Poikkeuksellinen kevät sekoitti viljelijöiden aikataulut
Päättyneenä keväänä sopivan kylvöajankohdan löytäminen ja kylvöjen onnistuminen oli pitkälti kiinni sattumasta. Sateet haittasivat kylvöjä koko toukokuun ajan ja erityisesti maan parhailla viljanviljelyalueilla lounaisessa ja läntisessä Suomessa. Kesäkuun toisella viikolla monin paikoin saatiin vielä ennätysmäisiä ukkoskuuroja.
Ero viime kevääseen ja myös pitkän aikavälin keskiarvoihin on osassa maata valtaisa. Esimerkiksi Nokian Tottijärven mittauspisteessä toukokuussa 2020 satoi vettä vain 19,9 milliä kun toukokuussa 2021 vettä tuli yli kuusinkertainen määrä eli 122,8 milliä. Mittauspisteen keskiarvo vuosina 1981–2010 on 43 mm.
Sateiset kelit jarruttivat myös lämpösumman kehittymistä ja suunnilleen normaalivauhtiin päästiin vasta kesäkuun ensimmäisellä viikolla.
Peltojen märkyys esti pellolle pääsyn ja osa kylvetyistä pelloista kuorettui niin pahoin, että moni viljelijä joutui joko rikkomaan kuorettumaa, paikkaamaan kylvöjä tai pahimmillaan kylvämään kokonaisia lohkoja uudelleen. Viljalajeja ja -lajikkeita jouduttiin vaihtamaan lennosta ja esimerkiksi rypsin siemenestä tuli pulaa.
Näkymät pelloilla vaihtelevat pienilläkin alueilla todella paljon. Syysviljat, syysöljykasvit, nurmet ja kumina pääosin kukoistavat, mutta kevätviljat ovat todella vaihtelevia. Samalla tilalla voi olla huhtikuun lopussa/toukokuun alussa kylvettyä kevätviljaa ja kesäkuun alussa kylvettyä kevätviljaa. Osa viljelijöistä siirsi suosiolla pahimmat lohkot kesannoksi odottamaan syyskylvöjä.
Poikkeuksellista oli myös se, että samaan aikaan samalla alueella kylvettiin kevätviljoja, ruiskutettiin syys- ja kevätviljoja ja korjattiin ensimmäistä nurmisatoa.
Kesäkuun lopulla saadaan ensimmäiset tiedot lopullisista kylvöaloista, mutta selvää on, että varsinkin kevätrapsin ja myöhäisten kevätvehnälajikkeiden ala pieneni suunnitellusta.
Syksyn puintien ajankohta riippuu osin kesän olosuhteista, mutta kesäkuun alussa kylvetyt viljat valmistuvat pääosin syyskuun puolella.
Viljasadon ja syksyn viljahintojen spekulointi alkaa aina heti kylvöjen jälkeen, mutta ennusmerkit maailmalta ovat selvät. Maailmanlaajuisen viljasadon ennustetaan olevan ennätyssuuri ja varastotilanne paranee, joten suuria ajureita viljan hinnan nousulle ei ole. Hinnat ovat tällä hetkellä siedettävät vehnällä ja ohralla ja hyvät öljykasveilla. Rukiin ja kauran hinta riippuu pitkälti sadosta ja kotimaisen rukiin kysynnästä ja kauran vientikysynnästä.
Rauhallisimmin yönsä nukkuvat ne viljelijät, jotka talven aikana kiinnittivät hintansa sopimuksella. Talven aikana siihen oli hyviä tilaisuuksia esimerkiksi vehnällä selvästi yli 200 euron hinnalla.
päätoimittaja
Vääntö uudesta maatalouspolitiikasta jatkuu, europarlamentti jarrumiehenä
EU:n maatalousministerit, komissio ja Euroopan parlamentti eivät päässeet toukokuun kokouksessaan sopuun EU:n maatalouspolitiikan uudistuksesta. Seuraava yritys tehdään kesäkuun jälkipuoliskolla.
Neuvotteluissa keskusteltiin cap:n ympäristö- ja ilmastotoimista eli ns. vihreästä arkkitehtuurista, tukien nykyistä paremmasta kohdentamisesta ja cap:n ns. sosiaalisesta ehdollisuudesta. Näistä kokonaisuuksista ei päästy sopuun. Jarrumiehenä on erityisesti Euroopan parlamentti, joka ei ollut valmis hyväksymään neuvoston neuvottelutarjousta.
Europarlamentissa tuntuu olevan pyrkimys ”ratkaista kaikki maailman ongelmat” maatalouspolitiikan avulla. Hankalin asia on sosiaalinen ehdollisuus eli käytännössä sosiaali- ja työlainsäädännön noudattaminen. Ajatus on kaunis, mutta kun säädökset ja erityisesti säädösten tulkinnat ja valvonnat EU-maiden sisällä vaihtelevat, on vaikea varmistaa, että eri maiden kohtelu olisi tasapuolista. Esimerkiksi Espanjan ja Italian vihannes- ja hedelmäntuotanto on tunnetusti merkittävä laittoman siirtolaistyövoiman käyttäjä. Myös meillä Suomessa on ollut toistuvasti ongelmia siinä, miten säädöksiä tulkitaan esimerkiksi marjatilojen kausityövoiman suhteen.
Aikataulu on jälleen kerran kireä eli toivottavasti sopu löytyy kesäkuussa. Meillä Suomessa tulevan cap-suunnitelman luonnoksen lausuntokierros alkaa 17.6. eli jo ennen kuin itse uudistuksesta on päästy sopuun. Valmistelua on pakko tehdä jo nyt, sillä suunnitelman toimeenpano käynnistyy vuoden 2023 alusta ja tunnetusti 1,5 vuotta on lyhyt aika saada ehdot valmiiksi, kerrottua ne viljelijöille ja sidosryhmille sekä saada tukihakuihin liittyvät tietojärjestelmät valmiiksi.