Epävarman kevään kylvöt
2000-luvun ankarimmat talvituhot iskivät pahimpaan mahdolliseen aikaan. Sato-odotukset eivät ole korkealla, sillä talvituhojen lisäksi satoa verottaa pienenevä kylvöala ja lannoitteiden käytön vähentäminen. Epävarmuutta on paljon ilmassa, mutta uusi tilanne tarjoaa myös mahdollisuuksia. Käytännön Maamies kokosi kylvötunnelmia ympäri Suomen.
Nyt on menossa viljelysuunnitelmaversio 1.4, kertoo Juha Wikström Särkisalosta toukokuun ensimmäisellä viikolla.
Wikström viljelee aivan etelärannikolla, mutta kaikki syysviljat tuhoutuivat. Pitkänäperjantaina oli vielä pientä toivoa ilmassa, mutta pääsiäisen jälkeen oli selvää, että syysvehnät ovat menneet.
Wikströmillä on siementuotantoa, joten hän ei halua kylvää syysvehnämaihin kevätviljaa. Niihin kylvettiin sokerijuurikasta. Sen kylvö alkoi 25. huhtikuuta.
Pinnalta liettyneet kynnökset ja syysviljamaat olivat kovia ja kokkareisia, mutta kyllä niistä hyvän pohjan juurikkaalle sai.
Juurikkaan jälkeen Wikström jatkoi kevätrapsilla. Hernettä hän aikoo kylvää mahdollisimman paljon. Viljelysuunnitelmaa piti päivittää moneen kertaan, että viljelykierrot ja satokasvit saa sovitettua oikeille paikoilleen.
Syysvehniä tuhoutui paljon
Syysvehnät tuhoutuivat lähes kokonaan Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Uudellamaalla, joille syysvehnää oli kylvetty 65 000 hehtaaria. Valtakunnallinen ala oli 105 000 hehtaaria.
Rukiit talvehtivat hieman paremmin, mutta kasvustot ovat monin paikoin aukkoisia ja heikkoja. Rukiin kylvöala oli 27 000 hehtaaria, joista 13 000 hehtaaria kylvettiin Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Uudenmaan ELY-keskusten alueelle.
”Joudun rikkomaan syysvehniä noin 400 hehtaaria”, kertoo lietolainen Timo Laaksonen toukokuun kuudes päivä.
Laaksonen aikoo jättää muutamia lohkoja saadakseen kylvösiementä syyskylvöille, mutta sato-odotus on heikko.
Rikkominen ja uudelleenkylväminen tietää 200–300 euron lisäkustannusta hehtaaria kohti. Lisäksi kevätviljojen satopotentiaali on syysviljoja heikompi.
Syysviljamaat ovat usein sellaisia, joilla ei kevätviljoilla saa kummoista satoa kuitenkaan.
Viime syksynä syysvehnät olivat monen varsinaissuomalaisen tilan pelastus, kun kevätviljojen sadot olivat surkeat. Tulevana syksynä tätä korttia ei ole.
Laaksoselle on sattunut täystuho kerran ennenkin, vuonna 2017. Silloin syysviljat lähtivät kasvuun aikaisin ja huhtikuussa tuli parinkymmenen asteen pakkanen.
Tämän vuoden talvituhot ovat kuitenkin valtakunnallisesti poikkeuksellisen laajat.
Laaksonen aikoo jatkaa syysviljojen viljelyä kuten ennenkin. Riskit ja tappiot kuuluvat alan luonteeseen ja ne on pakko kestää. Nyt ne tulivat vain mahdollisimman hankalaan aikaan.
”Onneksi oli omaa ohraa siilossa kylvösiemeneksi.” Sato-odotukset ovat kuitenkin nyt tavanomaista heikommat, ja se näkyy myös tuotantopanosten käytössä, vaikka viljan hinta onkin poikkeuksellisen korkea. Hakelämpökuivuri valmistui sentään talven aikana ja tuo helpotusta viljankuivauskustannuksiin.
Gasumin lietettä varastoon
Myös lietolaisen Tapio Lipposen syysvehnät kuolivat. ”Kylvin noin sata hehtaaria ja jätän kolme”, Lipponen kertoo.
Lipponen kylvi syysvehnämaahan kevätvehnää. Kova pinta äestettiin rikki. Syysvehnämaat kuivuivat todella nopeasti, vaikka vehnät olivatkin pääsääntöisesti kuolleet.
Kevätvehnän jälkeen Lipponen aikoi jatkaa herneen kylvöillä.
Lipponen hyödyntää Gasumin lietettä lannoitukseen. Lietteen hän varastoi lietealtaissa ja urakoija levittää sen pellolle.
Tätä mahdollisuutta hyödyntää myös Janne Rouhiainen Kouvolan Kimolasta. Rouhiainen on urakoinut Gasumin kuivajaetta jo vuoden verran ja rakentaa nyt lieteallasta biokaasulaitoksen mädätelietteen vastaanottamista varten.
Rouhiainen lannoitti syysvehniään lietelannalla toukokuun alussa. Kimolassa syysvehnät, rukiit ja syysrypsit talvehtivat, mutta syysrapsit kuolivat.
Syyskasvustot ovat Rouhiaisen arvion mukaan kohtalaisessa kunnossa. Hanhien laidunnustuhot jäävät vielä nähtäväksi.
Kumina pärjäsi parhaiten
Salossa Mika Äijälä kylvi poikansa Markuksen kanssa Puontin Peltopäivän pellolle Hermanni-kevätohraa.
Siinä oli hyvä syysvehnä, joka kuitenkin kuoli. Tilalle oli laitettava aikaista ohraa, sillä peltopäivä järjestetään 20. elokuuta.
”Tämä on aikaisin peltoni”, Äijälä kertoo. Kylvöt alkoivat 4. toukokuuta.
Salon seudun syysvehnät kuolivat kaikki. Äijälä joutuu kylvämään uudelleen 270 hehtaaria. Pieniä nurkkia olisi elossa, mutta kuviokylvöön tai puintiin ei ole aikaa.
Parhaiten pärjäsi kumina, kertoo Olli-Pekka Ruponen. Sitä ei pellon päällä oleva jääkansi ja syvä routa pystynyt nujertamaan.
Toukokuun kuudes päivä pellon lämpötila oli Ruposen Paul-Tech maa-aseman mukaan 11,5 °C. Se on hyvä itämislämpötila, tosin yöllä maa yhä kylmenee.
Syysviljojen puolestapuhujana tunnettu Ruponen joutuu rikkomaan ensimmäistä kertaa syysohransa. Myös syysvehnät ja syysrapsit menivät ja puolet rukiista. Kylvöön menee nyt runsaasti kevätrapsia. Ja syksyllä maahan kylvetään syyskasveja, totta kai.
Paimiolainen Timo Lehtinen Rekottilan tilalta aloitti kylvönsä kevätrapsilla ja jatkoi kevätvehnällä. Syysviljatilanne on sama kuin muillakin Salon seudulla, syysrapsit ja vehnät menivät, myös rukiit tuhoutuivat. 120 ruishehtaarista jäi vain 10 hehtaaria ja sekin huonoa.
Rekottilan 600 emakon yhdistelmäsikala imee valtavan määrän rehuohraa, ja sitä tuotetaan itse niin paljon kuin mahdollista. Lehtisen viljelykiertoon kuuluu kuitenkin monipuolisesti kasveja hevosheinästä öljykasveihin ja herneeseen.
Lehtinen näkee epävarmassa tilanteessa myös hyviä puolia: kotimaisen ruoan ja energian arvostus on noussut, omavaraisuuden merkitys on ymmärretty ja tiukan paikan tullen kotimainen turve ja hake kelpaa taas energiaksi.
Asenneilmapiiri on muuttunut, Lehtinen sanoo.
Pohjois-Karjalassa aloitellaan
Kylvöt alkavat yleensä toukokuun 20. päivä, kertoo polvijärveläinen Petri Tanskanen.
Lumet sulivat pelloilta vasta äitienpäivänä, mutta muuten ollaan tavanomaisessa aikataulussa. Tanskanen uskoo aloittavansa peltotyöt toukokuun puolivälin paikkeilla.
Lannoitteet ja öljyt tuli hankittua onneksi hyvissä ajoin. Tanskanen kertoo pitävänsä myös kahden vuoden siemenviljavarastoa ohralla ja kauralla.
Tämä kevät mennään siis kuten ennenkin. Viherlannoitusnurmia otetaan kiertoon mukaan ja ensi vuoden kylvöt ovat jo mielessä.
Tanskasella on 15 hehtaaria syysrypsiä joka talvehti hyvin lumen alla. Nyt jännätään syövätkö hanhet sen. ◻
Pellot routivat viime talvena syvältä. Se teki hyvää peltojen rakenteelle. Rekottilan tilalla on paljon savimaita, joiden muokkaaminen on tällaisena keväänä helpompaa kuin roudattoman talven jäljiltä.
Tästä on tulossa hyvä vuosi
Teksti ja kuva: Esa Mustonen
Kouvolalaisen luomuviljelijä Tommi Hasun odotukset olivat maanantaina 9. toukokuuta hyvät: ”Tuntuu siltä, että tästä tulee hyvä vuosi.”
Roudan murustamat maat ovat kuivaneet tasaisesti, mutta hitaasti. Sääennusteen lupaama sade ja lämpötilojen nousu nopeuttavat pellolle pääsyä. Hasu arvelee aloittelevansa muokkauksia sään salliessa aikaisintaan loppuviikolla ja kylvöjä kuun puolenvälin jälkeen, mikä olisi ihan normaali ajankohta aloitukselle täällä Salpausselkien välisellä alueella. Etelämpänä Kymenlaaksossa kylvetään yleensä noin viikkoa aiemmin.
Ensiksi on tarkoitus kylvää myöhäistä kauraa. Välissä pitää ehtiä kyntämään ja levittämään lantaa, minkä jälkeen jatketaan kauran, mallasohran sekä rehuherneen ja viljan seoksella.
Hasulla ei ollut itsellä kylvettynä syysvehnää, koska se on hankala kasvi gluteenitonta kauraa tuotettaessa. Mutta hän tietää monien viljelijöiden tilanteen, että syysviljat talvehtivat täällä hyvin, samoin omat nurmet.
Talvi oli täällä hyvä. Lumi ei sulanut talven aikana kertaakaan, eikä minkäänlaista jääkantta muodostunut. Myös syysöljykasvit ovat elossa, niitä ei ole tarvinnut isosti rikkoa. Niitä Hasukin aikoo kesällä kylvää.
Eurooppa-päivänä oli työn alla naapurin kanssa kimppaan hankitun uuden lietevaunun ja sitä vetävän traktorin yhteensovittaminen. Agronicin veitsimultaimella varustetulla lietevaunulla on tarkoitus levittää Soilfoodin nestemäistä Boost NK -lannoitetta kasvuston alle ja tilanteen mukaan myös oraille. Hasu on havainnut, että typpeä ja kaliumia sisältävä tuote täydentää hyvin emolehmäkarjan kuivalantaa.
Lannoitusta on tarkoitus vielä täydentää Yaran rakeisella Suna Bio Plus -lannoitteella, sekä kylvön yhteydessä että hajalevityksenä kasvustoon. Ja nurmilla on vielä tarkoitus kokeilla Bernerin kaliumia ja rikkiä sisältävää Polysulfaattia.
Väkilannoitteiden kallistuminen ei ole vaikuttanut Hasun mielestä merkittävästi kierrätyslannoitteiden hintoihin.
Valtaosa Hasun peltojen tuotosta, kaksi kolmasosaa, on sopimustuotantoa Helsingin Myllylle. Ohran hinta on seurannassa ja rehuherneen sato on menossa tutulle karjatilalle. ◻
Kauhavalla syysvehnän talvehtiminen onnistui
Teksti ja kuvat: Arto Takalampi
Kauhavalaisella Ylihuhtalan tilalla on kolmen vuoden aikana lisätty vähitellen syysvehnän alaa ja osuutta koko vehnäalasta. Kokemukset viljelystä ovat positiiviset, ja kuten muuallakin Pohjanmaan alueella, myös Ylihuhtalan pelloilla syysvehnäkasvustojen talvehtiminen onnistui hyvin.
Eija-Liisa ja Eino Huhtalan Ylihuhtalan tila Oy:ssä kasvatetaan broilereita, joiden rehustukseen käytetään ja tarvitaan paljon omaa vehnää. Sitä on tänä vuonna viljelyssä kaikkiaan 135 hehtaaria pääosin kevätvehnänä, mutta syysvehnäala nousi täksi vuodeksi jo vajaaseen 20 hehtaariin.
”Syysvehnäkasvustot näyttävät talven jäljiltä hyviltä. Ei koskaan saisi kehua liikaa, mutta oman kokemukseni perusteella ne todella vaikuttavat siltä eli vihreiltä ja tasaisen tiiviiltä”, Eino Huhtala sanoo tyytyväisenä.
Huhtala kylvi Skagen-syysvehnän viime syyskuun ensimmäisenä päivänä pari viikkoa aikaisemmin puidun kevätvehnän jälkeen. Syysvehnä saatiin puitua jo elokuun 7. päivänä.
”Loppukesän puinti- ja kylvöolosuhteet olivat otolliset. Syysvehnän puintikosteus oli 14 prosenttia”, hän havainnollistaa puintikelejä.
Kylvön yhteydessä annettiin 190 kiloa hehtaarille YaraMila NK2 -lannoitetta ja alla oli vielä keväällä levitetty 4–5 tonnia broilerinlantaa. Syyskuun lopulla tehtiin rikkakasvitorjunta, mutta lumihometta Huhtala ei lähtenyt torjumaan.
Hänen mukaansa vilja orastui ja pensoi jo syksyllä niin, että talven tullen kasvusto oli vahva. Kun talvi oli armollinen eli paksu lumikerros peitti ja suojasi kasvustot eivätkä ne jääneet keväämmällä jääkannen alle, kasvusto paljastui lumen alta elinvoimaisena.
”Nyt keväällä pellot kestivät niin, että starttilannoitus päästiin tekemään pintalevittimellä jo huhtikuussa. Tavoitteena on jakaa lannoitusta useampaan kertaan vielä kasvukauden aikana, sillä tavoittelemme hyvää satoa”, hän sanoo.
Ainoa hankaluus kautta maan on, että viileän alkukevään vuoksi syysviljojen kasvuunlähtö on hieman juronut.
Vuoden takainen syysvehnäsato oli vähintään tyydyttävä, vaikka silloiset lohkot eivät olleetkaan parhaat mahdolliset syysviljalle. Tämänvuotinen kasvusto on Huhtalan mukaan jo hyvillä ja tasaisilla, hiuepitoisilla lohkoilla.
Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) kylvöseurannan mukaan Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla syysvehnät ovat talvehtineet arviolta hyvin tai kohtuullisesti ja talvehtimisprosentti on 80–90 prosenttia. Vaikka talvituhoja on raportoitu varsin vähän, vaihtelua kuitenkin esiintyy ja selvästi tätä huonomminkin talvehtineita kasvustoja arvioidaan löytyvän.
Varautumista myös viherryttämiseen
Eino Huhtala huomauttaa, että he ovat syysvehnän viljelyssä vielä opettelijoita ja harjoittelijoita.
”Emme me mitään sen kummempia temppuja osanneet talvehtimisen eteen tehdä. Meillä ei ole perinteitäkään syysviljoista, sillä tilalla ei koko sen historian aikana ole ollut niitä viljelyssä kuin nyt kolmena vuonna syysvehnää. Olosuhteet vain olivat täällä suotuisat.”
”Meillä on kuitenkin kova innostus ja haluamme kehittyä syysvehnän viljelyssä. Tarkoitus on ehdottomasti lisätä edelleen syysvehnän viljelyalaa, jos talvet ovat hyviä ja viljely onnistuu”, hän korostaa.
Tilalla ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa haluttu ottaa liikaa riskejä ja lähteä heti kerralla viljelemään syysvehnää isoilla pinta-aloilla. Broilerien tarvitseman vehnän saannin turvaaminen on tärkeää kaikissa tilanteissa.
Vehnäpinta-ala onkin varmuudeksi hieman tarvittavaa suurempi. Hyvänä vuonna siitä riittää myös myyntiin, mutta huonoa vuotta varten tilalla on vähintään sadan tonnin vehnäreservi.
Huhtalan mukaan kiinnostukseen lisätä syysvehnän viljelyä on useita syitä. Ensiksikin sen kylväminen syksyisin on nyt ajallisesti mahdollista, kun peltohommissa ovat mukana Huhtalan lisäksi myös tilalla päätoimisesti työskentelevät perheen kaksi vävyä.
Syysviljalla saadaan lisäksi viljelykiertoa ja helpotusta kevättöiden kiirehuippuun. Yksi tärkeä peruste perehtyä syysvehnään on myös tulevan ennakointi.
”Arvelen, että maatalouspolitiikkaa tullaan viherryttämään jatkossa yhä enemmän, jolloin esimerkiksi talviaikainen kasvipeitteisyys korostuu. Siinä syysviljoilla on keskeinen rooli.” ◻
Hyvällä mielin roudan murustamille pelloille
Teksti ja kuva: Esa Mustonen
Myrskyläläisen Toni Lindqvistin mukaan on mukava lähteä kylvöille, kun tuottajahinta on vähintäänkin kaksinkertainen siitä mihin on totuttu. Riskit ovat toki suuremmat, koska tuotantopanosten hinnat ovat nousseet.
Maanantaina 9. toukokuuta ei ole vielä kylvöihin liittyviä toukotöitä aloitettu. Hyvin talvehtinut kumina ja ruis on lannoitettu, syysvehnän tilanne on vielä epävarma. Pari parasta lohkoa on tarkoitus jättää puhtaana kasvuun siemenen saamiseksi syyskylvöille. Pohdinnassa on monen syysvehnälohkon täydennyskylvö kevätvehnällä, mikä tarkoittaa, että pellon sato päätyy rehuksi.
Rikottaville syysvehnä- ja syysrapsilohkoille on ajatuksena kylvää kevätvehnää. Kevätrypsi ja -rapsi saavat jäädä, koska ötökkäpaine on tuskin hellittänyt ja rapsilla oltaisiin jo myöhässä.
Herneellä on ollut Lindqvistin viljelykierrossa yhden kuudesosan osuus, ja sitä on tarkoitus kylvää nytkin. Herne toimii samalla kuminan suojaviljana. Tästä on hyvä kokemus toissavuodelta. Riski on pieni, koska kylvö onnistuu samalla kertaa ja rikkakasvien torjuntakin samoilla aineilla.
Ekologiseen eli EFA-alaan ei kosketa, vaikka se olisi tänä vuonna poikkeuksellisesti mahdollista. Voimavarat ovat muutenkin koetuksella tänä keväänä, kun syysvilja-alaa menee niin paljon uusiksi. Sen sijaan pari muuten kesannoitua lohkoa otetaan viljelyyn.
Routaa oli Myrskylässä sopivasti, mikä enteilee savimailla helppoa kevätmuokkausta. Vettä kaivataan taivaalta ja sitä näyttäisi olevan myös tulossa loppuviikolla. Kylvöt lähtisivät silloin käyntiin toukokuun kolmannen viikon puolivälissä, Lindqvist olettaa. Silloin se on reilun viikon verran myöhässä äitienpäivästä, joka on täällä pidemmän ajan keskiarvo kylvöjen aloitukselle.
Väkilannoitteita on sen verran että koko viljelyssä oleva ala voidaan lannoittaa ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Sodan syttyessä uskallettiin ostaa lannoitteita hieman lisää, kun viljan hinnat näyttivät hyviltä ja viimeiset vuokrasopimuksetkin varmistuivat.
Syyskylvöille väkilannoitteita ei riitä. Niitä on ostettava lisää. Sato kuivataan vielä ainakin tänä syksynä öljyllä, tulevaisuudessa todennäköisesti bioenergialla.
Tulevan sadon hintoja Lindqvist kertoo kiinnittäneensä varovasti. Mallasohraa on pieni määrä kiinnitettynä, ja vehnästä yksi pörssinoteerattu basis-sopimus odottaa lukkoon lyömistä. ◻