Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Metsätalous

  • Metsätalous
/ 29.12.2023

Punkaharjun paratiisi

Punkaharjun reilun tuhannen hehtaarin tutkimusmetsäalueella kasvaa toistasataa puulajia, monet niistä kokonaisina metsikköinä. Tämä Puruveden ympäröimä itäsuomalainen harjualue on jokaisen metsänomistajan ja puunhalaajan paratiisi, missä kannattaa käydä opinto- ja elämysmatkalla, oli vuodenaika mikä tahansa.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 21.12.2023

Suurten kuusitukkien kasvatusriski

Puuntuottajien huolenaiheena on viime aikoina ollut se, että kirjanpainajahyönteisen aiheuttamat tuhot ovat lisääntyneet. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan viime vuosina syntynyt tuhoala on yhteensä 15 000–20 000 hehtaaria, mutta monet tutkijat pitävät arviota liian pienenä. Heinäkuussa 2023 julkaistun Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsauksen mukaan taloudelliset tappiot ovat Suomessa noin 5–12 miljoonaa euroa vuosittain.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 13.1.2023

Klapikauppa käy kuumana myös Pohjanmaalla

Polttopuukauppa käy kovilla kierroksilla ympäri Suomen. Niin myös Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa Jurvassa, jossa Jurvan klapi myy polttopuuta kuin siimaa. Eniten klapia menee Vaasan seudulle.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 29.12.2022

Suomen luonto on vielä kehitysvaiheessa

Suurten metsätalousmaiden vertailussa Suomessa kasvavat puut ja itse asiassa kaikki eliöt ovat sellaisia lajeja, jotka ovat tulleet paikalle eliöhistoriallisesti vastikään. Syynä on viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi, Veiksel-jääkausi, joka alkoi 116 000 vuotta sitten ja päättyi noin 10 000 vuotta sitten. Pahimmillaan koko Suomi oli paksun jään peitossa. Viimeisin jääkausi tuhosi kaiken aiemman kasvillisuuden ja höyläsi maaperän muodot uuteen uskoon. Jääkauden louhinnan tuloksena syntyi uutta irtomaata, jota jääkauden vesivirrat lajittelivat ja kasasivat uusiksi muodostelmiksi kuten Salpausselän harjuiksi.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 13.1.2022

Yhteismetsä luomusertifioi metsänsä

Kauhavan yhteismetsä sai alkuvuodesta luomusertifikaatin suurimmalle osalle yhteisomistuksessa oleville vajaan 2 000 hehtaarin metsilleen. Sertifikaatin myötä metsän antimista, kuten kuusenkerkästä ja männynkuoresta saa paremman hinnan.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 5.1.2022

Ojitettujen mäntysoiden kohtalo

Korpimaiden ojituksen lisäksi ojitettiin 1960–1970-luvuilla myös karumpia mäntyä kasvavia soita, jopa avosoita. Selvää on, että kannattavinta oli ojittaa sellaisia viljavia soita, joilla on valmista puustoa. Vastaavasti heikoin taloudellinen tulos saadaan ojitettaessa puuttomia soita, erityisesti jos ne ovat karuja. Ojittajien järkevyyteen viittaa se, että valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan ojitettuja avosoita on 41 600 hehtaaria, mutta ojittamattomia avosoita peräti 1 487 000 hehtaaria. Vastaavasti ojittamattomia korpia on 658 500 hehtaaria, mutta ojitettuja korpia peräti 1 466 300 hehtaaria.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 24.12.2021

Jatkuvapeitteinen kasvatus reheville turvemaille

Valtaosa Suomen soiden ojituksesta tehtiin 1960- ja 1970-luvuilla, joskin jo aiemmin oli lapiotyönä ojitettu metsänkasvuun miljoona hehtaaria suota. Kaikkiaan soita on ojitettu metsätalouteen noin viisi miljoonaa hehtaaria eli vajaa puolet alkuperäisestä suoalasta. Osa metsäojituksista on otettu muuhun käyttöön, lähinnä pelloiksi ja turvetuotantoalueiksi, joten metsätaloudessa nykyisin käytettäviä ojitettuja soita on jonkin verran vähemmän kuin mitä on ojitettu. Luonnontilaisia soita on jäljellä yli puolet alkuperäisestä suoalasta. Yleinen käsitys, että Suomen suot on ojitettu, ei todellakaan pidä paikkaansa.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 20.12.2021

Metsätalouden vaikutus Itämereen vähäinen

Viimeaikaisesta Itämeren tilannetta koskevasta keskustelusta on voinut saada sen käsityksen, että metsätaloudella olisi suorastaan ratkaiseva vaikutus vesistöjen ja viime kädessä Itämeren rehevöitymiseen. On ehdotettu monenlaisia toimia, joilla metsätalouden aiheuttamaa fosforin, typen ja orgaanisen hiilen kuormitusta vesistöihin voitaisiin vähentää.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 10.12.2020

Jatkuva kasvatus vai tasaikäismetsätalous?

Jatkuva kasvatus on puunkasvatusmenetelmä, josta käytetään myös nimityksiä jatkuvapeitteinen kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja eri-ikäiskasvatus. Vanha termi metsänhoidollinen harsinta on käsitteellisesti…

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 19.12.2019

Suomi on metsäojituksen suurvalta

Pohjoisella pallonpuoliskolla on laajoja maa-alueita erityisesti Kanadassa, Pohjoismaissa ja Venäjällä, joiden kasviyhdyskunnat kerryttävät (tai ovat kerryttäneet) turvetta eli ovat kasvitieteellisesti…

Siirry artikkeliin

  • 12/2018
  • Metsätalous
  • Talous ja yrittäminen
/ 6.12.2018

Metsien hiilinielut ja varastot, asenteiden juhlaa

Vakuuttavat mittaukset osoittavat, että ilman hiilidioksidipitoisuus on jatkuvasti lisääntynyt maailman teollistumisen aikana. Maineikkain pitkäaikainen mittaussarja tunnetaan nimellä Keelingin käyrä samannimisen…

Siirry artikkeliin

  • 1/2018
  • Metsätalous
/ 22.1.2018

Vastine KM12/2017 -lehden kartellikorvausta koskevaan artikkeliin

Professori Matti Kärkkäinen kirjoitti Käytännön Maamies -lehdessä artikkelin Yksityisomistajat eivät ole saamassa kartellikorvauksia. Suuren Savotan kanneryhmän vetäjä Reijo Lahtonen kirjoitti…

Siirry artikkeliin

  • 12/2017
  • Metsätalous
/ 22.1.2018

Yksityismetsänomistajat eivät ole saamassa kartellikorvauksia

Ainakin 486 metsänomistajaa on vakavan paikan edessä. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi 31.8.2017 päivätyllä tuomiollaan ensimmäiset Suuren Savotan esittämät korvausvaatimukset, joiden kohteena…

Siirry artikkeliin

  • 12/2017
  • Metsätalous
/ 16.12.2017

Riittääkö suomalainen puu metsäteollisuuden investointeihin

Suomen metsäväki on ollut nyreissään Euroopan unionin ympäristöväen suhtautumisesta Suomen metsien muodostamaan hiilinieluun. Metsäväki on katsonut, että on vain oikeus…

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Hyvä kasvukunto ja oikea lajike rakentavat kannattavuutta
    Boreal Kasvinjalostus Oy:n peltopäivässä Marttilassa tarkasteltiin kevätvilja- ja palkokasvilajikkeita sekä keinoja pellon kasvukunnon parantamiseen. Viljo Talolan säätiön tilalla nähtiin käytännössä, kuinka lajikevalinnat, kuivatus ja pellonpinnan muotoilu vaikuttavat sadontuottokykyyn....
  • Tulevaisuus näkyväksi omistajanvaihdoksessa
    Omistajanvaihdosten tekemisen tapoja on yhtä paljon kuin on ihmisiäkin. Yhteistä kaikilla on kuitenkin se, että ennakointi kannattaa....
  • Laiteturvallisuus kannattaa pitää kunnossa
    Käytätkö älypuhelintasi ilman pääsykoodia tai ...

Luetuimmat

  • Erikoiskasvien viljely vuonna 2023–2025
    Kahden vuoden erikoiskasvien seurantajaksolla viljelyala on lisääntynyt eniten sokerijuurikkaalla, puhdaskauralla, kuminalla...
  • Ratkaisuja perunan viljelyn haasteisiin
    Kokeilussa ovat olleet muun muassa mikrobit ravinteiden saannin edistäjinä, perunaruton torjunta-aineiden...
  • Lannoitevuosi alkoi tutulla kaavalla
    Lannoitteiden markkinavuosi alkoi kesäkuussa samanlaisella vauhdilla kuin vuotta aikaisemmin. Eri arvioiden...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
  • Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. 

Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. 

Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen 

Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
3 päivää ago
View on Instagram |
1/9
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
4 päivää ago
View on Instagram |
2/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
6 päivää ago
View on Instagram |
3/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
1 viikko ago
View on Instagram |
4/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
1 viikko ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
1 viikko ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
1 viikko ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
2 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
2 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari