Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Metsätalous

  • Metsätalous
/ 29.12.2023

Punkaharjun paratiisi

Punkaharjun reilun tuhannen hehtaarin tutkimusmetsäalueella kasvaa toistasataa puulajia, monet niistä kokonaisina metsikköinä. Tämä Puruveden ympäröimä itäsuomalainen harjualue on jokaisen metsänomistajan ja puunhalaajan paratiisi, missä kannattaa käydä opinto- ja elämysmatkalla, oli vuodenaika mikä tahansa.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 21.12.2023

Suurten kuusitukkien kasvatusriski

Puuntuottajien huolenaiheena on viime aikoina ollut se, että kirjanpainajahyönteisen aiheuttamat tuhot ovat lisääntyneet. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan viime vuosina syntynyt tuhoala on yhteensä 15 000–20 000 hehtaaria, mutta monet tutkijat pitävät arviota liian pienenä. Heinäkuussa 2023 julkaistun Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsauksen mukaan taloudelliset tappiot ovat Suomessa noin 5–12 miljoonaa euroa vuosittain.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 13.1.2023

Klapikauppa käy kuumana myös Pohjanmaalla

Polttopuukauppa käy kovilla kierroksilla ympäri Suomen. Niin myös Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa Jurvassa, jossa Jurvan klapi myy polttopuuta kuin siimaa. Eniten klapia menee Vaasan seudulle.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 29.12.2022

Suomen luonto on vielä kehitysvaiheessa

Suurten metsätalousmaiden vertailussa Suomessa kasvavat puut ja itse asiassa kaikki eliöt ovat sellaisia lajeja, jotka ovat tulleet paikalle eliöhistoriallisesti vastikään. Syynä on viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi, Veiksel-jääkausi, joka alkoi 116 000 vuotta sitten ja päättyi noin 10 000 vuotta sitten. Pahimmillaan koko Suomi oli paksun jään peitossa. Viimeisin jääkausi tuhosi kaiken aiemman kasvillisuuden ja höyläsi maaperän muodot uuteen uskoon. Jääkauden louhinnan tuloksena syntyi uutta irtomaata, jota jääkauden vesivirrat lajittelivat ja kasasivat uusiksi muodostelmiksi kuten Salpausselän harjuiksi.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 13.1.2022

Yhteismetsä luomusertifioi metsänsä

Kauhavan yhteismetsä sai alkuvuodesta luomusertifikaatin suurimmalle osalle yhteisomistuksessa oleville vajaan 2 000 hehtaarin metsilleen. Sertifikaatin myötä metsän antimista, kuten kuusenkerkästä ja männynkuoresta saa paremman hinnan.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 5.1.2022

Ojitettujen mäntysoiden kohtalo

Korpimaiden ojituksen lisäksi ojitettiin 1960–1970-luvuilla myös karumpia mäntyä kasvavia soita, jopa avosoita. Selvää on, että kannattavinta oli ojittaa sellaisia viljavia soita, joilla on valmista puustoa. Vastaavasti heikoin taloudellinen tulos saadaan ojitettaessa puuttomia soita, erityisesti jos ne ovat karuja. Ojittajien järkevyyteen viittaa se, että valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan ojitettuja avosoita on 41 600 hehtaaria, mutta ojittamattomia avosoita peräti 1 487 000 hehtaaria. Vastaavasti ojittamattomia korpia on 658 500 hehtaaria, mutta ojitettuja korpia peräti 1 466 300 hehtaaria.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 24.12.2021

Jatkuvapeitteinen kasvatus reheville turvemaille

Valtaosa Suomen soiden ojituksesta tehtiin 1960- ja 1970-luvuilla, joskin jo aiemmin oli lapiotyönä ojitettu metsänkasvuun miljoona hehtaaria suota. Kaikkiaan soita on ojitettu metsätalouteen noin viisi miljoonaa hehtaaria eli vajaa puolet alkuperäisestä suoalasta. Osa metsäojituksista on otettu muuhun käyttöön, lähinnä pelloiksi ja turvetuotantoalueiksi, joten metsätaloudessa nykyisin käytettäviä ojitettuja soita on jonkin verran vähemmän kuin mitä on ojitettu. Luonnontilaisia soita on jäljellä yli puolet alkuperäisestä suoalasta. Yleinen käsitys, että Suomen suot on ojitettu, ei todellakaan pidä paikkaansa.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 20.12.2021

Metsätalouden vaikutus Itämereen vähäinen

Viimeaikaisesta Itämeren tilannetta koskevasta keskustelusta on voinut saada sen käsityksen, että metsätaloudella olisi suorastaan ratkaiseva vaikutus vesistöjen ja viime kädessä Itämeren rehevöitymiseen. On ehdotettu monenlaisia toimia, joilla metsätalouden aiheuttamaa fosforin, typen ja orgaanisen hiilen kuormitusta vesistöihin voitaisiin vähentää.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 10.12.2020

Jatkuva kasvatus vai tasaikäismetsätalous?

Jatkuva kasvatus on puunkasvatusmenetelmä, josta käytetään myös nimityksiä jatkuvapeitteinen kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja eri-ikäiskasvatus. Vanha termi metsänhoidollinen harsinta on käsitteellisesti…

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 19.12.2019

Suomi on metsäojituksen suurvalta

Pohjoisella pallonpuoliskolla on laajoja maa-alueita erityisesti Kanadassa, Pohjoismaissa ja Venäjällä, joiden kasviyhdyskunnat kerryttävät (tai ovat kerryttäneet) turvetta eli ovat kasvitieteellisesti…

Siirry artikkeliin

  • 12/2018
  • Metsätalous
  • Talous ja yrittäminen
/ 6.12.2018

Metsien hiilinielut ja varastot, asenteiden juhlaa

Vakuuttavat mittaukset osoittavat, että ilman hiilidioksidipitoisuus on jatkuvasti lisääntynyt maailman teollistumisen aikana. Maineikkain pitkäaikainen mittaussarja tunnetaan nimellä Keelingin käyrä samannimisen…

Siirry artikkeliin

  • 1/2018
  • Metsätalous
/ 22.1.2018

Vastine KM12/2017 -lehden kartellikorvausta koskevaan artikkeliin

Professori Matti Kärkkäinen kirjoitti Käytännön Maamies -lehdessä artikkelin Yksityisomistajat eivät ole saamassa kartellikorvauksia. Suuren Savotan kanneryhmän vetäjä Reijo Lahtonen kirjoitti…

Siirry artikkeliin

  • 12/2017
  • Metsätalous
/ 22.1.2018

Yksityismetsänomistajat eivät ole saamassa kartellikorvauksia

Ainakin 486 metsänomistajaa on vakavan paikan edessä. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi 31.8.2017 päivätyllä tuomiollaan ensimmäiset Suuren Savotan esittämät korvausvaatimukset, joiden kohteena…

Siirry artikkeliin

  • 12/2017
  • Metsätalous
/ 16.12.2017

Riittääkö suomalainen puu metsäteollisuuden investointeihin

Suomen metsäväki on ollut nyreissään Euroopan unionin ympäristöväen suhtautumisesta Suomen metsien muodostamaan hiilinieluun. Metsäväki on katsonut, että on vain oikeus…

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Lannoitemarkkinoilla rauhallinen avaus
    Lannoitemarkkinoiden avaus kesäkuun lopussa oli pitkästä aikaa rauhallinen. Ostajat odottavat hintojen laskua, joten ostoryntäys jäi tekemättä. Hintariskit ovat edelleen suuret, eikä lannoitemarkkinan normalisoitumista odoteta ennen ensi kevättä....
  • Supistunut Farmari tarjosi silti nähtävää
    Kalajoella järjestetty Farmari-näyttely ei yltänyt aivan samoihin mittoihin kuin edellinen Seinäjoen näyttely. Kompaktilla näyttelyalueella riitti silti nähtävää, myös konekentällä, vaikka suurimmat maatalouskonevalmistajat ja -kauppiaat olivatkin poissa....
  • Avoimet maatilat -päivä lisää ymmärrystä pitkäjänteiseen yrittäjyyteen
    Lauantaina 11.7. vähän neljän jälkeen Kinnarin tilan ...

Luetuimmat

  • Suomen Lantakaasulla tiivis investointitahti – ensimmäinen iso biokaasulaitos harjassa
    Suomen Lantakaasun ensimmäinen iso biokaasulaitos eli Nurmon laitos on nyt harjassa....
  • Cereals 2025: Peltorobotit ja droonit valtaavat alaa
    Britannian maatalous on käynyt läpi melkoisia murroksia viime vuosina. Viljelijöillä on...
  • EU vai ei-EU?
    Suomen jäsenyyttä EU:ssa on jo takana kokonaiset 30 vuotta. Liittymisestä lokakuussa...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Ville Koivuniemellä on tänä kesänä KWS Mintum ja RGT Marstrand -syysvehniä. Heinäkuun puoleen väliin mennessä Viljakkalassa oli tullut noin 150 mm vettä. 18.7. satoikin sitten kerralla 116 mm ja vehnät menivät lakoon. Juuri kun haastattelussa oli todettu, että kyllä ne neljällä säädekierroksella pysyvät pystyssä... Mintumin esikasvi on rehuvirna. Lisäksi syksyllä on ajettu ravinnetuhkaa. Hiveniä on mennyt jokaisessa tankissa, ja ruiskun kanssa on kesällä käyty neljä kertaa pellolla. Heinäkuun puolivälissä Ville pohti, kummalla vehnällä oikein osallistuu satokisaan. #satokisa2026 @koivuniemi.v
  • Heinäkuun numero tipahti postilaatikkoon. Paljon asiaa yrittämisestä, luomusta ja lannasta, sekä raportit kesän näyttelyistä. Tuli erityisen hyvä tällä kertaa! Kansikuvamalleina @hirvilammenluomu, @mattiasanomaa ja @katinalanlihakauppajaleipomo
  • Samuel Jussilan Bright on kylvetty syyskuun alussa kuminan puinnin jälkeen. Bright viljellään siemeneksi. Kovimpien pakkasten aikaan lumipeite oli turhan ohut, ja Bright paljastui vitivalkeana lumen alta. Huhti-toukokuu olivat Janakkalassa historiallisen kuivat, mutta kesäkuun kattoremppa toi mukanaan sateet. Video on kuvattu 15.7. Seuraavan viikonlopun (18.7.) sateet lakoonnuttivat kisavehnää vähän. #satokisa2026 #Bright @tilasiemen @jussila.samuel
  • Jari Eerolan KWS Spencer on kylvetty vuokrapellolle salaojituksen jälkeen. On pieni arvoitus, miten syysvehnä viihtyy tällä lohkolla. Syysvehnät ja ruisvehnät menevät naudoille rehuksi, rukiit myydään tilan ulkopuolelle. Syysvehnät jäivät edellisvuotta harvemmiksi, mutta rukiit viihtyivät kevään kuivuudessa paremmin. Jari on uudistavan viljelyn edelläkävijöitä, mutta vanha kunnon vesitalous on hänestä tärkein juttu. Viljelykierto on monipuolista. Satokisassa Jaria kiinnostaa talous. Video on kuvattu 15.7. Lammilla. #satokisa #KWSSpencer @setalaeerolan_perhetila
  • KM kävi tutustumassa hunajakukan siementuotantoon Rengossa, @itusetoy Jussi Joensuu viljelyttää hunajakukkaa sopimustuottajan pellolla. Kylvösiementä on käytetty 8 kg/ha, ja lannoituksessa typpeä on mennyt noin 40 kg/ha. Siementuotannon onnistumisessa on oleellista hyönteispölytys. @tilasiemen -ketju tuottaa uusia maisema- ja saneerauskasvilajeja Suomessa, koska viljelijät haluavat kotimaista siementä. #hunajakukka
  • Hirvilammen Luomulla emolehmät ovat rotaatiolaidunnuksessa. Näin nurmen käyttö on tehokasta, eivätkä naudat karkaile. Tähän siirtyminen oli helppoa, kertoo Otto Paakkala. Video on kuvattu 16.6.2026. #rotaatiolaidunnus @hirvilammenluomu
  • Mattias Anomaa Pelkolan kartanosta Hattulasta on satokisassa mukana luomu-Turanuksella. Mattias siirsi pellot luomuun 2019 ja kylvää System Cameleon -kylvökoneella. Videolla Mattias kertoo, miten viljely on muuttunut luomun myötä. Peltoviljely ei ollut aiemmin kannattavaa. Nyt luomusato myydään ulos, ja sikojen tarvitsema rehuvilja ostetaan lähiseudulta. #satokisa2026 #syysvehnäkisa #Turanus #luomu Video on kuvattu 16.6.
  • Borgebyssä opittua: öljyretikka on pitkällä tähtäimellä kannattavin välikasvi, vaikka siitä ei Ruotsissa makseta yhtä hyvin kuin raiheinästä. Englanninraiheinä on jees, mutta Italianraiheinästä koituu rikkaruoho-ongelma. #Borgeby
  • Orimattilan Pennalassa viljelevän Patrik Nummelan Ceylon on kylvetty 9.9.2025 herneen jälkeen. Suuri osa kevytmuokattiin, mutta osa kynnettiin. Syksyllä kevytmuokatut olivat parempia, mutta nyt kynnetty puoli pellosta on selkeästi tiheämpi. Siemen oli omaa TOSia, ja sitä käytettiin 240 kg/ha. Kylvölannoitus oli 100 kg/ha NPKS 15-7-13-9. Keväällä annettiin Rikkisalpietaria 80 kg/ha ja CANia 380 kg/ha. Rikkakasvit ruiskutettiin Rexadella, joka lyhensi vähän kortta. Huhtikuun kuudes päivä satoi 8,5 mm, sen jälkeen seuraava sade oli vasta 18.5.  Ceylon on hyvällä mallilla, mutta tiheys jäi satokisavehnäksi turhan harvaksi kuten tänä keväänä kävi. #satokisa2026 #syysvehnäkisa
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Ville Koivuniemellä on tänä kesänä KWS Mintum ja RGT Marstrand -syysvehniä. Heinäkuun puoleen väliin mennessä Viljakkalassa oli tullut noin 150 mm vettä. 18.7. satoikin sitten kerralla 116 mm ja vehnät menivät lakoon. Juuri kun haastattelussa oli todettu, että kyllä ne neljällä säädekierroksella pysyvät pystyssä... Mintumin esikasvi on rehuvirna. Lisäksi syksyllä on ajettu ravinnetuhkaa. Hiveniä on mennyt jokaisessa tankissa, ja ruiskun kanssa on kesällä käyty neljä kertaa pellolla. Heinäkuun puolivälissä Ville pohti, kummalla vehnällä oikein osallistuu satokisaan. #satokisa2026 @koivuniemi.v
23 tuntia ago
View on Instagram |
1/9
Heinäkuun numero tipahti postilaatikkoon. Paljon asiaa yrittämisestä, luomusta ja lannasta, sekä raportit kesän näyttelyistä. Tuli erityisen hyvä tällä kertaa! Kansikuvamalleina @hirvilammenluomu, @mattiasanomaa ja @katinalanlihakauppajaleipomo
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Heinäkuun numero tipahti postilaatikkoon. Paljon asiaa yrittämisestä, luomusta ja lannasta, sekä raportit kesän näyttelyistä. Tuli erityisen hyvä tällä kertaa! Kansikuvamalleina @hirvilammenluomu, @mattiasanomaa ja @katinalanlihakauppajaleipomo
1 päivä ago
View on Instagram |
2/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright on kylvetty syyskuun alussa kuminan puinnin jälkeen. Bright viljellään siemeneksi. Kovimpien pakkasten aikaan lumipeite oli turhan ohut, ja Bright paljastui vitivalkeana lumen alta. Huhti-toukokuu olivat Janakkalassa historiallisen kuivat, mutta kesäkuun kattoremppa toi mukanaan sateet. Video on kuvattu 15.7. Seuraavan viikonlopun (18.7.) sateet lakoonnuttivat kisavehnää vähän. #satokisa2026 #Bright @tilasiemen @jussila.samuel
5 päivää ago
View on Instagram |
3/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Jari Eerolan KWS Spencer on kylvetty vuokrapellolle salaojituksen jälkeen. On pieni arvoitus, miten syysvehnä viihtyy tällä lohkolla. Syysvehnät ja ruisvehnät menevät naudoille rehuksi, rukiit myydään tilan ulkopuolelle. Syysvehnät jäivät edellisvuotta harvemmiksi, mutta rukiit viihtyivät kevään kuivuudessa paremmin. Jari on uudistavan viljelyn edelläkävijöitä, mutta vanha kunnon vesitalous on hänestä tärkein juttu. Viljelykierto on monipuolista. Satokisassa Jaria kiinnostaa talous. Video on kuvattu 15.7. Lammilla. #satokisa #KWSSpencer @setalaeerolan_perhetila
5 päivää ago
View on Instagram |
4/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM kävi tutustumassa hunajakukan siementuotantoon Rengossa, @itusetoy Jussi Joensuu viljelyttää hunajakukkaa sopimustuottajan pellolla. Kylvösiementä on käytetty 8 kg/ha, ja lannoituksessa typpeä on mennyt noin 40 kg/ha. Siementuotannon onnistumisessa on oleellista hyönteispölytys. @tilasiemen -ketju tuottaa uusia maisema- ja saneerauskasvilajeja Suomessa, koska viljelijät haluavat kotimaista siementä. #hunajakukka
6 päivää ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Hirvilammen Luomulla emolehmät ovat rotaatiolaidunnuksessa. Näin nurmen käyttö on tehokasta, eivätkä naudat karkaile. Tähän siirtyminen oli helppoa, kertoo Otto Paakkala. Video on kuvattu 16.6.2026. #rotaatiolaidunnus @hirvilammenluomu
3 viikkoa ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Mattias Anomaa Pelkolan kartanosta Hattulasta on satokisassa mukana luomu-Turanuksella. Mattias siirsi pellot luomuun 2019 ja kylvää System Cameleon -kylvökoneella. Videolla Mattias kertoo, miten viljely on muuttunut luomun myötä. Peltoviljely ei ollut aiemmin kannattavaa. Nyt luomusato myydään ulos, ja sikojen tarvitsema rehuvilja ostetaan lähiseudulta. #satokisa2026 #syysvehnäkisa #Turanus #luomu Video on kuvattu 16.6.
4 viikkoa ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borgebyssä opittua: öljyretikka on pitkällä tähtäimellä kannattavin välikasvi, vaikka siitä ei Ruotsissa makseta yhtä hyvin kuin raiheinästä. Englanninraiheinä on jees, mutta Italianraiheinästä koituu rikkaruoho-ongelma. #Borgeby
4 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Orimattilan Pennalassa viljelevän Patrik Nummelan Ceylon on kylvetty 9.9.2025 herneen jälkeen. Suuri osa kevytmuokattiin, mutta osa kynnettiin. Syksyllä kevytmuokatut olivat parempia, mutta nyt kynnetty puoli pellosta on selkeästi tiheämpi. Siemen oli omaa TOSia, ja sitä käytettiin 240 kg/ha. Kylvölannoitus oli 100 kg/ha NPKS 15-7-13-9. Keväällä annettiin Rikkisalpietaria 80 kg/ha ja CANia 380 kg/ha. Rikkakasvit ruiskutettiin Rexadella, joka lyhensi vähän kortta. Huhtikuun kuudes päivä satoi 8,5 mm, sen jälkeen seuraava sade oli vasta 18.5. Ceylon on hyvällä mallilla, mutta tiheys jäi satokisavehnäksi turhan harvaksi kuten tänä keväänä kävi. #satokisa2026 #syysvehnäkisa
4 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari