Afrikkalaisen sikaruton tartuntoja löytyy ydinalueelta edelleen
Afrikkalaisen sikaruton torjuntataktinen operaatio etenee nyt tiiviissä maastoetsinnöissä ydinalueella. Avoin tilanne sotkee viljakauppaa ja laittaa viljelysuunnitelmat uusiksi.
Tähän mennessä on varmistettu jo yli 30 ASF-positiivista luonnonvaraista villisikaa, ja etsintöjä jatketaan edelleen aktiivisesti epidemian todellisen laajuuden selvittämiseksi. Toistaiseksi aktiivisin etsintä on keskitetty noin 90 nelikilometrin kokoiselle ydinalueelle ja sen lähettyville.
Satojen vapaaehtoisten urakka
Maastoetsinnät ovat viruksen leviämisen estämisessä kriittisiä, sillä ASF-virus säilyy maaperässä kylmässä säässä jopa yli kuusi kuukautta ja kuolleen sian ruhossa sekä sikojen ja villisikojen ulosteessa ja virtsassa useita kuukausia.
Sairaiden ja kuolleiden villisikojen etsintä ei kuitenkaan ole helppoa sillä sairaat villisiat hakeutuvat kuolemaan suojaiseen maastoon, kuten kosteikkoihin, vesistöjen läheisyyteen sekä tiheisiin kuusikoihin, ryteikköihin, nuoriin taimikoihin ja tuulenkaatojen alle.
Ruokavirasto on kouluttanut maastoetsintöihin noin 400 vapaaehtoista metsästäjää. Käytännössä etsintöihin on osallistunut noin 170 ihmistä.
ASF-tilanne kurittaa Kaakkois-Suomen viljakauppaa
ASF-epidemia heijastuu voimakkaasti Kaakkois-Suomen viljamarkkinaan.
Ruokaviraston määräysten mukaan tartuntavyöhykkeeltä korjattua viljaa tai olkea ei saa toimittaa suoraan sikatiloille. Sikojen rehuksi tarkoitettua viljaa on varastoitava sikaeläinten ulottumattomissa vähintään 30 vuorokauden ajan yli nollan asteen lämpötilassa ennen käyttöä. Kuivikkeeksi tarkoitettu olki on puolestaan varastoitava 90 vuorokauden ajan.
MTK:n arvioiden mukaan noin 1 500 neliökilometrin laajuisella tartuntavyöhykkeellä on korjattavana noin 6 000 hehtaaria satokasveja, pääosin viljaa. Sadon markkina-arvo on noin viisi miljoonaa euroa.
Viljan myynti alueella takkuaa pahasti
Vaatimukset lisäävät tilojen varastointipainetta ja hidastavat sadon muuttumista rahaksi. Erityisesti tiloilla, joilla varastointikapasiteetti on rajallinen, ylimääräiset varastointipäivät voivat vaikeuttaa tai estää kokonaan viljan myyntiä ja vähintäänkin aiheuttaa lisäkustannuksia.
Suomen Viljava ilmoitti sulkevansa satamavarastonsa suoraan rajoitusalueelta tulevalta viljalta ristikontaminaation riskin vuoksi. Viljavan tiedotteen mukaan vilja voidaan vastaanottaa aikaisintaan 30 vuorokautta tilan viimeisen viljan kuivauksen jälkeen. Käytännössä päätös on katkaissut alueen viljan suoran reitin vientimarkkinoille. Rypsiä ja rapsia Viljava kuitenkin lupaa ottaa suoraan Kirkniemen varastolle.
Suurimmat markkinatoimijat, kuten Hankkija ja Lantmännen Agro, ovat käynnistäneet viljaostot rajoitusalueelta uudelleen viranomaisohjeiden selkeydyttyä. Kauppaa jarruttavat kuitenkin tiukat varastointi- ja käsittelyvaatimukset.
Myös puintiin liittyy rajoituksia. Viljelijöitä on ohjeistettu jättämään lakoviljat puimatta tartuntavyöhykkeellä, sillä maassa makaava kasvusto on voinut olla suorassa kosketuksessa virusta levittävien villisikojen tai niiden eritteiden kanssa.
Valkuaiskasveista haetaan turvaa, hernemarkkina jo valmiiksi tukossa
ASF-tilanne saa monet viljelijät pohtimaan myös viljelykiertojen muuttamista. Sikatalouden pitkän aikavälin epävarmuus ja viljakaupan tökkiminen houkuttelevat siirtymään viljoista valkuais- ja öljykasveihin.
Suuntaus sisältää kuitenkin merkittävän taloudellisen sudenkuopan: Suomen hernemarkkina kärsii jo valmiiksi ylitarjonnasta. Viime vuosien voimakas viljelyalojen kasvu on täyttänyt rehutehtaiden siiloja, ja herneen markkinahinta on laskenut.
Hinta jättää monilla tiloilla katteen ohueksi, kun huomioon otetaan herneen korjuuriskit ja tuotantopanosten hinnat.
Lue lisää aiheesta: