Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Energia

  • Energia
/ 10.7.2026

Sähkömarkkinoilla ison mittakaavan muna–kana-tilanne

Datakeskusbuumi on saanut monet miettimään sähkön ja tämän siirron tulevaa hintakehitystä. Hintaa ajatellen huolia on tyynnytelty oletetulla tuulisähkön lisärakentamisella, jonka pitäisi kuitata kysynnän kasvu. Energian tuotannon, siirron ja käytön kasvattaminen samanaikaisesti heittää kuitenkin haasteensa.

Siirry artikkeliin

  • Energia
/ 9.7.2026

Sähköstä paljon tarjontaa reservimarkkinnoilla

Sähkön akkuvarastointi on lisääntynyt kaikissa kokoluokissa, mikä alkaa jo näkyä reservimarkkinoiden saturoitumisena. Paikalliset jakeluverkot tutkivat nyt mahdollisuuksia tehostaa paikallista joustoa akkujen ja joustosopimusten avulla. Verkkoyhtiöt voisivat välttää joustojen avulla investointeja fyysisen siirtokapasiteettiin.

Siirry artikkeliin

  • Energia
/ 10.4.2026

Aurinkomaatalous tasapainottamaan tilojen taloutta

Aurinkomaatalous voisi olla vaihtoehtona tasapainottamaan tilojen taloutta sekä hyödyntämään maa-alat mahdollisimman tehokkaasti.

Siirry artikkeliin

  • Energia
/ 1.4.2026

Perusvoiman riittävyyttä mietitään koko Pohjolassa

Vaikka perusvoima kattaa jo nyt ison osan Ruotsin tehontarpeesta, Vattenfall valmistautuu ydinvoiman merkittävään lisärakentamiseen. Myös virolainen Fermi Energia valmistelee kahden pienreaktorin rakentamista, joilla korvattaisiin öljyliuskeen polttoa. Suomessa näköpiirissä ei ole perusvoiman lisäystä, tuotannon tiukat tilanteet on paikattava tuonnilla, joustoilla tai moottorivoimaloiden tapaisilla kevyemmillä keinoilla.

Siirry artikkeliin

  • Energia
  • Rakentaminen
/ 8.12.2025

Hollantilaistilat tuottavat yhdessä kaasua maatilakokoluokan biokaasulaitoksissa

Alankomaat on kamppaillut lantaongelmansa kanssa jo vuosikymmeniä. Maaperässä on liikaa typpeä, ja tarkoitus on vähentää sitä. Päästöjä on vähennetty 1990-luvulta lähtien. Maatiloista pyritään tekemään mahdollisimman omavaraisia lannoituksen ja kierrätyksen suhteen. Yksi keino on maatilamittakaavan biokaasuntuotanto, johon haetaan teknisiä ja toimivia ratkaisuja.

Siirry artikkeliin

  • Energia
/ 22.11.2025

Kotimaiselle biokaasulle olisi tilausta

Uusiutuvan kaasun käyttö kasvaa Suomessa, mutta kotimainen tuotanto ei vielä riitä vastaamaan kysyntään. Marraskuisessa Biokaasua Satakuntaan -seminaarissa korostui selkeä viesti: Suomessa on valtava potentiaali tuottaa omaa uusiutuvaa kaasua, mutta poliittinen epävarmuus ja poukkoileva päätöksenteko jarruttavat alan kehitystä. 

Siirry artikkeliin

  • Energia
  • Rakentaminen
/ 20.11.2025

Tavoitteena huoletonta puhtaan energian tuotantoa

Aurinkosähkön hankkiminen on mainosten mukaan helppoa. Nimi toimitussopimukseen, paneelit päivässä katolle eikä aikaakaan, kun virtaa pukkaa sekä omaan käyttöön että verkkoon syötettäväksi seuraavat vuosikymmenet. Projekti saattaa kuitenkin venyä, jos satut asumaan maisemallisesti arvokkaalla alueella ja erehdyt valitsemaan heikoksi mitoitetun maatelineen, jonka toimittaa pian konkurssiin päätyvä yritys.

Siirry artikkeliin

  • Energia
/ 21.7.2025

Pelto- ja metsämaata jäämässä johtokatujen alle

Suomen sähköverkkoon kaavaillaan nyt monia uusia sähkön suursyömäreitä. Verkon vahvistaminen edellyttäisi sopimuksia myös maanomistajien kanssa. Lunastuskorvauksia määrittelevää lakia ollaan päivittämässä, uudessa laissa korvauksen perusteena olisi maan markkina-arvo eikä entiseen tapaan tilastoista katsottava käypä arvo.

Siirry artikkeliin

  • Energia
/ 9.7.2025

Aurinko- ja tuulivoimaa varastoidaan akustoihin

Töysässä asennettiin tuulimyllyn ja aurinkopaneelien tuottaman sähkön varastointiin järeät akustot. Akut tasaavat mukavasti sitä, että sähkön hintaa pitäisi seurata jatkuvasti. Akkuihin varattua sähköä voidaan käyttää joko itse tai myydä silloin kun siitä saa parhaan hinnan.

Siirry artikkeliin

  • Energia
  • Koneet ja tekniikka
  • Kotieläintuotanto
  • Metsätalous
  • Näyttelyt
  • Rakentaminen
  • Uutiset
/ 20.1.2025

Maatilarakentamisen, energian ja metsätalouden ammattilaistapahtuma SarkaMessut kutsuvat Seinäjoelle 31.1.–1.2.

Seinäjoen Sarkamessut toimivat tiedon, taidon ja tekijöiden näyttämönä. Kaksipäiväisestä ammattilaistapahtumasta on tulossa messuhistorian kattavin, sillä mukana on tuttujen toimijoiden lisäksi paljon uutta, erilaista ja ennen kaikkea ajankohtaista.

Siirry artikkeliin

  • Energia
  • Rakentaminen
/ 13.12.2024

Aurinkosähköinvestointibuumi ohi

Sähköintensiivisimmät suurtilat ovat jo aurinkovoimalansa hankkineet. Sähkön hinnan laskun myötä aurinkoinvestointeja kannattaa miettiä tarkkaan, ja seurata asennusten sujumista.

Siirry artikkeliin

  • Energia
/ 11.12.2024

Kotiakut halutaan mukaan Fingridin reservimarkkinoille

Kotiakuille ei ole ollut Suomessa juuri kysyntää, koska akuista saatava hyöty ei ole vastannut laitteiden hintaa. Vaikka kannattavuus voi olla edelleen kyseenalainen, laskelmia muuttavat akkujen hinnan halpeneminen ja sähkön tuntihintojen raju eriytyminen. Nyt uutta täkyä on tarjoamassa mahdollisuus osallistua kotiakun avulla sähkön reservimarkkinoille.

Siirry artikkeliin

  • Energia
  • Rakentaminen
/ 7.12.2024

Vuoden sähköt kolmeen mökkiin auringosta

Rantalan tilan päätuotantosuunta on nykyisin koiraystävällinen mökkivuokraus. Aurinkosähkö tekee toiminnasta sekä ympäristöystävällisempää että taloudellisempaa.

Siirry artikkeliin

  • Energia
/ 6.12.2024

Biotalouspäivillä pureuduttiin ilmastohaasteisiin ja erilaisiin ratkaisuihin

Biokaasun ja kierrätyslannoitteiden hyödyntäminen sekä hiilidioksidin talteenotto puhuttivat syyskuussa järjestetyillä Biotalouspäivillä.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Kolme askelta parempaan tautisuojaan
    Syyskuu on tautisuojauskuukausi. Syksyn ja talven lähestyessä tautipaine usein kasvaa, joten ennakointi on tärkeää. ...
  • Pelätty riski realisoitui
    Heinäkuun lopulla Suomessa toteutui se, minkä on ...
  • Ympäristöjärjestöt luoneet Suomeen pelkokertoimen
    Elämme Suomessa laajenevan kulttuurisodan keskellä. ...

Luetuimmat

  • Clarkson’s Farm Brittiviljelijöiden uusi messias
    Jeremy Clarkson on yksi epätodennäköisimpiä maatalouden puolestapuhujia. Tuorehko viljelijä on kuitenkin...
  • KoneAgriassa kohdataan ja saadaan uusia näkökulmia
    KoneAgria 2025 on vuoden tärkein maa- ja metsätalousalan ammattitapahtuma. Tapahtuman pääpuhujia...
  • Hauhon peltopäivä: Lajikeseokset ja ruisvehnä kiinnostivat
    Hauhon peltopäivä heinäkuun viimeisenä päivänä Lantmännen Agron koetilalla keräsi satamäärin viljelijöitä...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
  • Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. 

Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. 

Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen 

Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
  • Team Kimolan Bright puitiin ja punnittiin 20.8. Minni ja Janne Rouhiaisen kikka viime syksyn vedenpaljoutta ja talvituhoja vastaan oli jankkuroida pelto ennen kylvöä. Esikasvi oli herne, josta osa jouduttiin murskaamaan peltoon. Brightin kiusana ovat olleet myös hanhet. Kouvolan Kimolassakin oli keväällä kuivaa, mutta jollain konstilla Minni ja Janne saivat Brightin versomaan, tai ainakin pitämään useamman tähkän kuin kilpakumppanien vehnät. Sadonmääritystä hoiti Henna Aapro ja lopullinen puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Lahdessa. #satokisa2026
  • Ville Koivuniemi ei osannut heinäkuun puolivälissä päättää, osallistuuko satokisaan tällä RGT Marstrand -syysvehnällä, vaiko KWS Mintumilla. Molemmissa on virna esikasvina, ajettu ravinnetuhkaa ennen kylvöä, kylvötiheys on 650 itävää neliölle, ja kasvunsäädettäkin on annettu neljä kertaa. Jokaiseen tankilliseen on lorautettu myös kelaattimuotoisia hivenravinteita, joita Ville itse maahantuo. Tästä muutaman päivän päästä saatiin 116 mm sade, joka lakoonnutti molemmat vehnät. Tällä viikolla puidaan, aivan kuten Ville heinäkuussa arveli. #satokisa2026 #RGTMarstrand
  • KM Varjolohkon sato yllätti jälleen! Varjolohkon Ceylon puitiin ja punnittiin 17.8.2026. Lopullinen Puintikosteus oli 19,6 %. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun numerossa. Vielä neljä vehnää on puimatta. Varjolohkon Ceylonilla ei ole asiaa kymmenen parhaan joukkoon, mutta yllättävän hyvin kasvusto paikkasi kesän mittaan. Kiitokset puinnista Verkatakkilan tilalle! #satokisa2026
  • KMn oma "Varjolohko" Vihdissä kuvattiin 22.7. Lohkolla ei ollut varsinaisia talvituhoja, vaan aukkopaikat tulivat jo syksyllä kun pelto jäi tulvan alle. Kevät ja alkukesä oli kuiva, eikä Ceylon versonut, vaikka se yleensä paikkaa tosi hyvin. Kevään ensimmäinen lannoitus tehtiin droonilla, mutta se olisi kannattanut kuivana keväänä tehdä jo maaliskuussa. Rikkakasvikierroksia  olisi pitänyt tehdä kaksi, ja tauditkin ehkä torjua. Uskaliaasti kuitenkin kasvunsääde ruiskutettiin rikkakasvitorjunnan yhteydessä. #satokisa2026
  • Kimmo Polon varsinainen satokisalohko Ibarra-syysvehnä kuvattiin 18.7. Alastarolla juuri ennen saderintaman tuloa. Vettä tulikin sitten kerralla yli 70 mm, ja Ibarra lakoontui. Esikasvina on kaura, sitä ennen juurikas. Alkuvuosi oli rutikuiva. Siihen nähden Ibarra näyttää hyvältä. Satokisavehnä puidaan ja punnitaan 9.8., etteivät lakopaikat lähde itämään. #satokisa2026 #Ibarra
  • Petri Tanskasen BOR Leivo on kylvetty kolmevuotisen viherlannoitusnurmen perään. Terästeeksi annettiin myös liete- ja pussilantaa, ja rikkakasvit torjuttiin Mateno Duolla. Se oli niin tehokas, ettei keväällä rikkatorjuntaa enää tarvittu. Asko Seppänen @viljelijanberner on laatinut reseptit ja kasvusto on vahva. Kovat sateet lakoonnuttivat vehnää heinäkuussa. Video on kuvattu 23.7. Polvijärvellä. @borealkasvinjalostus @peltosiemen @petritanskanen10 #satokisa2026
  • Juha Rytkösen KWS Emerick kuvattiin @peltosiemen peltopäivässä 23.7. Joroisissa.  Emerick on Rytkölän tilalla toista vuotta siementuotannossa. Viime vuonna sato oli hyvä, ja erityisen kovia olivat hlp ja tjp. Nyt Emerick kasvaa Loisto-ohran jälkeen, ja typpeä on annettu yhteensä 180 kg/ha. Kylvötiheys on normaali, ja kasvustosta on torjuttu lumihome, keväällä rikkakasvit, lako ja taudit. 6,6 hehtaarin lohko talvehti hyvin. #satokisa2026 #KWSEmerick
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
1 päivä ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
2 päivää ago
View on Instagram |
2/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Team Kimolan Bright puitiin ja punnittiin 20.8. Minni ja Janne Rouhiaisen kikka viime syksyn vedenpaljoutta ja talvituhoja vastaan oli jankkuroida pelto ennen kylvöä. Esikasvi oli herne, josta osa jouduttiin murskaamaan peltoon. Brightin kiusana ovat olleet myös hanhet. Kouvolan Kimolassakin oli keväällä kuivaa, mutta jollain konstilla Minni ja Janne saivat Brightin versomaan, tai ainakin pitämään useamman tähkän kuin kilpakumppanien vehnät. Sadonmääritystä hoiti Henna Aapro ja lopullinen puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Lahdessa. #satokisa2026
2 päivää ago
View on Instagram |
3/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Ville Koivuniemi ei osannut heinäkuun puolivälissä päättää, osallistuuko satokisaan tällä RGT Marstrand -syysvehnällä, vaiko KWS Mintumilla. Molemmissa on virna esikasvina, ajettu ravinnetuhkaa ennen kylvöä, kylvötiheys on 650 itävää neliölle, ja kasvunsäädettäkin on annettu neljä kertaa. Jokaiseen tankilliseen on lorautettu myös kelaattimuotoisia hivenravinteita, joita Ville itse maahantuo. Tästä muutaman päivän päästä saatiin 116 mm sade, joka lakoonnutti molemmat vehnät. Tällä viikolla puidaan, aivan kuten Ville heinäkuussa arveli. #satokisa2026 #RGTMarstrand
2 päivää ago
View on Instagram |
4/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM Varjolohkon sato yllätti jälleen! Varjolohkon Ceylon puitiin ja punnittiin 17.8.2026. Lopullinen Puintikosteus oli 19,6 %. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun numerossa. Vielä neljä vehnää on puimatta. Varjolohkon Ceylonilla ei ole asiaa kymmenen parhaan joukkoon, mutta yllättävän hyvin kasvusto paikkasi kesän mittaan. Kiitokset puinnista Verkatakkilan tilalle! #satokisa2026
6 päivää ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KMn oma "Varjolohko" Vihdissä kuvattiin 22.7. Lohkolla ei ollut varsinaisia talvituhoja, vaan aukkopaikat tulivat jo syksyllä kun pelto jäi tulvan alle. Kevät ja alkukesä oli kuiva, eikä Ceylon versonut, vaikka se yleensä paikkaa tosi hyvin. Kevään ensimmäinen lannoitus tehtiin droonilla, mutta se olisi kannattanut kuivana keväänä tehdä jo maaliskuussa. Rikkakasvikierroksia olisi pitänyt tehdä kaksi, ja tauditkin ehkä torjua. Uskaliaasti kuitenkin kasvunsääde ruiskutettiin rikkakasvitorjunnan yhteydessä. #satokisa2026
3 viikkoa ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kimmo Polon varsinainen satokisalohko Ibarra-syysvehnä kuvattiin 18.7. Alastarolla juuri ennen saderintaman tuloa. Vettä tulikin sitten kerralla yli 70 mm, ja Ibarra lakoontui. Esikasvina on kaura, sitä ennen juurikas. Alkuvuosi oli rutikuiva. Siihen nähden Ibarra näyttää hyvältä. Satokisavehnä puidaan ja punnitaan 9.8., etteivät lakopaikat lähde itämään. #satokisa2026 #Ibarra
3 viikkoa ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Petri Tanskasen BOR Leivo on kylvetty kolmevuotisen viherlannoitusnurmen perään. Terästeeksi annettiin myös liete- ja pussilantaa, ja rikkakasvit torjuttiin Mateno Duolla. Se oli niin tehokas, ettei keväällä rikkatorjuntaa enää tarvittu. Asko Seppänen @viljelijanberner on laatinut reseptit ja kasvusto on vahva. Kovat sateet lakoonnuttivat vehnää heinäkuussa. Video on kuvattu 23.7. Polvijärvellä. @borealkasvinjalostus @peltosiemen @petritanskanen10 #satokisa2026
3 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Juha Rytkösen KWS Emerick kuvattiin @peltosiemen peltopäivässä 23.7. Joroisissa. Emerick on Rytkölän tilalla toista vuotta siementuotannossa. Viime vuonna sato oli hyvä, ja erityisen kovia olivat hlp ja tjp. Nyt Emerick kasvaa Loisto-ohran jälkeen, ja typpeä on annettu yhteensä 180 kg/ha. Kylvötiheys on normaali, ja kasvustosta on torjuttu lumihome, keväällä rikkakasvit, lako ja taudit. 6,6 hehtaarin lohko talvehti hyvin. #satokisa2026 #KWSEmerick
3 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari