EU:n ennallistamisehdotus vasta valmistelussa
Euroopan komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnon ennallistamisesta kesäkuussa 2022. Ehdotus olisi toteutuessaan vaikutuksiltaan varsin raju, erityisesti Suomelle.
Poliittinen keskustelu ehdotuksen ympäriltä on ollut kiivasta ja varsinkin metsänomistajat ovat olleet huolestuneita ehdotuksen vaikutuksista hakkuumahdollisuuksiin. Osa pelkää, että erityisesti ojitetut suometsät ovat vaarassa joutua kokonaan metsätalouden ulkopuolelle.
Yksi eniten arvostelua aiheuttaneista kohdista on täysin mielivaltaisesti valittu vertailuajankohta eli vuosi 1952. Sille kukaan ei ole pystynyt antamaan järkevää perustetta, varsinkin kun kyseiseltä ajankohdalta ei ole kovin luotettavia tietoja ja tilastoja luonnon tilasta. Tiedon puute jopa nykytilanteesta on merkittävä. Luonnonvarakeskuksen mukaan luontodirektiivin luontotyyppien tilaa koskeva tieto on meillä huippuluokkaa, myös meillä Suomessa on huomattavaa epävarmuutta heikentyneiden luontotyyppien määrästä ja sijainnista.
Suomelle komission kaavailema vertailuajankohta on poikkeuksellisen huono, sillä Suomi oli juuri menettänyt merkittävän osan maa-alueistaan ja toisen maailmansodan aiheuttamasta väestön uudelleensijoittamisesta oltiin vasta toipumassa.
Onneksi ehdotus on vain ehdotus. Se on vasta nyt menossa EU:n parlamentin käsittelyyn ja kaikki ennusmerkit osoittavat, että ehdotusta muutetaan vielä merkittävästi eikä ole poissuljettua, että se kaatuu myös kokonaan. Isoista jäsenvaltioista Ranska ja Espanja suhtautuvat ehdotukseen erittäin kriittisesti, joten komissiolla on varsin iso työ saada jäsenmaat ehdotuksen taakse.
Suomalaisten pitää kuitenkin olla valppaina, sillä vaarana on aina kompromissi, jossa EU:n tasolla ratkaisu on siedettävä, mutta yksittäiselle maalle erittäin vaikea. Suomi on edelleen erittäin riippuvainen metsätaloudesta, metsätalouden vientituloista ja koko metsäsektorin ympärillä olevasta taloudellisesta toiminnasta. Haja-asutusalueilla metsätalouden merkitys on poikkeuksellisen suuri alueiden elinvoimalle.
Pitää muistaa, että metsätaloustuotteiden kysyntä maailmanlaajuisesti on kasvussa. Puu on edelleen uusiutuva luonnovara ja sillä on pakko korvata uusiutumattomia luonnonvaroja.
Luonnonvarakeskus muistuttikin omassa kannanotossaan, että Suomessa tai EU:n sisällä toteutettavat suojelu- ja ennallistamistoimet eivät saa vuotaa lisääntyneinä hakkuina EU:n ulkopuolelle.
Maapallon kannalta pahin ratkaisu on siirtää tuotantoa maihin, jossa tuotanto aiheuttaa enemmän luontokatoa.
päätoimittaja
Korkojen nopea nousu iskee myös maatiloille
Markkinakorkojen nousu on ollut varsin nopeaa ja sillä on suora vaikutus myös maatilojen rahoitukseen ja erityisesti investointeihin.
Erittäin alhaisten korkojen aikaa on eletty käytännössä kymmenen vuotta ja moni on ehtinyt tottua ”lähes ilmaiseen rahaan”.
Kun korkojen nousun lisäksi myös kaikkien raaka-aineiden hinnat ovat nousseet on vaikutus merkittävä valmistusketjujen loppupäässä. Maatalouskoneiden ja maatalouden rakennusten hinnat kallistuvat ja kun siihen lisätään nouseva rahoituskustannus, moni viljelijä saattaa harkita uusinvestointia pariinkin kertaan.
Korkojen ennustaminen on nyt poikkeuksellisen vaikeaa. Keskuspankkien yksi tärkeimmistä tehtävistä on hintavakauden säilyttäminen ja nyt kustannusinflaatio riehuu lähes valtoimenaan. Euron kurssi on vaipunut pahimmillaan jo alle pariteetin eli alle yhden dollarin.
Keskuspankit, Yhdysvaltojen FED ja Euroopan keskuspankki etunenässä, ovat nostaneet voimakkaasti korkoja, jolla pyritään hillitsemään inflaatiota. Toisaalta korkojen ja hintojen yhtaikainen voimakas nousu voi johtaa kulutus- ja investointikysynnän voimakkaaseen laskuun ja pahimmassa tapauksessa syväänkin taantumaan.
Välillä vaikuttaa jopa siltä, että keskuspankit ovat neuvottomia tilanteen edessä. Pelkällä koronnostolla ei tästä tilanteesta selvitä, vaan EU-maiden on tehtävä myös rakenteellisia muutoksia.