalla korkealaatuista valkuaisrehua viedään suuria määriä maailmalle. Vienti on taloudellisesti merkittävä osa paikallisten yhtiöiden menestystä ja hyvä myyntihinta tukee siten välillisesti paikallisten kasvinviljelijöiden taloudellista tilannetta. Esimerkiksi sinimailasheinää toimitetaan Espanjasta maailmalle noin miljoona tonnia vuodessa.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 7.7.2026

Hidaskasvuinen broilerintuotanto kasvattaa kustannuksia ja ympäristövaikutuksia

Uusi tutkimus Luonnonvarakeskuksessa vertasi tavanomaista broilerintuotantoa ja hidaskasvuista tuotantotapaa. Tulokset ovat selkeitä: hidaskasvuinen tuotanto on kalliimpaa, ja siitä syntyy enemmän ympäristövaikutuksia, mutta toisaalta eläinten hyvinvointi saattaa jalosteen vaihdon myötä parantua.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Uutiset
/ 18.6.2026

Tekoäly puheenaiheena kansainvälisessä sikaseminaarissa

Global Forum on Pig Production keräsi Seinäjoelle sika-alan toimijoita maailmalta kesäkuun alussa. Seminaarin pääteemana olivat sikaketjun digitalisaatio sekä datan ja…

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 5.6.2026

Hollannista yrittäjäksi Kanadaan, maidontuotantoa hienoisesti syrjässä

Hollantilaisia on lähtenyt runsain mitoin viljelijöiksi eri puolille maailmaa, myös Kanadaan. Aalbersit tulivat maahan jo 1970-luvulla ja 1981 he ostivat oman maitotilan Thunder Baystä. Karjan koko on kasvanut vajaassa 30 vuodessa 66:sta 270 päähän ja 65 hehtaarin tila on laajentunut 300 hehtaariin. Aalberseillä pyyhkii tilan syrjäisyydestä huolimatta hyvin. Kun tuotanto on kunnossa, eikä taloudessa ole vuotoja, voidaan tilaa kehittää koko ajan.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Puimurimarkkinakatsaus 2026: Parempia aikoja odotellessa
    Puimurimarkkinat matelevat vuosi vuodelta laskusuhdanteessa. Kuluneelle puintikaudelle myytiin ainoastaan 73 uutta leikkuupuimuria. Kauppiaiden usko markkinoiden palautumiseen ei kuitenkaan vielä ole loppunut, sillä jossain vaiheessa investointivelkaa on ryhdyttävä lyhentämään....
  • Älä missään nimessä keskity strategiaan
    Minulla on työhuoneen seinällä paperi, jossa lukee ...
  • Kylmä hiehohalli ja lämmin vasikkala toivat lypsäville lisää tilaa
    Joonas Mattilan ja Anu Järvisen tilalla nuorkarjalle rakennettiin uudet pihatot, jotta lypsylehmille saatiin lisää tilaa vanhaan navettaan. NHK-Keskuksen suunnittelemassa investoinnissa päädyttiin kahteen erilliseen rakennukseen: lämpimään vasikkalaan ja varsin kustannustehokkaaseen kylmään hiehohalliin....

Luetuimmat

  • Tehopuimuri käytettynä
    Uusi tehopuimuri on kallis investointi merkistä riippumatta. Puintitehoa voi kuitenkin hakea...
  • Kotimaiselle biokaasulle olisi tilausta
    Uusiutuvan kaasun käyttö kasvaa Suomessa, mutta kotimainen tuotanto ei vielä riitä...
  • Näyttöpintaa on harvemmin liikaa
    Kirjoitan tätä juttua pöytätietokoneella, jossa on kiinni kaksi 32-tuumaista, 4k-tarkkuudella toimivaa...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Kuka voitti satokisan? No Samuel Jussila, joka teki samalla uuden satoennätyksen. Jussila otti Bright-lajikkeella 11 656 kilon hehtaarisadon kuivasta alkukasvukaudesta huolimatta. Hyvä esikasvi, suorakylvö, tilan paras pelto, satoisa lajike ja onnistuneet toimenpiteet ratkaisivat kisan. #satokisa2036 #syysvehnäkisa #Bright @jussila.samuel
  • Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kuka voitti satokisan? No Samuel Jussila, joka teki samalla uuden satoennätyksen. Jussila otti Bright-lajikkeella 11 656 kilon hehtaarisadon kuivasta alkukasvukaudesta huolimatta. Hyvä esikasvi, suorakylvö, tilan paras pelto, satoisa lajike ja onnistuneet toimenpiteet ratkaisivat kisan. #satokisa2036 #syysvehnäkisa #Bright @jussila.samuel
2 kuukautta ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
3 kuukautta ago
View on Instagram |
2/9
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
3 kuukautta ago
View on Instagram |
3/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
3 kuukautta ago
View on Instagram |
4/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
3 kuukautta ago
View on Instagram |
5/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
3 kuukautta ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
3 kuukautta ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
3 kuukautta ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
3 kuukautta ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari