Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Energia

  • Energia
/ 10.7.2026

Sähkömarkkinoilla ison mittakaavan muna–kana-tilanne

Datakeskusbuumi on saanut monet miettimään sähkön ja tämän siirron tulevaa hintakehitystä. Hintaa ajatellen huolia on tyynnytelty oletetulla tuulisähkön lisärakentamisella, jonka pitäisi kuitata kysynnän kasvu. Energian tuotannon, siirron ja käytön kasvattaminen samanaikaisesti heittää kuitenkin haasteensa.

Siirry artikkeliin

  • Energia
/ 9.7.2026

Sähköstä paljon tarjontaa reservimarkkinnoilla

Sähkön akkuvarastointi on lisääntynyt kaikissa kokoluokissa, mikä alkaa jo näkyä reservimarkkinoiden saturoitumisena. Paikalliset jakeluverkot tutkivat nyt mahdollisuuksia tehostaa paikallista joustoa akkujen ja joustosopimusten avulla. Verkkoyhtiöt voisivat välttää joustojen avulla investointeja fyysisen siirtokapasiteettiin.

Siirry artikkeliin

  • Energia
/ 10.4.2026

Aurinkomaatalous tasapainottamaan tilojen taloutta

Aurinkomaatalous voisi olla vaihtoehtona tasapainottamaan tilojen taloutta sekä hyödyntämään maa-alat mahdollisimman tehokkaasti.

Siirry artikkeliin

  • Energia
/ 1.4.2026

Perusvoiman riittävyyttä mietitään koko Pohjolassa

Vaikka perusvoima kattaa jo nyt ison osan Ruotsin tehontarpeesta, Vattenfall valmistautuu ydinvoiman merkittävään lisärakentamiseen. Myös virolainen Fermi Energia valmistelee kahden pienreaktorin rakentamista, joilla korvattaisiin öljyliuskeen polttoa. Suomessa näköpiirissä ei ole perusvoiman lisäystä, tuotannon tiukat tilanteet on paikattava tuonnilla, joustoilla tai moottorivoimaloiden tapaisilla kevyemmillä keinoilla.

Siirry artikkeliin

  • Energia
  • Rakentaminen
/ 8.12.2025

Hollantilaistilat tuottavat yhdessä kaasua maatilakokoluokan biokaasulaitoksissa

Alankomaat on kamppaillut lantaongelmansa kanssa jo vuosikymmeniä. Maaperässä on liikaa typpeä, ja tarkoitus on vähentää sitä. Päästöjä on vähennetty 1990-luvulta lähtien. Maatiloista pyritään tekemään mahdollisimman omavaraisia lannoituksen ja kierrätyksen suhteen. Yksi keino on maatilamittakaavan biokaasuntuotanto, johon haetaan teknisiä ja toimivia ratkaisuja.

Siirry artikkeliin

  • Energia
/ 22.11.2025

Kotimaiselle biokaasulle olisi tilausta

Uusiutuvan kaasun käyttö kasvaa Suomessa, mutta kotimainen tuotanto ei vielä riitä vastaamaan kysyntään. Marraskuisessa Biokaasua Satakuntaan -seminaarissa korostui selkeä viesti: Suomessa on valtava potentiaali tuottaa omaa uusiutuvaa kaasua, mutta poliittinen epävarmuus ja poukkoileva päätöksenteko jarruttavat alan kehitystä. 

Siirry artikkeliin

  • Energia
  • Rakentaminen
/ 20.11.2025

Tavoitteena huoletonta puhtaan energian tuotantoa

Aurinkosähkön hankkiminen on mainosten mukaan helppoa. Nimi toimitussopimukseen, paneelit päivässä katolle eikä aikaakaan, kun virtaa pukkaa sekä omaan käyttöön että verkkoon syötettäväksi seuraavat vuosikymmenet. Projekti saattaa kuitenkin venyä, jos satut asumaan maisemallisesti arvokkaalla alueella ja erehdyt valitsemaan heikoksi mitoitetun maatelineen, jonka toimittaa pian konkurssiin päätyvä yritys.

Siirry artikkeliin

  • Energia
/ 21.7.2025

Pelto- ja metsämaata jäämässä johtokatujen alle

Suomen sähköverkkoon kaavaillaan nyt monia uusia sähkön suursyömäreitä. Verkon vahvistaminen edellyttäisi sopimuksia myös maanomistajien kanssa. Lunastuskorvauksia määrittelevää lakia ollaan päivittämässä, uudessa laissa korvauksen perusteena olisi maan markkina-arvo eikä entiseen tapaan tilastoista katsottava käypä arvo.

Siirry artikkeliin

  • Energia
/ 9.7.2025

Aurinko- ja tuulivoimaa varastoidaan akustoihin

Töysässä asennettiin tuulimyllyn ja aurinkopaneelien tuottaman sähkön varastointiin järeät akustot. Akut tasaavat mukavasti sitä, että sähkön hintaa pitäisi seurata jatkuvasti. Akkuihin varattua sähköä voidaan käyttää joko itse tai myydä silloin kun siitä saa parhaan hinnan.

Siirry artikkeliin

  • Energia
  • Koneet ja tekniikka
  • Kotieläintuotanto
  • Metsätalous
  • Näyttelyt
  • Rakentaminen
  • Uutiset
/ 20.1.2025

Maatilarakentamisen, energian ja metsätalouden ammattilaistapahtuma SarkaMessut kutsuvat Seinäjoelle 31.1.–1.2.

Seinäjoen Sarkamessut toimivat tiedon, taidon ja tekijöiden näyttämönä. Kaksipäiväisestä ammattilaistapahtumasta on tulossa messuhistorian kattavin, sillä mukana on tuttujen toimijoiden lisäksi paljon uutta, erilaista ja ennen kaikkea ajankohtaista.

Siirry artikkeliin

  • Energia
  • Rakentaminen
/ 13.12.2024

Aurinkosähköinvestointibuumi ohi

Sähköintensiivisimmät suurtilat ovat jo aurinkovoimalansa hankkineet. Sähkön hinnan laskun myötä aurinkoinvestointeja kannattaa miettiä tarkkaan, ja seurata asennusten sujumista.

Siirry artikkeliin

  • Energia
/ 11.12.2024

Kotiakut halutaan mukaan Fingridin reservimarkkinoille

Kotiakuille ei ole ollut Suomessa juuri kysyntää, koska akuista saatava hyöty ei ole vastannut laitteiden hintaa. Vaikka kannattavuus voi olla edelleen kyseenalainen, laskelmia muuttavat akkujen hinnan halpeneminen ja sähkön tuntihintojen raju eriytyminen. Nyt uutta täkyä on tarjoamassa mahdollisuus osallistua kotiakun avulla sähkön reservimarkkinoille.

Siirry artikkeliin

  • Energia
  • Rakentaminen
/ 7.12.2024

Vuoden sähköt kolmeen mökkiin auringosta

Rantalan tilan päätuotantosuunta on nykyisin koiraystävällinen mökkivuokraus. Aurinkosähkö tekee toiminnasta sekä ympäristöystävällisempää että taloudellisempaa.

Siirry artikkeliin

  • Energia
/ 6.12.2024

Biotalouspäivillä pureuduttiin ilmastohaasteisiin ja erilaisiin ratkaisuihin

Biokaasun ja kierrätyslannoitteiden hyödyntäminen sekä hiilidioksidin talteenotto puhuttivat syyskuussa järjestetyillä Biotalouspäivillä.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Pölytyspalvelu lisää siemensatoa
    Suurin osa viljelykasveista on hyönteispölytteisiä. Jopa 35 prosenttia maailman ruoantuotannosta on riippuvaista tai hyötyy eläinpölytyksestä....
  • Yksityisteiden hallinto on vaikea asia
    Vuoden 2019 alusta voimaan tullut yksityistielaki ...
  • MaatalousKonemessut 2026 – kaikki saman katon alla
    Helsingin MaatalousKonemessut on Suomen kattavin ja tärkein maa- ja metsätalousalan sisätapahtuma, joka järjestetään tänä vuonna 8.–10. lokakuuta Helsingin Messukeskuksessa. Messukeskuksen suuret sisätilat mahdollistavat koko alan kattavan ammattitapahtuman, jonne on helppo tulla kaikkialta Suomesta....

Luetuimmat

  • KM kokeilee: Tekniikka vastaan varustelu
    Amerikkalaisyhtiöt Apple ja HP kamppailevat ostajien suosiosta osittain samoin, osittain hyvin...
  • Erikoisvihannekset kasvavat Kalannin pelloilla
    Uudenkaupungin Kalannissa Aleksi Uussaari kasvattaa sipulin ja lantun lisäksi mukulaselleriä ja...
  • Valkuaista keltalupiinista
    Moni tuntee sinilupiinin, ja se onkin ehkä parhaiten lupiineista Suomeen sopeutuva...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
  • Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. 

Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. 

Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen 

Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
2 viikkoa ago
View on Instagram |
1/9
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
2 viikkoa ago
View on Instagram |
2/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
3 viikkoa ago
View on Instagram |
3/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
3 viikkoa ago
View on Instagram |
4/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
3 viikkoa ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
3 viikkoa ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
3 viikkoa ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
3 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
3 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari