Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Metsätalous

  • Metsätalous
/ 29.12.2023

Punkaharjun paratiisi

Punkaharjun reilun tuhannen hehtaarin tutkimusmetsäalueella kasvaa toistasataa puulajia, monet niistä kokonaisina metsikköinä. Tämä Puruveden ympäröimä itäsuomalainen harjualue on jokaisen metsänomistajan ja puunhalaajan paratiisi, missä kannattaa käydä opinto- ja elämysmatkalla, oli vuodenaika mikä tahansa.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 21.12.2023

Suurten kuusitukkien kasvatusriski

Puuntuottajien huolenaiheena on viime aikoina ollut se, että kirjanpainajahyönteisen aiheuttamat tuhot ovat lisääntyneet. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan viime vuosina syntynyt tuhoala on yhteensä 15 000–20 000 hehtaaria, mutta monet tutkijat pitävät arviota liian pienenä. Heinäkuussa 2023 julkaistun Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsauksen mukaan taloudelliset tappiot ovat Suomessa noin 5–12 miljoonaa euroa vuosittain.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 13.1.2023

Klapikauppa käy kuumana myös Pohjanmaalla

Polttopuukauppa käy kovilla kierroksilla ympäri Suomen. Niin myös Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa Jurvassa, jossa Jurvan klapi myy polttopuuta kuin siimaa. Eniten klapia menee Vaasan seudulle.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 29.12.2022

Suomen luonto on vielä kehitysvaiheessa

Suurten metsätalousmaiden vertailussa Suomessa kasvavat puut ja itse asiassa kaikki eliöt ovat sellaisia lajeja, jotka ovat tulleet paikalle eliöhistoriallisesti vastikään. Syynä on viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi, Veiksel-jääkausi, joka alkoi 116 000 vuotta sitten ja päättyi noin 10 000 vuotta sitten. Pahimmillaan koko Suomi oli paksun jään peitossa. Viimeisin jääkausi tuhosi kaiken aiemman kasvillisuuden ja höyläsi maaperän muodot uuteen uskoon. Jääkauden louhinnan tuloksena syntyi uutta irtomaata, jota jääkauden vesivirrat lajittelivat ja kasasivat uusiksi muodostelmiksi kuten Salpausselän harjuiksi.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 13.1.2022

Yhteismetsä luomusertifioi metsänsä

Kauhavan yhteismetsä sai alkuvuodesta luomusertifikaatin suurimmalle osalle yhteisomistuksessa oleville vajaan 2 000 hehtaarin metsilleen. Sertifikaatin myötä metsän antimista, kuten kuusenkerkästä ja männynkuoresta saa paremman hinnan.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 5.1.2022

Ojitettujen mäntysoiden kohtalo

Korpimaiden ojituksen lisäksi ojitettiin 1960–1970-luvuilla myös karumpia mäntyä kasvavia soita, jopa avosoita. Selvää on, että kannattavinta oli ojittaa sellaisia viljavia soita, joilla on valmista puustoa. Vastaavasti heikoin taloudellinen tulos saadaan ojitettaessa puuttomia soita, erityisesti jos ne ovat karuja. Ojittajien järkevyyteen viittaa se, että valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan ojitettuja avosoita on 41 600 hehtaaria, mutta ojittamattomia avosoita peräti 1 487 000 hehtaaria. Vastaavasti ojittamattomia korpia on 658 500 hehtaaria, mutta ojitettuja korpia peräti 1 466 300 hehtaaria.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 24.12.2021

Jatkuvapeitteinen kasvatus reheville turvemaille

Valtaosa Suomen soiden ojituksesta tehtiin 1960- ja 1970-luvuilla, joskin jo aiemmin oli lapiotyönä ojitettu metsänkasvuun miljoona hehtaaria suota. Kaikkiaan soita on ojitettu metsätalouteen noin viisi miljoonaa hehtaaria eli vajaa puolet alkuperäisestä suoalasta. Osa metsäojituksista on otettu muuhun käyttöön, lähinnä pelloiksi ja turvetuotantoalueiksi, joten metsätaloudessa nykyisin käytettäviä ojitettuja soita on jonkin verran vähemmän kuin mitä on ojitettu. Luonnontilaisia soita on jäljellä yli puolet alkuperäisestä suoalasta. Yleinen käsitys, että Suomen suot on ojitettu, ei todellakaan pidä paikkaansa.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 20.12.2021

Metsätalouden vaikutus Itämereen vähäinen

Viimeaikaisesta Itämeren tilannetta koskevasta keskustelusta on voinut saada sen käsityksen, että metsätaloudella olisi suorastaan ratkaiseva vaikutus vesistöjen ja viime kädessä Itämeren rehevöitymiseen. On ehdotettu monenlaisia toimia, joilla metsätalouden aiheuttamaa fosforin, typen ja orgaanisen hiilen kuormitusta vesistöihin voitaisiin vähentää.

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 10.12.2020

Jatkuva kasvatus vai tasaikäismetsätalous?

Jatkuva kasvatus on puunkasvatusmenetelmä, josta käytetään myös nimityksiä jatkuvapeitteinen kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja eri-ikäiskasvatus. Vanha termi metsänhoidollinen harsinta on käsitteellisesti…

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 19.12.2019

Suomi on metsäojituksen suurvalta

Pohjoisella pallonpuoliskolla on laajoja maa-alueita erityisesti Kanadassa, Pohjoismaissa ja Venäjällä, joiden kasviyhdyskunnat kerryttävät (tai ovat kerryttäneet) turvetta eli ovat kasvitieteellisesti…

Siirry artikkeliin

  • 12/2018
  • Metsätalous
  • Talous ja yrittäminen
/ 6.12.2018

Metsien hiilinielut ja varastot, asenteiden juhlaa

Vakuuttavat mittaukset osoittavat, että ilman hiilidioksidipitoisuus on jatkuvasti lisääntynyt maailman teollistumisen aikana. Maineikkain pitkäaikainen mittaussarja tunnetaan nimellä Keelingin käyrä samannimisen…

Siirry artikkeliin

  • 1/2018
  • Metsätalous
/ 22.1.2018

Vastine KM12/2017 -lehden kartellikorvausta koskevaan artikkeliin

Professori Matti Kärkkäinen kirjoitti Käytännön Maamies -lehdessä artikkelin Yksityisomistajat eivät ole saamassa kartellikorvauksia. Suuren Savotan kanneryhmän vetäjä Reijo Lahtonen kirjoitti…

Siirry artikkeliin

  • 12/2017
  • Metsätalous
/ 22.1.2018

Yksityismetsänomistajat eivät ole saamassa kartellikorvauksia

Ainakin 486 metsänomistajaa on vakavan paikan edessä. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi 31.8.2017 päivätyllä tuomiollaan ensimmäiset Suuren Savotan esittämät korvausvaatimukset, joiden kohteena…

Siirry artikkeliin

  • 12/2017
  • Metsätalous
/ 16.12.2017

Riittääkö suomalainen puu metsäteollisuuden investointeihin

Suomen metsäväki on ollut nyreissään Euroopan unionin ympäristöväen suhtautumisesta Suomen metsien muodostamaan hiilinieluun. Metsäväki on katsonut, että on vain oikeus…

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Markkinasignaalit: Tuotantoon sidottujen tukien määrää ei pidä kasvattaa
    Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan pitäisi ...
  • Pankki rahoittaa ihmistä, ei exceliä
    Maatilan investointi ei ratkea pelkällä kassavirtalaskelmalla. Numerot voivat näyttää hyviltä, mutta pankin päätökseen vaikuttaa usein asia, jota ei voi laskea numeroiksi: yrittäjä itse....
  • Perunanviljely on hyvin työllistävä sillisalaatti
    Johanna ja Tony Halla-aho viljelevät perunaa jo kolmannessa sukupolvessa. Arolan Peruna poikkeaa totutusta, sillä tilalla hoidetaan kaikki työvaiheet, istutuksesta kuljetukseen itse. Tilan vuosittaiset tuotantomäärät pyörivät noin kahdessa miljoonassa kilossa....

Luetuimmat

  • Maatilan työmäärä hallintaan TTS-Managerilla
    TTS-Manager on monipuolinen nettiohjelma maatilan töiden suunnitteluun sekä työmäärän ja -kustannusten...
  • Tasainen kasvusto ennustaa hyviä satoja syysrapsilajikkeista
    Syysrapsin lajikekaistat talvehtivat Kokemäellä tasaisesti. Odotettavissa on hyviä satoja – ja...
  • Horsch Maestro 6TX -tarkkuuskylvökone hankittiin helpottamaan ja nopeuttamaan kylvöjä
    Kari Paassilta hoiti sokerijuurikkaankylvöjä vanhalla 1980-luvun koneella ja ajatteli, että joku...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • AgriSimolan KWS Emerick on satokisan ennakkosuosikki kevään sateiden ja John Jordaksen hellän huolenpidon vuoksi. Syysvehnä on saanut "vähän mutta usein" - lannoitetta on levitetty sateiden alle monta kertaa ja ruiskun kanssa on myös ajeltu pellolla. Ainoa uhka on syysvehnä esikasvina, se yleensä rokottaa tonnin pois sadosta. Tällä lohkolla on kuitenkin pitkä nurmihistoria ja karjanlantaa on käytetty. Sen näkee juuripaakun muruista. #KWSEmerick on toista vuotta viljelyssä, siemen on hankittu @junttilantila @john_jordas oli viime vuonna @basf_agro_nordics #FollowAFarmer -tähti ja sieltäkin tarttui kaikenlaista mukaan. Video on kuvattu 24.6. Artjärvellä. @agrisimolaoy #satokisa2026 #syysvehnäkisa
  • Mika Örrin #NOSTuija on menossa siemeneksi @hankkijafi. Se on yksi satokisan kiinnostavimmista syysvehnälajikkeista, koska sitä ei ole viljelty aiemmin. Lajikekokeissa se on pärjännyt hyvin. Tuija on kylvetty 10.9. ja esikasvina on osalla lohkoa ohra ja osalla rypsi. #satokisa2026 #syysvehnäkisa Video on kuvattu 17.6. Perniössä. Pellolla mukana myös puoliso Tiina Pessala.
  • Rehuntekoa Kouvolan Oravalassa LuomuMattisen tilalla. @tommihasu siilon päällä, kolme omaa kärrykuskia ja kaksi @kuljetusurakointinoukkalaoy. Sieltä myös ajosilppuri. Tämä käy rivakasti.
  • Veljekset Olli-Pekka ja Veli-Mikko Veikkolin osallistuvat satokisaan luomu-Urholla, jonka esikasvi on syysvehnä. Lannoituksena on biokaasulaitoksen liete syksyllä ja keväällä. Liete levitettiin huhtikuussa kerralla, ja toukokuun alussa sadetettiin kerran. Salon Kiikalassa kevät oli kuiva, ja sadetuksella saatiin selvä hyöty. Urho on kylvetty syyskuun kuudes päivä. Tarkoitus oli osallistua Informerilla, mutta se ei selvinnyt talvesta. #satokisa2026 #syysvehnäkisa Video on kuvattu 17.6.
  • Näsen Kartanossa Perniössä on viljelty aikaista Aspekt-syysvehnää jo useampi vuosi. Se on satoisampi kuin Norin, ja mennyt aina leipäviljaksi, kertoo Kasper Silén. Aspekt on kylvetty 11.9. ja esikasvina on herne. @tilasiemen suosittelee Aspektille aikaista kylvöä. Kevät oli kuiva ja yöpakkaset jatkuivat pitkään, joten kasvusto on harvempi kuin viime vuonna. Tähkälle Aspekt tuli kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Tämä pelto on vahvoilla talouskisassa. Video on kuvattu 17.6. #satokisa2026 #Syysvehnäkisa
  • Severi Mäkelä kylvi syyskuussa sekä Urhoa että Turanusta kuminan perään. Turanukseen jäi aukkopaikkoja ilmeisesti runsaan kasvijätteen vuoksi, joten Severi lähti satokisaan Urho-syysvehnällä. Se on varma talvehtija, mutta miksikään satotykiksi sitä ei voi luonnehtia. Leipävehnäksi se on aina kelvannut, ja näin olisi tarkoitus tänäkin vuonna. Severin suorakylvetty kaura menestyi kaksi vuotta sitten satokisassa, ja sen verran mielenkiintoista kisaaminen oli, että hän päätti osallistua tälläkin kertaa. Täysin puhdasoppista alantolaista viljelyä tämä ei ikivanhasta lajikkeesta huolimatta ole, sillä Urholle on lotrattu kasvunsäädettä ja tautiainetta. Kumina lopetettiin glyfosaatilla, mutta edelleen sitä vähän nousee. Jännä nähdä, millaiseen satoon Urholla päästään. Viikonloppuna Vampulassa tuli sadettakin lisää. Video on kuvattu 12.6. #satokisa #syysvehnäkisa
  • Toni Lindqvistin #BORLeivo tuotetaan Helsingin Myllylle. Kasvusto talvehti hyvin, vaikka Myrskylässä nähtiin talvituhoja syysvehnillä. Leivo on kylvetty 11.9.2025 syysrapsin perään. #satokisa2026 #syysvehnä #typpimittaus
  • ViljelijänBernerin Asko Seppänen kävi mittaamassa Petri Tanskasen BOR Leivon mangaani- ja fosforitilanteen. Kasvusto kärsii stressistä kylmyyden ja kuivuuden vuoksi, mutta siihen nähden näkymä on varsin lupaava! #satokisa2026 #BORLeivo #satokisa #mangaani #Syysvehnä @petritanskanen10 @viljelijanberner @borealkasvinjalostus @peltosiemen
  • Mikko Tukeva Jalasjärveltä on mukana satokisassa Igloo-syysvehnällä. Stefan Dahlvik @yarasuomi kävi mittaamassa Igloon typenottoa 22.5. Kymmenen hehtaarin lohkolta löytyy useampaa maalajia. #satokisa2026 #typpimittaus #mangaaninpuutos Kiitos videosta ja mittauksesta @stefan.dahlvik @mikkotukeva
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
AgriSimolan KWS Emerick on satokisan ennakkosuosikki kevään sateiden ja John Jordaksen hellän huolenpidon vuoksi. Syysvehnä on saanut "vähän mutta usein" - lannoitetta on levitetty sateiden alle monta kertaa ja ruiskun kanssa on myös ajeltu pellolla. Ainoa uhka on syysvehnä esikasvina, se yleensä rokottaa tonnin pois sadosta. Tällä lohkolla on kuitenkin pitkä nurmihistoria ja karjanlantaa on käytetty. Sen näkee juuripaakun muruista. #KWSEmerick on toista vuotta viljelyssä, siemen on hankittu @junttilantila @john_jordas oli viime vuonna @basf_agro_nordics #FollowAFarmer -tähti ja sieltäkin tarttui kaikenlaista mukaan. Video on kuvattu 24.6. Artjärvellä. @agrisimolaoy #satokisa2026 #syysvehnäkisa
2 päivää ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Mika Örrin #NOSTuija on menossa siemeneksi @hankkijafi. Se on yksi satokisan kiinnostavimmista syysvehnälajikkeista, koska sitä ei ole viljelty aiemmin. Lajikekokeissa se on pärjännyt hyvin. Tuija on kylvetty 10.9. ja esikasvina on osalla lohkoa ohra ja osalla rypsi. #satokisa2026 #syysvehnäkisa Video on kuvattu 17.6. Perniössä. Pellolla mukana myös puoliso Tiina Pessala.
4 päivää ago
View on Instagram |
2/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Rehuntekoa Kouvolan Oravalassa LuomuMattisen tilalla. @tommihasu siilon päällä, kolme omaa kärrykuskia ja kaksi @kuljetusurakointinoukkalaoy. Sieltä myös ajosilppuri. Tämä käy rivakasti.
4 päivää ago
View on Instagram |
3/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Veljekset Olli-Pekka ja Veli-Mikko Veikkolin osallistuvat satokisaan luomu-Urholla, jonka esikasvi on syysvehnä. Lannoituksena on biokaasulaitoksen liete syksyllä ja keväällä. Liete levitettiin huhtikuussa kerralla, ja toukokuun alussa sadetettiin kerran. Salon Kiikalassa kevät oli kuiva, ja sadetuksella saatiin selvä hyöty. Urho on kylvetty syyskuun kuudes päivä. Tarkoitus oli osallistua Informerilla, mutta se ei selvinnyt talvesta. #satokisa2026 #syysvehnäkisa Video on kuvattu 17.6.
5 päivää ago
View on Instagram |
4/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Näsen Kartanossa Perniössä on viljelty aikaista Aspekt-syysvehnää jo useampi vuosi. Se on satoisampi kuin Norin, ja mennyt aina leipäviljaksi, kertoo Kasper Silén. Aspekt on kylvetty 11.9. ja esikasvina on herne. @tilasiemen suosittelee Aspektille aikaista kylvöä. Kevät oli kuiva ja yöpakkaset jatkuivat pitkään, joten kasvusto on harvempi kuin viime vuonna. Tähkälle Aspekt tuli kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Tämä pelto on vahvoilla talouskisassa. Video on kuvattu 17.6. #satokisa2026 #Syysvehnäkisa
5 päivää ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Severi Mäkelä kylvi syyskuussa sekä Urhoa että Turanusta kuminan perään. Turanukseen jäi aukkopaikkoja ilmeisesti runsaan kasvijätteen vuoksi, joten Severi lähti satokisaan Urho-syysvehnällä. Se on varma talvehtija, mutta miksikään satotykiksi sitä ei voi luonnehtia. Leipävehnäksi se on aina kelvannut, ja näin olisi tarkoitus tänäkin vuonna. Severin suorakylvetty kaura menestyi kaksi vuotta sitten satokisassa, ja sen verran mielenkiintoista kisaaminen oli, että hän päätti osallistua tälläkin kertaa. Täysin puhdasoppista alantolaista viljelyä tämä ei ikivanhasta lajikkeesta huolimatta ole, sillä Urholle on lotrattu kasvunsäädettä ja tautiainetta. Kumina lopetettiin glyfosaatilla, mutta edelleen sitä vähän nousee. Jännä nähdä, millaiseen satoon Urholla päästään. Viikonloppuna Vampulassa tuli sadettakin lisää. Video on kuvattu 12.6. #satokisa #syysvehnäkisa
2 viikkoa ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Toni Lindqvistin #BORLeivo tuotetaan Helsingin Myllylle. Kasvusto talvehti hyvin, vaikka Myrskylässä nähtiin talvituhoja syysvehnillä. Leivo on kylvetty 11.9.2025 syysrapsin perään. #satokisa2026 #syysvehnä #typpimittaus
4 viikkoa ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
ViljelijänBernerin Asko Seppänen kävi mittaamassa Petri Tanskasen BOR Leivon mangaani- ja fosforitilanteen. Kasvusto kärsii stressistä kylmyyden ja kuivuuden vuoksi, mutta siihen nähden näkymä on varsin lupaava! #satokisa2026 #BORLeivo #satokisa #mangaani #Syysvehnä @petritanskanen10 @viljelijanberner @borealkasvinjalostus @peltosiemen
1 kuukausi ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Mikko Tukeva Jalasjärveltä on mukana satokisassa Igloo-syysvehnällä. Stefan Dahlvik @yarasuomi kävi mittaamassa Igloon typenottoa 22.5. Kymmenen hehtaarin lohkolta löytyy useampaa maalajia. #satokisa2026 #typpimittaus #mangaaninpuutos Kiitos videosta ja mittauksesta @stefan.dahlvik @mikkotukeva
1 kuukausi ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari