Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

kevätkylvöt

  • Kasvinviljely
/ 22.5.2026

Vilja-ala yhä arvoitus

KM:n kylvökatsauksen mukaan maat ovat olleet hyvässä kunnossa pakkastalven jäljiltä ja kevätkylvöt edenneet ripeästi. Maan kosteus on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen vähäinen ja pohja- ja pintavedet ovat alhaalla. Hanhista on ollut tänä keväänä erityisen paljon riesaa. Rypsin hinta on houkutteleva ja pinta-ala voi jopa tuplaantua.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 23.5.2025

Pitkä kylvökevät

Kylvöt alkoivat tänä keväänä aikaisemmin kuin koskaan, mutta sateet ja kylmä jakso keskeyttivät ne kolmeksi ja paikoin jopa neljäksi viikoksi. Joitakin lohkoja oli kylvettävä uudelleen. Kunnolla vauhtiin päästiin äitienpäivänä, eli palattiin normaaliin aikatauluun. KM kokosi kylvötunnelmia ympäri Suomea.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 22.5.2025

Naudanlihantuotannon ongelmia ei ratkaista nopeasti

Pula naudanlihasta ja erityisesti pula kotimaisesta naudanlihasta on noussut yleiseksi keskustelunaiheeksi. Samalla suurelle yleisöllekin on avautunut se, miten riippuvaista suomalainen…

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 25.4.2025

Kylvöille ennätysaikaisin

Pellot kuivuivat kylvökuntoon eteläisessä Suomessa aiemmin kuin koskaan, ja muokkaukset aloitettiin huhtikuun alussa. Niklas Maisi kylvi kauraa Nurmijärven Palojoella huhtikuun kymmenes päivä.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 24.5.2024

Kuivuus huolettaa jälleen

Märän huhtikuun jälkeen huolena on kuivuus. Lounais- ja Etelä-Suomessa odoteltiin toukokuun puolivälissä sateita. KM kokosi kylvötunnelmia ympäri Suomea.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 23.5.2024

Kaurat kylvettiin ensimmäisinä

Monet kaurakisaajat aloittivat kylvöt kisalohkolla. Ensimmäisenä kisakaurat sai maahan Pekka Eskola Mellilästä, joka kylvi Jacky-kauran 3.5. KM:n varjolohko kylvettiin äitienpäivänä 12.5.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 23.5.2024

Nyt myös valtiovalta ottaa kuivuuden tosissaan

Tästäkin keväästä vaikuttaa tulevan ainakin eteläisessä ja läntisessä Suomessa kuiva, vaikka huhtikuun lopun takatalvi sai jotkut jo pelkäämään vuoden 2017…

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 25.4.2024

Syysviljat talvehtineet kohtuullisesti

Märkä syksy ja puintikiireet haittasivat syysviljojen perustamista ja syyskylvöala jäi alle 100 000 hehtaariin. Syysviljat ovat talvehtineet pääsääntöisesti hyvin tai tyydyttävästi, mutta kasvustot ovat kirjavia. Käytännön Maamies oli syysviljakierroksella ennen huhtikuun puoliväliä.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 26.5.2023

Sähäkät kevätkylvöt

Kevät oli myöhässä, mutta kylvöille päästiin rytinällä äitienpäivän molemmin puolin. Pellot kuivuivat nopeasti ja kylvökelit olivat lähes täydelliset. Sokerijuurikasala kasvaa siemenmyynnin perusteella edellisvuoden 8 800 hehtaarista 11 000 hehtaariin. Hernealan ennustetaan nousevan 34 600 hehtaarista 36 000 hehtaariin.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 25.5.2023

Ruutukisan siemenet maassa

Ruutukisan kylvöt viivästyivät vapun seudun sateiden vuoksi parilla viikolla. Siemenet saatiin maahan juuri ennen äitienpäivää. Kyseessä eivät olleet ihan tavalliset kylvöt, sillä joukkueet kokeilevat uusia juttuja. Tätä kisassa haetaankin.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 25.5.2023

Pelloille mentiin poikkeuksellisessa hintaepävarmuudessa

Kevättöiden aloittaminen on aina viljelijälle toivorikasta aikaa. Tänä keväänä kuitenkin epävarmuus tulevista tuottajahinnoista on suurinta pitkään aikaan. Moni viljanviljelijä vaihtoi…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 16.6.2022

Tuleva sato ratkaisee paljon

Tämän kevään siemenet ovat jo maassa ja ensimmäinen säilörehusatokin on osittain korjattu. Vaikka kevät oli hieman myöhässä viime vuosiin verrattuna,…

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 19.5.2022

Epävarman kevään kylvöt

2000-luvun ankarimmat talvituhot iskivät pahimpaan mahdolliseen aikaan. Sato-odotukset eivät ole korkealla, sillä talvituhojen lisäksi satoa verottaa pienenevä kylvöala ja lannoitteiden käytön vähentäminen. Epävarmuutta on paljon ilmassa, mutta uusi tilanne tarjoaa myös mahdollisuuksia. Käytännön Maamies kokosi kylvötunnelmia ympäri Suomen.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 17.6.2021

Poikkeuksellinen kevät sekoitti viljelijöiden aikataulut

Päättyneenä keväänä sopivan kylvöajankohdan löytäminen ja kylvöjen onnistuminen oli pitkälti kiinni sattumasta. Sateet haittasivat kylvöjä koko toukokuun ajan ja erityisesti…

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Markkinasignaalit: Viljeltyjä lajikkeita on liikaa
    Suomessa on viljelyssä hirmuinen määrä erilaisia ...
  • Vaihteleva Q2-kausi paketissa
    Loputkin salkkumme Q2-katsauksista julkistettiin elokuussa vaihtelevin kurssireaktioin. Lisähämmennystä loivat Apetitin tulosvaroitus sekä sikaruttotilanteen kehitys. Kaikesta huolimatta salkkumme arvo on nyt varsin vähän miinuksella....
  • Hauhon peltopäivässä uutuuksia ja kestävää maataloutta
    Lantmännen Agron koetilalla Hauholla päästiin heinäkuun alussa tutustumaan muun muassa eri lajikkeiden koeruutuihin ja viljelyratkaisujen vaikutuksiin käytännössä....

Luetuimmat

  • Rauch keskittyy laatuun ja tuotekehitykseen
    Saksalainen Rauch valmistaa pelkästään lannoitteenlevittimiä, eikä edes haaveile muusta. Äärimmäinen keskittyminen...
  • Karbon Agro -näyttely esitteli norjalaisen näkökulman hiiltä sitovaan viljelyyn
    Norjan maatalousneuvonta järjesti kesäkuussa tapahtuman, joka keskittyi muokkauskerroksen terveyttä edistävään Karbon...
  • Korvataanko suuret koneet robottiautomaatiolla?
      Vielä 1980-luvun Suomessa peltotöissä vallitsi hyvin erilainen maailma kuin nykyään....

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
  • Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. 

Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. 

Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen 

Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
  • Team Kimolan Bright puitiin ja punnittiin 20.8. Minni ja Janne Rouhiaisen kikka viime syksyn vedenpaljoutta ja talvituhoja vastaan oli jankkuroida pelto ennen kylvöä. Esikasvi oli herne, josta osa jouduttiin murskaamaan peltoon. Brightin kiusana ovat olleet myös hanhet. Kouvolan Kimolassakin oli keväällä kuivaa, mutta jollain konstilla Minni ja Janne saivat Brightin versomaan, tai ainakin pitämään useamman tähkän kuin kilpakumppanien vehnät. Sadonmääritystä hoiti Henna Aapro ja lopullinen puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Lahdessa. #satokisa2026
  • Ville Koivuniemi ei osannut heinäkuun puolivälissä päättää, osallistuuko satokisaan tällä RGT Marstrand -syysvehnällä, vaiko KWS Mintumilla. Molemmissa on virna esikasvina, ajettu ravinnetuhkaa ennen kylvöä, kylvötiheys on 650 itävää neliölle, ja kasvunsäädettäkin on annettu neljä kertaa. Jokaiseen tankilliseen on lorautettu myös kelaattimuotoisia hivenravinteita, joita Ville itse maahantuo. Tästä muutaman päivän päästä saatiin 116 mm sade, joka lakoonnutti molemmat vehnät. Tällä viikolla puidaan, aivan kuten Ville heinäkuussa arveli. #satokisa2026 #RGTMarstrand
Katso Instagramissa
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
2 päivää ago
View on Instagram |
1/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
4 päivää ago
View on Instagram |
2/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
4 päivää ago
View on Instagram |
3/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
5 päivää ago
View on Instagram |
4/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
6 päivää ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
6 päivää ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
7 päivää ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Team Kimolan Bright puitiin ja punnittiin 20.8. Minni ja Janne Rouhiaisen kikka viime syksyn vedenpaljoutta ja talvituhoja vastaan oli jankkuroida pelto ennen kylvöä. Esikasvi oli herne, josta osa jouduttiin murskaamaan peltoon. Brightin kiusana ovat olleet myös hanhet. Kouvolan Kimolassakin oli keväällä kuivaa, mutta jollain konstilla Minni ja Janne saivat Brightin versomaan, tai ainakin pitämään useamman tähkän kuin kilpakumppanien vehnät. Sadonmääritystä hoiti Henna Aapro ja lopullinen puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Lahdessa. #satokisa2026
1 viikko ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Ville Koivuniemi ei osannut heinäkuun puolivälissä päättää, osallistuuko satokisaan tällä RGT Marstrand -syysvehnällä, vaiko KWS Mintumilla. Molemmissa on virna esikasvina, ajettu ravinnetuhkaa ennen kylvöä, kylvötiheys on 650 itävää neliölle, ja kasvunsäädettäkin on annettu neljä kertaa. Jokaiseen tankilliseen on lorautettu myös kelaattimuotoisia hivenravinteita, joita Ville itse maahantuo. Tästä muutaman päivän päästä saatiin 116 mm sade, joka lakoonnutti molemmat vehnät. Tällä viikolla puidaan, aivan kuten Ville heinäkuussa arveli. #satokisa2026 #RGTMarstrand
1 viikko ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari