Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Kotieläintuotanto

  • Kaupallinen yhteistyö
  • Kotieläintuotanto
/ 28.8.2026

Kolme askelta parempaan tautisuojaan

Syyskuu on tautisuojauskuukausi. Syksyn ja talven lähestyessä tautipaine usein kasvaa, joten ennakointi on tärkeää.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
  • Kotieläintuotanto
/ 26.8.2026

Afrikkalaisen sikaruton tartuntoja löytyy ydinalueelta edelleen

Afrikkalaisen sikaruton torjuntataktinen operaatio etenee nyt tiiviissä maastoetsinnöissä ydinalueella. Avoin tilanne sotkee viljakauppaa ja laittaa viljelysuunnitelmat uusiksi.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
  • Kotieläintuotanto
/ 4.8.2026

Vähemmän hajua, pienempi hävikki

Lannan varastoinnin ja levityksen yhteydessä tapahtuva ammoniakkipöllähdys on suora typpihävikki lannoitekäytöstä.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Talous ja yrittäminen
/ 23.7.2026

Omannäköistä yhteistyötä

Mattias Anomaalla Pelkolan kartanosta ja Susanna Valtosella ja Otto Paakkalalla Hirvilammen luomusta on yhteinen emolehmäpihatto, jossa on molempien tilojen omat karjat. Anomaa pyörittää sikalaa ja tuottaa luomuviljaa, Valtonen Katinalan lihakauppaa, Paakkala hoitaa molempien tilojen peltoja. Yhteistyötä tehdään monella rintamalla.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
  • Kotieläintuotanto
/ 16.7.2026

Sinimailasheinää Espanjasta maailmanmarkkinoille

Espanjassa on merkittävä kasviproteiinin alijäämä, mutta samalla korkealaatuista valkuaisrehua viedään suuria määriä maailmalle. Vienti on taloudellisesti merkittävä osa paikallisten yhtiöiden menestystä ja hyvä myyntihinta tukee siten välillisesti paikallisten kasvinviljelijöiden taloudellista tilannetta. Esimerkiksi sinimailasheinää toimitetaan Espanjasta maailmalle noin miljoona tonnia vuodessa.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 7.7.2026

Hidaskasvuinen broilerintuotanto kasvattaa kustannuksia ja ympäristövaikutuksia

Uusi tutkimus Luonnonvarakeskuksessa vertasi tavanomaista broilerintuotantoa ja hidaskasvuista tuotantotapaa. Tulokset ovat selkeitä: hidaskasvuinen tuotanto on kalliimpaa, ja siitä syntyy enemmän ympäristövaikutuksia, mutta toisaalta eläinten hyvinvointi saattaa jalosteen vaihdon myötä parantua.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Uutiset
/ 18.6.2026

Tekoäly puheenaiheena kansainvälisessä sikaseminaarissa

Global Forum on Pig Production keräsi Seinäjoelle sika-alan toimijoita maailmalta kesäkuun alussa. Seminaarin pääteemana olivat sikaketjun digitalisaatio sekä datan ja…

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 5.6.2026

Hollannista yrittäjäksi Kanadaan, maidontuotantoa hienoisesti syrjässä

Hollantilaisia on lähtenyt runsain mitoin viljelijöiksi eri puolille maailmaa, myös Kanadaan. Aalbersit tulivat maahan jo 1970-luvulla ja 1981 he ostivat oman maitotilan Thunder Baystä. Karjan koko on kasvanut vajaassa 30 vuodessa 66:sta 270 päähän ja 65 hehtaarin tila on laajentunut 300 hehtaariin. Aalberseillä pyyhkii tilan syrjäisyydestä huolimatta hyvin. Kun tuotanto on kunnossa, eikä taloudessa ole vuotoja, voidaan tilaa kehittää koko ajan.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 28.5.2026

Tukea laitumen kunnostukseen ja hoitoon

Hirvasojan niityllä Hirvaksen kylässä Marttilassa laiduntaa kesäaikaan kymmenen uuhen lammaskatras. Laitumen peruskunnostukseen ja petoaidan pystytykseen haettiin tukea Helmi-ohjelmasta.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
  • Kotieläintuotanto
/ 27.5.2026

Varsinaissuomalaisella hevostilalla sata hehtaaria nurmea hevosille

Nurmikasvit ovat hevosille samoja kuin naudoille, mutta niiden viljely ja korjuu poikkeavat maito- tai lihanautatilojen menetelmistä. Kylämäen hevostila Marttilassa kasvattaa nurmia laitumeksi, kuivaheinäksi ja säilörehuksi. Valtaosan rehusta syövät omat hevoset, osa menee hoitohevosten suihin.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
  • Kotieläintuotanto
/ 25.5.2026

Säilörehukäsittely hävittää rikkakananhirssin siementen itävyyden

Rikkakananhirssi on viime aikoina levittäytynyt nopeasti Suomessa aiheuttaen merkittävää haittaa eri viljelykasveilla, kuten nurmilla ja kevätviljoilla. Alkukesän lämpimät jaksot edistävät rikkakananhirssin menestymistä. Se on hyvin kilpailukykyinen, tuottaa suuren siemensadon ja on vastustuskykyinen useille rikkakasvien torjunta-aineille. Rikkakananhirssi voi taimettua pitkin kasvukautta, mikä lisää haastetta torjuntaan. Jos kasvi ehtii siementää, siemenet säilyvät maaperän siemenpankissa hyvinkin pitkiä aikoja. Korjuu säilörehuksi osoittautui tehokkaaksi keinoksi siementen itävyyden estämisessä.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 21.5.2026

Maatalousyhtymä Lähteenmäki varautuu useilla kasvilajeilla: monipuolisuus vähentää sääriskejä

Useiden kasvilajien viljely rehuksi vähentää riskejä. MTY Lähteenmäen pelloilla monilajisuus toteutuu sekä nurmiseoksissa että erillään viljeltävissä kasveissa. Nurmen ohella kasvatetaan maissia ja kokoviljasäilörehua. Monilajinen viljely johtaa monipuoliseen seosrehuun, jolla on saatu paljon maitoa.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 19.5.2026

Metaanipäästöjä vähentävä rehunlisäaine vedettiin pois käytöstä

Vaikka rehunlisäaine Bovaer läpäisi EFSA:n tunnetusti erittäin tiukan hyväksyntämenettelyn, kuluttajien hyväksyntää se ei saanut. Pohjoismaista Bovaerin jo laajasti käyttöönottaneet Tanska ja Norja luopuivat sen käytöstä. Suomessa ja Ruotsissa ehdittiin testata ainetta joillakin kymmenillä tiloilla.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 5.5.2026

Raakavalkuainen naudan ruokinnassa – mitä se oikeasti kertoo?

Typpeä sisältävä rehuvalkuainen on naudan ruokinnan kalleimpia komponentteja. Nykyisin sen määrää mitataan ohutsuolesta imeytyvänä valkuaisena (OIV). Rehuanalytiikan alkuaikoina valkuaisen määrä ilmoitettiin raakavalkuaisena, ja tämä perusanalyysi on yhä käytössä. Raakavalkuaisen tulkinta on kuitenkin monesti jäänyt vuosikymmenten takaiseen ajatteluun.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Kolme askelta parempaan tautisuojaan
    Syyskuu on tautisuojauskuukausi. Syksyn ja talven lähestyessä tautipaine usein kasvaa, joten ennakointi on tärkeää. ...
  • Pelätty riski realisoitui
    Heinäkuun lopulla Suomessa toteutui se, minkä on ...
  • Ympäristöjärjestöt luoneet Suomeen pelkokertoimen
    Elämme Suomessa laajenevan kulttuurisodan keskellä. ...

Luetuimmat

  • KoneAgriassa kohdataan ja saadaan uusia näkökulmia
    KoneAgria 2025 on vuoden tärkein maa- ja metsätalousalan ammattitapahtuma. Tapahtuman pääpuhujia...
  • Hauhon peltopäivä: Lajikeseokset ja ruisvehnä kiinnostivat
    Hauhon peltopäivä heinäkuun viimeisenä päivänä Lantmännen Agron koetilalla keräsi satamäärin viljelijöitä...
  • Tuloskausi ei vakuuttanut
    Elokuun myötä salkkumme Q2-tuloskausi saatiin päätökseen. Vaikka pahoilta paettymyksiltä säästyttiin, kaikki...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
  • Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. 

Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. 

Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen 

Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
  • Team Kimolan Bright puitiin ja punnittiin 20.8. Minni ja Janne Rouhiaisen kikka viime syksyn vedenpaljoutta ja talvituhoja vastaan oli jankkuroida pelto ennen kylvöä. Esikasvi oli herne, josta osa jouduttiin murskaamaan peltoon. Brightin kiusana ovat olleet myös hanhet. Kouvolan Kimolassakin oli keväällä kuivaa, mutta jollain konstilla Minni ja Janne saivat Brightin versomaan, tai ainakin pitämään useamman tähkän kuin kilpakumppanien vehnät. Sadonmääritystä hoiti Henna Aapro ja lopullinen puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Lahdessa. #satokisa2026
  • Ville Koivuniemi ei osannut heinäkuun puolivälissä päättää, osallistuuko satokisaan tällä RGT Marstrand -syysvehnällä, vaiko KWS Mintumilla. Molemmissa on virna esikasvina, ajettu ravinnetuhkaa ennen kylvöä, kylvötiheys on 650 itävää neliölle, ja kasvunsäädettäkin on annettu neljä kertaa. Jokaiseen tankilliseen on lorautettu myös kelaattimuotoisia hivenravinteita, joita Ville itse maahantuo. Tästä muutaman päivän päästä saatiin 116 mm sade, joka lakoonnutti molemmat vehnät. Tällä viikolla puidaan, aivan kuten Ville heinäkuussa arveli. #satokisa2026 #RGTMarstrand
  • KM Varjolohkon sato yllätti jälleen! Varjolohkon Ceylon puitiin ja punnittiin 17.8.2026. Lopullinen Puintikosteus oli 19,6 %. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun numerossa. Vielä neljä vehnää on puimatta. Varjolohkon Ceylonilla ei ole asiaa kymmenen parhaan joukkoon, mutta yllättävän hyvin kasvusto paikkasi kesän mittaan. Kiitokset puinnista Verkatakkilan tilalle! #satokisa2026
  • KMn oma "Varjolohko" Vihdissä kuvattiin 22.7. Lohkolla ei ollut varsinaisia talvituhoja, vaan aukkopaikat tulivat jo syksyllä kun pelto jäi tulvan alle. Kevät ja alkukesä oli kuiva, eikä Ceylon versonut, vaikka se yleensä paikkaa tosi hyvin. Kevään ensimmäinen lannoitus tehtiin droonilla, mutta se olisi kannattanut kuivana keväänä tehdä jo maaliskuussa. Rikkakasvikierroksia  olisi pitänyt tehdä kaksi, ja tauditkin ehkä torjua. Uskaliaasti kuitenkin kasvunsääde ruiskutettiin rikkakasvitorjunnan yhteydessä. #satokisa2026
  • Kimmo Polon varsinainen satokisalohko Ibarra-syysvehnä kuvattiin 18.7. Alastarolla juuri ennen saderintaman tuloa. Vettä tulikin sitten kerralla yli 70 mm, ja Ibarra lakoontui. Esikasvina on kaura, sitä ennen juurikas. Alkuvuosi oli rutikuiva. Siihen nähden Ibarra näyttää hyvältä. Satokisavehnä puidaan ja punnitaan 9.8., etteivät lakopaikat lähde itämään. #satokisa2026 #Ibarra
  • Petri Tanskasen BOR Leivo on kylvetty kolmevuotisen viherlannoitusnurmen perään. Terästeeksi annettiin myös liete- ja pussilantaa, ja rikkakasvit torjuttiin Mateno Duolla. Se oli niin tehokas, ettei keväällä rikkatorjuntaa enää tarvittu. Asko Seppänen @viljelijanberner on laatinut reseptit ja kasvusto on vahva. Kovat sateet lakoonnuttivat vehnää heinäkuussa. Video on kuvattu 23.7. Polvijärvellä. @borealkasvinjalostus @peltosiemen @petritanskanen10 #satokisa2026
  • Juha Rytkösen KWS Emerick kuvattiin @peltosiemen peltopäivässä 23.7. Joroisissa.  Emerick on Rytkölän tilalla toista vuotta siementuotannossa. Viime vuonna sato oli hyvä, ja erityisen kovia olivat hlp ja tjp. Nyt Emerick kasvaa Loisto-ohran jälkeen, ja typpeä on annettu yhteensä 180 kg/ha. Kylvötiheys on normaali, ja kasvustosta on torjuttu lumihome, keväällä rikkakasvit, lako ja taudit. 6,6 hehtaarin lohko talvehti hyvin. #satokisa2026 #KWSEmerick
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
2 päivää ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
2 päivää ago
View on Instagram |
2/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Team Kimolan Bright puitiin ja punnittiin 20.8. Minni ja Janne Rouhiaisen kikka viime syksyn vedenpaljoutta ja talvituhoja vastaan oli jankkuroida pelto ennen kylvöä. Esikasvi oli herne, josta osa jouduttiin murskaamaan peltoon. Brightin kiusana ovat olleet myös hanhet. Kouvolan Kimolassakin oli keväällä kuivaa, mutta jollain konstilla Minni ja Janne saivat Brightin versomaan, tai ainakin pitämään useamman tähkän kuin kilpakumppanien vehnät. Sadonmääritystä hoiti Henna Aapro ja lopullinen puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Lahdessa. #satokisa2026
3 päivää ago
View on Instagram |
3/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Ville Koivuniemi ei osannut heinäkuun puolivälissä päättää, osallistuuko satokisaan tällä RGT Marstrand -syysvehnällä, vaiko KWS Mintumilla. Molemmissa on virna esikasvina, ajettu ravinnetuhkaa ennen kylvöä, kylvötiheys on 650 itävää neliölle, ja kasvunsäädettäkin on annettu neljä kertaa. Jokaiseen tankilliseen on lorautettu myös kelaattimuotoisia hivenravinteita, joita Ville itse maahantuo. Tästä muutaman päivän päästä saatiin 116 mm sade, joka lakoonnutti molemmat vehnät. Tällä viikolla puidaan, aivan kuten Ville heinäkuussa arveli. #satokisa2026 #RGTMarstrand
3 päivää ago
View on Instagram |
4/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM Varjolohkon sato yllätti jälleen! Varjolohkon Ceylon puitiin ja punnittiin 17.8.2026. Lopullinen Puintikosteus oli 19,6 %. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun numerossa. Vielä neljä vehnää on puimatta. Varjolohkon Ceylonilla ei ole asiaa kymmenen parhaan joukkoon, mutta yllättävän hyvin kasvusto paikkasi kesän mittaan. Kiitokset puinnista Verkatakkilan tilalle! #satokisa2026
6 päivää ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KMn oma "Varjolohko" Vihdissä kuvattiin 22.7. Lohkolla ei ollut varsinaisia talvituhoja, vaan aukkopaikat tulivat jo syksyllä kun pelto jäi tulvan alle. Kevät ja alkukesä oli kuiva, eikä Ceylon versonut, vaikka se yleensä paikkaa tosi hyvin. Kevään ensimmäinen lannoitus tehtiin droonilla, mutta se olisi kannattanut kuivana keväänä tehdä jo maaliskuussa. Rikkakasvikierroksia olisi pitänyt tehdä kaksi, ja tauditkin ehkä torjua. Uskaliaasti kuitenkin kasvunsääde ruiskutettiin rikkakasvitorjunnan yhteydessä. #satokisa2026
3 viikkoa ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kimmo Polon varsinainen satokisalohko Ibarra-syysvehnä kuvattiin 18.7. Alastarolla juuri ennen saderintaman tuloa. Vettä tulikin sitten kerralla yli 70 mm, ja Ibarra lakoontui. Esikasvina on kaura, sitä ennen juurikas. Alkuvuosi oli rutikuiva. Siihen nähden Ibarra näyttää hyvältä. Satokisavehnä puidaan ja punnitaan 9.8., etteivät lakopaikat lähde itämään. #satokisa2026 #Ibarra
3 viikkoa ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Petri Tanskasen BOR Leivo on kylvetty kolmevuotisen viherlannoitusnurmen perään. Terästeeksi annettiin myös liete- ja pussilantaa, ja rikkakasvit torjuttiin Mateno Duolla. Se oli niin tehokas, ettei keväällä rikkatorjuntaa enää tarvittu. Asko Seppänen @viljelijanberner on laatinut reseptit ja kasvusto on vahva. Kovat sateet lakoonnuttivat vehnää heinäkuussa. Video on kuvattu 23.7. Polvijärvellä. @borealkasvinjalostus @peltosiemen @petritanskanen10 #satokisa2026
3 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Juha Rytkösen KWS Emerick kuvattiin @peltosiemen peltopäivässä 23.7. Joroisissa. Emerick on Rytkölän tilalla toista vuotta siementuotannossa. Viime vuonna sato oli hyvä, ja erityisen kovia olivat hlp ja tjp. Nyt Emerick kasvaa Loisto-ohran jälkeen, ja typpeä on annettu yhteensä 180 kg/ha. Kylvötiheys on normaali, ja kasvustosta on torjuttu lumihome, keväällä rikkakasvit, lako ja taudit. 6,6 hehtaarin lohko talvehti hyvin. #satokisa2026 #KWSEmerick
3 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari