Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Metsätalous

  • Metsätalous
/ 29.12.2023

Punkaharjun paratiisi

Punkaharjun reilun tuhannen hehtaarin tutkimusmetsäalueella kasvaa toistasataa puulajia, monet niistä kokonaisina metsikköinä. Tämä Puruveden ympäröimä itäsuomalainen harjualue on jokaisen metsänomistajan ja puunhalaajan paratiisi, missä kannattaa käydä opinto- ja elämysmatkalla, oli vuodenaika mikä tahansa.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 21.12.2023

Suurten kuusitukkien kasvatusriski

Puuntuottajien huolenaiheena on viime aikoina ollut se, että kirjanpainajahyönteisen aiheuttamat tuhot ovat lisääntyneet. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan viime vuosina syntynyt tuhoala on yhteensä 15 000–20 000 hehtaaria, mutta monet tutkijat pitävät arviota liian pienenä. Heinäkuussa 2023 julkaistun Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsauksen mukaan taloudelliset tappiot ovat Suomessa noin 5–12 miljoonaa euroa vuosittain.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 13.1.2023

Klapikauppa käy kuumana myös Pohjanmaalla

Polttopuukauppa käy kovilla kierroksilla ympäri Suomen. Niin myös Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa Jurvassa, jossa Jurvan klapi myy polttopuuta kuin siimaa. Eniten klapia menee Vaasan seudulle.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 29.12.2022

Suomen luonto on vielä kehitysvaiheessa

Suurten metsätalousmaiden vertailussa Suomessa kasvavat puut ja itse asiassa kaikki eliöt ovat sellaisia lajeja, jotka ovat tulleet paikalle eliöhistoriallisesti vastikään. Syynä on viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi, Veiksel-jääkausi, joka alkoi 116 000 vuotta sitten ja päättyi noin 10 000 vuotta sitten. Pahimmillaan koko Suomi oli paksun jään peitossa. Viimeisin jääkausi tuhosi kaiken aiemman kasvillisuuden ja höyläsi maaperän muodot uuteen uskoon. Jääkauden louhinnan tuloksena syntyi uutta irtomaata, jota jääkauden vesivirrat lajittelivat ja kasasivat uusiksi muodostelmiksi kuten Salpausselän harjuiksi.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 13.1.2022

Yhteismetsä luomusertifioi metsänsä

Kauhavan yhteismetsä sai alkuvuodesta luomusertifikaatin suurimmalle osalle yhteisomistuksessa oleville vajaan 2 000 hehtaarin metsilleen. Sertifikaatin myötä metsän antimista, kuten kuusenkerkästä ja männynkuoresta saa paremman hinnan.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 5.1.2022

Ojitettujen mäntysoiden kohtalo

Korpimaiden ojituksen lisäksi ojitettiin 1960–1970-luvuilla myös karumpia mäntyä kasvavia soita, jopa avosoita. Selvää on, että kannattavinta oli ojittaa sellaisia viljavia soita, joilla on valmista puustoa. Vastaavasti heikoin taloudellinen tulos saadaan ojitettaessa puuttomia soita, erityisesti jos ne ovat karuja. Ojittajien järkevyyteen viittaa se, että valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan ojitettuja avosoita on 41 600 hehtaaria, mutta ojittamattomia avosoita peräti 1 487 000 hehtaaria. Vastaavasti ojittamattomia korpia on 658 500 hehtaaria, mutta ojitettuja korpia peräti 1 466 300 hehtaaria.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 24.12.2021

Jatkuvapeitteinen kasvatus reheville turvemaille

Valtaosa Suomen soiden ojituksesta tehtiin 1960- ja 1970-luvuilla, joskin jo aiemmin oli lapiotyönä ojitettu metsänkasvuun miljoona hehtaaria suota. Kaikkiaan soita on ojitettu metsätalouteen noin viisi miljoonaa hehtaaria eli vajaa puolet alkuperäisestä suoalasta. Osa metsäojituksista on otettu muuhun käyttöön, lähinnä pelloiksi ja turvetuotantoalueiksi, joten metsätaloudessa nykyisin käytettäviä ojitettuja soita on jonkin verran vähemmän kuin mitä on ojitettu. Luonnontilaisia soita on jäljellä yli puolet alkuperäisestä suoalasta. Yleinen käsitys, että Suomen suot on ojitettu, ei todellakaan pidä paikkaansa.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 20.12.2021

Metsätalouden vaikutus Itämereen vähäinen

Viimeaikaisesta Itämeren tilannetta koskevasta keskustelusta on voinut saada sen käsityksen, että metsätaloudella olisi suorastaan ratkaiseva vaikutus vesistöjen ja viime kädessä Itämeren rehevöitymiseen. On ehdotettu monenlaisia toimia, joilla metsätalouden aiheuttamaa fosforin, typen ja orgaanisen hiilen kuormitusta vesistöihin voitaisiin vähentää.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 10.12.2020

Jatkuva kasvatus vai tasaikäismetsätalous?

Jatkuva kasvatus on puunkasvatusmenetelmä, josta käytetään myös nimityksiä jatkuvapeitteinen kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja eri-ikäiskasvatus. Vanha termi metsänhoidollinen harsinta on käsitteellisesti…

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 19.12.2019

Suomi on metsäojituksen suurvalta

Pohjoisella pallonpuoliskolla on laajoja maa-alueita erityisesti Kanadassa, Pohjoismaissa ja Venäjällä, joiden kasviyhdyskunnat kerryttävät (tai ovat kerryttäneet) turvetta eli ovat kasvitieteellisesti…

Siirry artikkeliin

  • 12/2018
  • Metsätalous
  • Talous ja yrittäminen
/ 6.12.2018

Metsien hiilinielut ja varastot, asenteiden juhlaa

Vakuuttavat mittaukset osoittavat, että ilman hiilidioksidipitoisuus on jatkuvasti lisääntynyt maailman teollistumisen aikana. Maineikkain pitkäaikainen mittaussarja tunnetaan nimellä Keelingin käyrä samannimisen…

Siirry artikkeliin

  • 1/2018
  • Metsätalous
/ 22.1.2018

Vastine KM12/2017 -lehden kartellikorvausta koskevaan artikkeliin

Professori Matti Kärkkäinen kirjoitti Käytännön Maamies -lehdessä artikkelin Yksityisomistajat eivät ole saamassa kartellikorvauksia. Suuren Savotan kanneryhmän vetäjä Reijo Lahtonen kirjoitti…

Siirry artikkeliin

  • 12/2017
  • Metsätalous
/ 22.1.2018

Yksityismetsänomistajat eivät ole saamassa kartellikorvauksia

Ainakin 486 metsänomistajaa on vakavan paikan edessä. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi 31.8.2017 päivätyllä tuomiollaan ensimmäiset Suuren Savotan esittämät korvausvaatimukset, joiden kohteena…

Siirry artikkeliin

  • 12/2017
  • Metsätalous
/ 16.12.2017

Riittääkö suomalainen puu metsäteollisuuden investointeihin

Suomen metsäväki on ollut nyreissään Euroopan unionin ympäristöväen suhtautumisesta Suomen metsien muodostamaan hiilinieluun. Metsäväki on katsonut, että on vain oikeus…

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Gasum vastaa epäpuhtaushaasteisiin: Uusi käsittely vähentää kierrätyslannoitteiden muovia
    Biokaasulaitoksilla kehitetään uusia keinoja vähentää kierrätyslannoitteisiin päätyviä muoviepäpuhtauksia. Yksi ratkaisu on saksalaisen Huberin valmistama Strainpress-lietteenpuhdistin, joka asennetaan prosessin loppupäähän. Tämän vuoden loppuun mennessä se on käytössä viidellä Gasumin biokaasulaitoksella....
  • Katseet kasvustoihin ja niiden alle
    Rikkakasvien torjunnassa on helppo sortua ajatukseen, ...
  • Juuriston hapensaanti on kasvukunnon tavoite ja mittari
    Yksi peltomaan hyvän rakenteen tärkeimpiä tavoitteita on huolehtia juuriston hapensaannista ja happikonsentraation mittaaminen osoittaa, onko siinä onnistuttu. Vaikka aina on tiedetty, että liika märkyys vahingoittaa kasvustoja, maanalaiset happianturit avaavat täysin uuden ikkunan maaperän ja kasvien hyvinvoinnin seurantaan ja paljastavat nopeita, karmaisevia ilmiöitä....

Luetuimmat

  • Traktorikauppaa Kaliforniassa
    Kalifornian keskuslaakso on täynnä kovan luokan maataloustuotantoa. Elintarvikkeita tuotetaan tässä yhdessä...
  • Lintubongarit vaarantavat pesintöjä
    Rengastuksessa linnun jalkaan kiinnitetään rengas, jonka tunnistetietojen avulla voidaan myöhemmin selvittää...
  • Mikromuoveilla on ekologisia vaikutuksia
    Mikro- ja nanomuoveilla on vaikutuksia muun muassa typen kiertoon sekä maaperäeliöihin....

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • KMn oma "Varjolohko" Vihdissä kuvattiin 22.7. Lohkolla ei ollut varsinaisia talvituhoja, vaan aukkopaikat tulivat jo syksyllä kun pelto jäi tulvan alle. Kevät ja alkukesä oli kuiva, eikä Ceylon versonut, vaikka se yleensä paikkaa tosi hyvin. Kevään ensimmäinen lannoitus tehtiin droonilla, mutta se olisi kannattanut kuivana keväänä tehdä jo maaliskuussa. Rikkakasvikierroksia  olisi pitänyt tehdä kaksi, ja tauditkin ehkä torjua. Uskaliaasti kuitenkin kasvunsääde ruiskutettiin rikkakasvitorjunnan yhteydessä. #satokisa2026
  • Kimmo Polon varsinainen satokisalohko Ibarra-syysvehnä kuvattiin 18.7. Alastarolla juuri ennen saderintaman tuloa. Vettä tulikin sitten kerralla yli 70 mm, ja Ibarra lakoontui. Esikasvina on kaura, sitä ennen juurikas. Alkuvuosi oli rutikuiva. Siihen nähden Ibarra näyttää hyvältä. Satokisavehnä puidaan ja punnitaan 9.8., etteivät lakopaikat lähde itämään. #satokisa2026 #Ibarra
  • Petri Tanskasen BOR Leivo on kylvetty kolmevuotisen viherlannoitusnurmen perään. Terästeeksi annettiin myös liete- ja pussilantaa, ja rikkakasvit torjuttiin Mateno Duolla. Se oli niin tehokas, ettei keväällä rikkatorjuntaa enää tarvittu. Asko Seppänen @viljelijanberner on laatinut reseptit ja kasvusto on vahva. Kovat sateet lakoonnuttivat vehnää heinäkuussa. Video on kuvattu 23.7. Polvijärvellä. @borealkasvinjalostus @peltosiemen @petritanskanen10 #satokisa2026
  • Juha Rytkösen KWS Emerick kuvattiin @peltosiemen peltopäivässä 23.7. Joroisissa.  Emerick on Rytkölän tilalla toista vuotta siementuotannossa. Viime vuonna sato oli hyvä, ja erityisen kovia olivat hlp ja tjp. Nyt Emerick kasvaa Loisto-ohran jälkeen, ja typpeä on annettu yhteensä 180 kg/ha. Kylvötiheys on normaali, ja kasvustosta on torjuttu lumihome, keväällä rikkakasvit, lako ja taudit. 6,6 hehtaarin lohko talvehti hyvin. #satokisa2026 #KWSEmerick
  • Mikko Tukeva Jalasjärveltä on satokisassa mukana Igloo-lajikkeella, joka on saanut alleen runsaasti karjanlantaa. Mikolla on kisassa kaksi mentoria, Kyösti Marttila Marttilanmäeltä, ja Mika Ristilä ViljelijänBerneriltä. Kyösti voitti Ascra Xpro -kisan 4 vuotta sitten nimenomaan Igloolla, kun hän korjasi 10 600 kilon hehtaarisadon. Mikon kasvustossa on haettu pääversojen tiheyttä ja painavia jyviä, ei niinkään sivuversoja tai suuria tähkiä. Ruiskulla on käyty syksyllä kolme kertaa ja kesällä viisi. Ja komiaa on! Video on kuvattu 28.7. @mikkotukeva @viljelijanberner @alamarttilaoy #satokisa2026 #Igloo
  • Tony Erlands on siitä harvinainen eteläpohjalainen, että hän kysyi savimaiden kavereilta vinkit syysvehnän viljelyyn. Ceylon on viljelty Teuvalla "kovalla maalla" minimipanoksin. Typpeä on annettu 125 kg/ha, ja pellolta on ruiskutettu ainoastaan rikkakasvit. Video on kuvattu 28.7. @tonyerlands #Satokisa2026 #Ceylon
  • Kaarle Tavelan luomu-Turanus kasvaa samalla lohkolla, jolla hän osallistui kaurakisaan kaksi vuotta sitten. Alkukesä oli Kangasalla jälleen kuiva. Syksyllä vehnän kimpussa olivat hanhet, nyt reunoja syövät naakat. Video on kuvattu 28.7. #satokisa2026 #Turanus @tavelankartano
  • Niko ja Nikolas Ahlqvistilla on noin 80 hehtaaria syysvehnää. Tätä Skagenia on Lohjalla 40 hehtaaria rinnelohkolla. Etelärinne alkoi olla jo valmista 22.7. Kaikki vehnät on viljelty samalla reseptillä. Esikasvina on herne, eikä syksyllä ole annettu apulantaa. Skagen on kylvetty syyskuun lopussa, lannoitettu kahteen kertaan keväällä, rikkakasvit on torjuttu toukokuussa ja tautiaine ajettu kesäkuussa. Kasvunsäädettä ei ole annettu. #satokisa2026 #Skagen
  • Beatrice Enrothin ja Jan Stjernbergin viljelemä Turanus oli huhtikuussa kuin nurmikkoa, joten he illmoittautuivat satokisaan. Viljelyn talous kiinnostaa heitä, ja he ovat neuvontajärjestön tehoneuvonnassa, jossa neuvoja käy kolme kertaa kasvukaudessa paikan päällä. Turanus on menossa siemeneksi. Keväällä versoja oli 350 kpl neliöllä, ja se on ruiskutettu vain kerran. Alla on kerääjäkasvi. Säätösalaojitettu lohko talvehti täysin. Lisälannoitus levitettiin kylvökoneen kautta, sillä lannoitteen sijoittaminen ja multaaminen on parantanut tehoa ja satoja. Nollaruutu on harvaa ja ylilannoitusruutu lakoontunut. Video on kuvattu 22.7. Porvoon Hinthaarassa. #satokisa2026 @tilasiemen
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KMn oma "Varjolohko" Vihdissä kuvattiin 22.7. Lohkolla ei ollut varsinaisia talvituhoja, vaan aukkopaikat tulivat jo syksyllä kun pelto jäi tulvan alle. Kevät ja alkukesä oli kuiva, eikä Ceylon versonut, vaikka se yleensä paikkaa tosi hyvin. Kevään ensimmäinen lannoitus tehtiin droonilla, mutta se olisi kannattanut kuivana keväänä tehdä jo maaliskuussa. Rikkakasvikierroksia olisi pitänyt tehdä kaksi, ja tauditkin ehkä torjua. Uskaliaasti kuitenkin kasvunsääde ruiskutettiin rikkakasvitorjunnan yhteydessä. #satokisa2026
6 päivää ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kimmo Polon varsinainen satokisalohko Ibarra-syysvehnä kuvattiin 18.7. Alastarolla juuri ennen saderintaman tuloa. Vettä tulikin sitten kerralla yli 70 mm, ja Ibarra lakoontui. Esikasvina on kaura, sitä ennen juurikas. Alkuvuosi oli rutikuiva. Siihen nähden Ibarra näyttää hyvältä. Satokisavehnä puidaan ja punnitaan 9.8., etteivät lakopaikat lähde itämään. #satokisa2026 #Ibarra
7 päivää ago
View on Instagram |
2/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Petri Tanskasen BOR Leivo on kylvetty kolmevuotisen viherlannoitusnurmen perään. Terästeeksi annettiin myös liete- ja pussilantaa, ja rikkakasvit torjuttiin Mateno Duolla. Se oli niin tehokas, ettei keväällä rikkatorjuntaa enää tarvittu. Asko Seppänen @viljelijanberner on laatinut reseptit ja kasvusto on vahva. Kovat sateet lakoonnuttivat vehnää heinäkuussa. Video on kuvattu 23.7. Polvijärvellä. @borealkasvinjalostus @peltosiemen @petritanskanen10 #satokisa2026
1 viikko ago
View on Instagram |
3/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Juha Rytkösen KWS Emerick kuvattiin @peltosiemen peltopäivässä 23.7. Joroisissa. Emerick on Rytkölän tilalla toista vuotta siementuotannossa. Viime vuonna sato oli hyvä, ja erityisen kovia olivat hlp ja tjp. Nyt Emerick kasvaa Loisto-ohran jälkeen, ja typpeä on annettu yhteensä 180 kg/ha. Kylvötiheys on normaali, ja kasvustosta on torjuttu lumihome, keväällä rikkakasvit, lako ja taudit. 6,6 hehtaarin lohko talvehti hyvin. #satokisa2026 #KWSEmerick
1 viikko ago
View on Instagram |
4/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Mikko Tukeva Jalasjärveltä on satokisassa mukana Igloo-lajikkeella, joka on saanut alleen runsaasti karjanlantaa. Mikolla on kisassa kaksi mentoria, Kyösti Marttila Marttilanmäeltä, ja Mika Ristilä ViljelijänBerneriltä. Kyösti voitti Ascra Xpro -kisan 4 vuotta sitten nimenomaan Igloolla, kun hän korjasi 10 600 kilon hehtaarisadon. Mikon kasvustossa on haettu pääversojen tiheyttä ja painavia jyviä, ei niinkään sivuversoja tai suuria tähkiä. Ruiskulla on käyty syksyllä kolme kertaa ja kesällä viisi. Ja komiaa on! Video on kuvattu 28.7. @mikkotukeva @viljelijanberner @alamarttilaoy #satokisa2026 #Igloo
1 viikko ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Tony Erlands on siitä harvinainen eteläpohjalainen, että hän kysyi savimaiden kavereilta vinkit syysvehnän viljelyyn. Ceylon on viljelty Teuvalla "kovalla maalla" minimipanoksin. Typpeä on annettu 125 kg/ha, ja pellolta on ruiskutettu ainoastaan rikkakasvit. Video on kuvattu 28.7. @tonyerlands #Satokisa2026 #Ceylon
2 viikkoa ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kaarle Tavelan luomu-Turanus kasvaa samalla lohkolla, jolla hän osallistui kaurakisaan kaksi vuotta sitten. Alkukesä oli Kangasalla jälleen kuiva. Syksyllä vehnän kimpussa olivat hanhet, nyt reunoja syövät naakat. Video on kuvattu 28.7. #satokisa2026 #Turanus @tavelankartano
2 viikkoa ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Niko ja Nikolas Ahlqvistilla on noin 80 hehtaaria syysvehnää. Tätä Skagenia on Lohjalla 40 hehtaaria rinnelohkolla. Etelärinne alkoi olla jo valmista 22.7. Kaikki vehnät on viljelty samalla reseptillä. Esikasvina on herne, eikä syksyllä ole annettu apulantaa. Skagen on kylvetty syyskuun lopussa, lannoitettu kahteen kertaan keväällä, rikkakasvit on torjuttu toukokuussa ja tautiaine ajettu kesäkuussa. Kasvunsäädettä ei ole annettu. #satokisa2026 #Skagen
2 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Beatrice Enrothin ja Jan Stjernbergin viljelemä Turanus oli huhtikuussa kuin nurmikkoa, joten he illmoittautuivat satokisaan. Viljelyn talous kiinnostaa heitä, ja he ovat neuvontajärjestön tehoneuvonnassa, jossa neuvoja käy kolme kertaa kasvukaudessa paikan päällä. Turanus on menossa siemeneksi. Keväällä versoja oli 350 kpl neliöllä, ja se on ruiskutettu vain kerran. Alla on kerääjäkasvi. Säätösalaojitettu lohko talvehti täysin. Lisälannoitus levitettiin kylvökoneen kautta, sillä lannoitteen sijoittaminen ja multaaminen on parantanut tehoa ja satoja. Nollaruutu on harvaa ja ylilannoitusruutu lakoontunut. Video on kuvattu 22.7. Porvoon Hinthaarassa. #satokisa2026 @tilasiemen
3 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari