Kasvinviljely

Rikkakasvien parissa jo viidettä vuosikymmentä

Jukka Salosella on takana pitkä ura rikkakasvitutkimuksen parissa. Nyt vuorossa on viimeinen työvuosi Luonnonvarakeskuksessa ennen eläkkeelle siirtymistä. Tutkija on huolissaan peltojen kasvukunnosta ja luonnehtii glyfosaattia verrattomaksi aineeksi, mutta sen käytössä hän näkee kuitenkin tarkentamisen varaa.

Siirry artikkeliin

Kasvinsuojeluaineet kallistuvat

Kasvinsuojeluaineet kallistuvat edelliskaudesta 5–20 prosenttia. Eniten nousua on fenoksihappojen hinnoissa, jotka kallistuvat useita kymmeniä prosentteja. Glyfosaatin hinta on tasoittunut ja jopa hieman halventunut syksystä. Saatavuusongelmia ei enää ole, mutta varastojen täydennys käyttökaudella ei onnistu välttämättä vanhaan tapaan. KM esittelee uudet kasvinsuojeluaineet.

Siirry artikkeliin

Ravinnetyökalu osaksi neuvontaa

Komissio vaatii digitaalisen ravinnetyökalun käyttöönottoa jäsenmaissa viimeistään 2024. Suomessa velvoite hoidetaan viljelysuunnitteluohjelmien ja Vipu-palvelun kautta, jotka keskustelevat keskenään. Neuvoja voi tehdä neuvopalveluna viljelysuunnitelman, joka huomioi ravinteiden tarkemman käytön. Tämän käyttö on viljelijälle vapaaehtoista.

Siirry artikkeliin

Sekaviljely – lisää kestävyyttä vai uusia harmeja?

Sekaviljely on osoittautunut käyttökelpoiseksi tekniikaksi vähentää väkilannoitetypen tarvetta sekä rikkakasvien esiintymistä peltoviljelyssä. Huoli satovaihteluista on hälventynyt, kun oppi eri kasvilajien seoksista on edennyt käytäntöön ja ainakin toisesta lajista saadaan heikkonakin vuotena satoa. Robotit avustavat kylvöissä, hoitotoimenpiteissä, korjuissa, sadon käsittelyssä ja työt sujuvat yhtä hyvin vaikka viljelyssä olisi useampiakin eri lajeja. Kuluttajalle sekaviljelytuotteen ostaminen on keino vahvistaa ostopäätöksillään kestävyyttä ja monimuotoisuutta. Vaikka innokkaimmat menetelmää jo kokeilevatkin pelloillaan, ihan näin pitkällä uusvanhan tekniikan hyödyntämisessä emme vielä ole. Mutta ehkä jo muutaman vuoden kuluttua.

Siirry artikkeliin

Kierrätyslannoitus kannattavuusvertailussa viiden vuoden viljelykierrossa

Hyvän sadon kierrätyslannoitushankkeessa (HYKERRYS) tutkittiin kierrätyslannoitevalmisteiden ja maanparannusaineiden vaihtoehtoja, toteutustapoja ja toimivuutta peltoviljelyssä vuosina 2017–2021 yhteistyössä kierrätysravinnealan toimijoiden kanssa. Useimmat hankkeessa mukana olleet kierrätyslannoitteet eivät jääneet sadoissa jälkeen väkilannoitteista, ja kierrätyslannoitus tulee tässä vertailussa käytettyjen lannoitustapojen kesken väkilannoitusta edullisemmaksi. Lannoituksen katevertailussa suurimmat katteet olivat maanparannusaineilla, ammoniumsulfaatilla ja Väkevällä ravinneseoksella. Kierrätyslannoitteiden hinnat ovat myös nousseet, mutta väkilannoitteiden hintoja huomattavasti maltillisemmin vuonna 2022.

Siirry artikkeliin

Satsaus kannatti

Näillä rypsin hinnoilla satsaus satoon maksoi itsensä takaisin. Talouskisassa parasta tulosta tehtiin isoilla sadoilla.

Juho-Matti Ojanperä oli ylivoimainen voittaja, sillä hänellä sato ja tuotot olivat suurimmat ja kustannukset hyvin maltilliset. Antti Mäkinen sai hopeaa korkeimmista kustannuksista huolimatta. Luomusyysrypsi kiri täpärästi pronssille.

Siirry artikkeliin

Ruisvehnä ja ruis pomppasivat rehumarkkinoille, mutta kumpi tuli jäädäkseen?

Viime satokaudella rehuviljoista oli pulaa ja ohran hinta hipoi taivaita. Kotieläintiloilla käytettiin ohran tilalla halvempaa ruista ja teollisessa mittakaavassa kokeiltiin myös ruisvehnää. Onko näillä kahdella jatkossa pysyvä paikkansa rehuviljojen joukossa?

Siirry artikkeliin

Syysrypsin perustaminen suojaviljaan onnistui hyvin

Satokilpailu on ennen kaikkea viljelyn kehittämistä. Tällä kertaa kisan mielenkiintoisin anti oli Myllylän Tila Oy:n syysrypsin perustamiskokeilu suojaviljaan. Menetelmää testattiin…

Siirry artikkeliin

KM satokisa 2022: Komia voitto Kauhavalle

Syysrypsikisan kaksi suurinta satoa korjattiin odotetusti Etelä-Pohjanmaalta. Juho-Matti Ojanperä otti 3 320 kilon ja Antti Mäkinen 3 123 kilon hehtaarisadon. Pohjoiskarjalaisen Petri Tanskasen pronssi ja 3 100 kilon sato oli sen sijaan yllätys, sillä Tanskasen kasvusto oli vielä keväällä vaatimaton. Typpilannoituksella voi paikata heikkoa kasvustoa. Nurmi havaittiin mahtavaksi esikasviksi eikä syysrypsi hätkähtänyt kuivuudesta ja kuumuudesta.

Siirry artikkeliin

Värimorsingon pölytystä tutkimassa

Suomen Mehiläishoitajain Liiton tekemä kenttäkoe Nivalassa poiki kiinnostavaa lisätietoa värimorsingon (Isatis tinctoria) pölytysbiologiasta. Koe oli myös antoisa esimerkki järjestösektorin, tutkimuksen ja yritysmaailman yhteistyöstä maaseudun kehittämiseksi. Mukana oli värimorsinkoa tuottavan Natural Indigo Finlandin lisäksi myös alueella toimiva Vääräkankaan Hunaja.

Siirry artikkeliin

Kolme tonnia rikki syysrypsikisassa

Syysrypsikisan puinnit ja tarkat sadonmääritykset ovat vielä kesken. Sen verran voidaan kuitenkin paljastaa, että kolmen tonnin paremmalle puolelle päästiin. Lopulliset tulokset julkaistaan syyskuun numerossa.

Siirry artikkeliin

Ennätystehtailijan pellolla

Maailmanennätyssatoja tahkoava Tim Lamyman ei usko täsmäviljelyyn, vaan siihen, että pellon jokainen nurkka on kunnossa. Maanviljely ei ole rakettitiedettä eikä hokkuspokkusta. Suuri sato otetaan hyvällä kasvukunnolla ja oikeilla viljelytoimilla. Satoa rajoittavat tekijät perataan määrätietoisesti yksi kerrallaan pois. KM vieraili Lamymanin pelloilla suomalaisten ja virolaisten YEN-viljelijöiden kanssa heinäkuussa.

Siirry artikkeliin

Puhdaskauraa vielä entistäkin tarkemmin

Helsingin Mylly toteuttaa aluksi kaksivuotisena pilottina 11 sopimusviljelijänsä kanssa puhdaskauran ympäristö- ja vastuullisuusviljelyohjelman. Sen avulla lisätään entisestään satoja, parannetaan maan kasvukuntoa ja vähennetään viljelyn ympäristövaikutuksia. Helsingin Myllyn kauran ostopäällikkö Pekka Kultti summaa ohjelman, että siinä on vain voittajia eli luonto, viljelijä ja mylly.

Siirry artikkeliin