Siirry suoraan sisältöön.

Metsätalous
/ 29.12.2023

Punkaharjun paratiisi

Punkaharjun reilun tuhannen hehtaarin tutkimusmetsäalueella kasvaa toistasataa puulajia, monet niistä kokonaisina metsikköinä. Tämä Puruveden ympäröimä itäsuomalainen harjualue on jokaisen metsänomistajan ja puunhalaajan paratiisi, missä kannattaa käydä opinto- ja elämysmatkalla, oli vuodenaika mikä tahansa.

Siirry artikkeliin
/ 21.12.2023

Suurten kuusitukkien kasvatusriski

Puuntuottajien huolenaiheena on viime aikoina ollut se, että kirjanpainajahyönteisen aiheuttamat tuhot ovat lisääntyneet. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan viime vuosina syntynyt tuhoala on yhteensä 15 000–20 000 hehtaaria, mutta monet tutkijat pitävät arviota liian pienenä. Heinäkuussa 2023 julkaistun Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsauksen mukaan taloudelliset tappiot ovat Suomessa noin 5–12 miljoonaa euroa vuosittain.

Siirry artikkeliin
/ 13.1.2023

Klapikauppa käy kuumana myös Pohjanmaalla

Polttopuukauppa käy kovilla kierroksilla ympäri Suomen. Niin myös Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa Jurvassa, jossa Jurvan klapi myy polttopuuta kuin siimaa. Eniten klapia menee Vaasan seudulle.

Siirry artikkeliin
/ 29.12.2022

Suomen luonto on vielä kehitysvaiheessa

Suurten metsätalousmaiden vertailussa Suomessa kasvavat puut ja itse asiassa kaikki eliöt ovat sellaisia lajeja, jotka ovat tulleet paikalle eliöhistoriallisesti vastikään. Syynä on viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi, Veiksel-jääkausi, joka alkoi 116 000 vuotta sitten ja päättyi noin 10 000 vuotta sitten. Pahimmillaan koko Suomi oli paksun jään peitossa. Viimeisin jääkausi tuhosi kaiken aiemman kasvillisuuden ja höyläsi maaperän muodot uuteen uskoon. Jääkauden louhinnan tuloksena syntyi uutta irtomaata, jota jääkauden vesivirrat lajittelivat ja kasasivat uusiksi muodostelmiksi kuten Salpausselän harjuiksi.

Siirry artikkeliin
/ 13.1.2022

Yhteismetsä luomusertifioi metsänsä

Kauhavan yhteismetsä sai alkuvuodesta luomusertifikaatin suurimmalle osalle yhteisomistuksessa oleville vajaan 2 000 hehtaarin metsilleen. Sertifikaatin myötä metsän antimista, kuten kuusenkerkästä ja männynkuoresta saa paremman hinnan.

Siirry artikkeliin
/ 5.1.2022

Ojitettujen mäntysoiden kohtalo

Korpimaiden ojituksen lisäksi ojitettiin 1960–1970-luvuilla myös karumpia mäntyä kasvavia soita, jopa avosoita. Selvää on, että kannattavinta oli ojittaa sellaisia viljavia soita, joilla on valmista puustoa. Vastaavasti heikoin taloudellinen tulos saadaan ojitettaessa puuttomia soita, erityisesti jos ne ovat karuja. Ojittajien järkevyyteen viittaa se, että valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan ojitettuja avosoita on 41 600 hehtaaria, mutta ojittamattomia avosoita peräti 1 487 000 hehtaaria. Vastaavasti ojittamattomia korpia on 658 500 hehtaaria, mutta ojitettuja korpia peräti 1 466 300 hehtaaria.

Siirry artikkeliin
/ 24.12.2021

Jatkuvapeitteinen kasvatus reheville turvemaille

Valtaosa Suomen soiden ojituksesta tehtiin 1960- ja 1970-luvuilla, joskin jo aiemmin oli lapiotyönä ojitettu metsänkasvuun miljoona hehtaaria suota. Kaikkiaan soita on ojitettu metsätalouteen noin viisi miljoonaa hehtaaria eli vajaa puolet alkuperäisestä suoalasta. Osa metsäojituksista on otettu muuhun käyttöön, lähinnä pelloiksi ja turvetuotantoalueiksi, joten metsätaloudessa nykyisin käytettäviä ojitettuja soita on jonkin verran vähemmän kuin mitä on ojitettu. Luonnontilaisia soita on jäljellä yli puolet alkuperäisestä suoalasta. Yleinen käsitys, että Suomen suot on ojitettu, ei todellakaan pidä paikkaansa.

Siirry artikkeliin
/ 20.12.2021

Metsätalouden vaikutus Itämereen vähäinen

Viimeaikaisesta Itämeren tilannetta koskevasta keskustelusta on voinut saada sen käsityksen, että metsätaloudella olisi suorastaan ratkaiseva vaikutus vesistöjen ja viime kädessä Itämeren rehevöitymiseen. On ehdotettu monenlaisia toimia, joilla metsätalouden aiheuttamaa fosforin, typen ja orgaanisen hiilen kuormitusta vesistöihin voitaisiin vähentää.

Siirry artikkeliin
/ 10.12.2020

Jatkuva kasvatus vai tasaikäismetsätalous?

Jatkuva kasvatus on puunkasvatusmenetelmä, josta käytetään myös nimityksiä jatkuvapeitteinen kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja eri-ikäiskasvatus. Vanha termi metsänhoidollinen harsinta on käsitteellisesti…

Siirry artikkeliin
/ 19.12.2019

Suomi on metsäojituksen suurvalta

Pohjoisella pallonpuoliskolla on laajoja maa-alueita erityisesti Kanadassa, Pohjoismaissa ja Venäjällä, joiden kasviyhdyskunnat kerryttävät (tai ovat kerryttäneet) turvetta eli ovat kasvitieteellisesti…

Siirry artikkeliin