EU vainoaa metsiämme

Euroopan unionista on tullut meille yhä vaikeampi yhteisö. Olemme olleet EU:n nettomaksajia koko jäsenyytemme ajan lukuun ottamatta kolmea poikkeusvuotta, jotka ovat 1996, 1997 ja 2000. Viime vuonna jouduimme sitoutumaan EU:n elpymis- ja palautumistukipakettiin, joka rahoitettiin EU-valtioiden yhteisellä velanotolla. Siinäkin olemme nettomaksajia: saamme alkuvuosina avustuksia enintään 2,6 miljardia euroa ja maksamme vuosina 2028–2058 noin 6,6 miljardia euroa. Nettomaksuksemme jää vähintään neljä miljardia euroa. Ensisijaisia edunsaajia ovat eteläisen Euroopan jäsenvaltiot. Paketti rakennettiin koronaverukkeella. Nyt puuhataan uutta, yhteistä velanottoa, lähinnä Etelä-Euroopan energialaskujen maksamiseen.

Yhä pahempaa on tiedossa. EU vainoaa metsätalouttamme ja metsäteollisuuttamme erilaisin biodiversiteettiväittämin. EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia-asetus voi johtaa siihen, ettei puun myyjä saa ainuttakaan ostotarjousta. EU:n uusiutuvan energian direktiivillä kiellettäisiin energiapuun tukeminen siltä osin kuin energiapuun käyttö ylittää vuosien 2017–2022 keskiarvon. EU:n ekosysteemien ennallistamisasetuksella, jonka nimeksi loppusuoralla annettiin luonnon ennallistamisasetus, tehostettaisiin EU:n luonto- ja lintudirektiivin velvoitteiden täyttämistä. Suomenkielisenä versiona ennallistamisasetus on 161-sivuinen.

EU:n komissio ehdottaa ennallistamisasetuksen muodoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston suoraan jäsenvaltioita sitovaa asetusta. Komissio perustelee toimintatapaansa tarpeella taata säädöksen välitön sovellettavuus ja johdonmukaisuus kaikissa jäsenmaissa. Vaihtoehtoinen säädöksen saattaminen direktiivin kautta osaksi jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmää veisi komission mukaan aikaa ehdotuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava kansalliset ennallistamissuunnitelmansa komission arvioitavaksi 24 kuukauden kuluessa asetuksen voimaantulosta.

Elinympäristökohtaiset ennallistamistavoitteet kohdistuisivat EU:n luonto- ja lintudirektiivien tarkoittamiin luontotyyppeihin ja lajeihin. Direktiiviluontotyyppien osalta tavoitteena on saattaa tietty prosenttiosuus kustakin luontotyyppiryhmästä ennallistamistoimien piiriin tietyssä aikataulussa: vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia, vuoteen 2040 mennessä 60 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 90 prosenttia.

Komission ehdotus voisi johtaa siihen, että noin 25 prosenttia Suomen pinta-alasta tulisi palauttaa luonnontilaan. Ehdotuksessa kaikkia sellaisia alueita, joiden luontotyyppien tila on tuntematon, tarkastellaan siten kuin ne eivät olisi hyvässä tilassa. Esimerkiksi soiden osalta lähes 80 prosenttia pinta-alasta on tilassa, jota ei komission vaikutusarvioinnin mukaan tunneta.

Ennallistamisasetus vaikuttaisi erittäin merkittävästi metsä- ja maatalouteen. Kaikilla ennallistamistoimien piiriin kuuluvilla alueilla nykyistä toimintaa ei voitaisi jatkaa tai toimintaa olisi ainakin merkittävällä tavalla muutettava. Metsä- ja maatalousympäristöissä ennallistamisella tavoiteltaisiin tiettyjen indikaattorien myönteistä kehitystä tyydyttävälle tasolle. Metsäympäristössä näitä indikaattoreita olisivat lahopuu, eri-ikäisrakenteisten metsien osuus eli jatkuva kasvatus, linnut ja orgaanisen hiilen määrä. Maatalousympäristössä indikaattoreita olisivat perhoset, hiilen määrä maassa, monimuotoisia maisemapiirteitä sisältävän maatalousmaan osuus, linnut, maatalouskäytössä olevien turvemaiden ennallistaminen ja niistä osan vettäminen. Ennallistamistoimiin voisi sisältyä metsäalueiden vettämistä kaivamalla ojat kiinni, turvemaista tehtyjen peltojen muuttamista kosteikoiksi, maatalousmaaksi kuivatettujen merenlahtien penkereen puhkomista tai jopa järven pintojen nostamista.

Ruotsi on suhtautunut ennallistamisasetukseen kielteisesti ja korostanut metsiin liittyvää kansallista päätösvaltaa. Ruotsi päätti myös asetetussa määräajassa hyödyntää toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismia, Suomi ei. Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, kun asia on ei kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Metsätalous ei kuulu.

Ennallistamisen kustannukset eivät jakaudu EU-valtioiden välillä tasaisesti. Me maksaisimme BKT:hen suhteutettuna 6,5 kertaa enemmän kuin muut EU-maat keskimäärin. Komission arvion mukaan ehdotus aiheuttaisi Suomelle 931 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Tämä olisi 12,6 prosenttia kaikista EU-jäsenvaltioille aiheutuvista kustannuksista. Suomelle aiheutuisi kustannuksia kolmanneksi eniten.

Ennallistamisasetus on ns. U-kirjelmänä parhaillaan eduskunnan käsittelyssä valtioneuvoston asiassa ottaman verrattain epäselvän kannanoton pohjalta. Asia ei tule eduskunnan täysistunnon käsittelyyn, vaan asiasta antaa mietinnön suuri valiokunta, jolle antavat lausuntonsa ainakin perustuslakivaliokunta, valtiovarainvaliokunta, talousvaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta ja ympäristövaliokunta. Lausunnonantajista tärkein on perustuslakivaliokunta. Nyt testataan, onko Suomessa vielä perustuslain turvaama omaisuudensuoja myös maanomistajilla vai menevätkö ympäristövastuuta koskevat perustuslain säännökset kaiken yli.

Luonnonsuojelulaissa ristiriita perustuslain omaisuudensuojasäännöksen ja ympäristövastuusäännöksen välillä on ratkaistu säätämällä täyden korvauksen velvoitteesta, mikäli aiheutuva haitta ylittää merkityksellisen haitan kynnyksen. Metsälaissa on vastaavasti rajattu korvauksettomat rajoitukset vähäistä haittaa aiheuttaviin. ◻