Kesän kuumin kisa

KM Ruutukisa jatkuu entistäkin suositumpana 12 joukkueen voimin. Kilpailijoita on 62 kappaletta, joten säpinää on odotettavissa varmasti koko kasvukaudeksi. Kaksi joukkueista aikoo tuottaa mallasohraa, muut viljelevät ohran rehuksi. Kärkilajikkeiden suorituskyky testataan kovimmassa mahdollisessa seurassa.

KM Ruutukisa järjestettiin edelliskerran kaksi vuotta sitten. Silloin Kasvinsuojeluseuran joukkueessa kisasivat Minni Tarkkanen (vas), Eliisa Peltomäki, Marja Jalli ja Ilmari Hunsa. Kolme ensimmäistä on mukana tälläkin kertaa Kasvinsuojeluseuran Kasvitohtoreissa. Lisäksi joukkueessa on kaksi muuta kasvinsuojeluseuralaista: Suomen ensimmäinen satokisan kymppikerholainen Timo Laaksonen ja kasvinsuojelututkija Jasmin Lehti. Edelliskerran kaksi voittajajoukkuetta sai osallistua uudelleen samalla kokoonpanolla. Kaikki muut joukkueet ovat uusia.

Jestas millainen osallistujajoukko Ruutukisaan saatiin! On ohraennätysten tekijää, mallasohran ostajaa, neuvonnan kärkeä, maatalousmyyjien eliittiä, sosiaalisen median tähteä, kasvinsuojelun asiantuntijaa, siemenviljelijää, koeruututoiminnan taitajaa, isotilallista, pientilallista, erikoiskasvien viljelijää, kotieläintilallista, viljanviljelijää, konkaria ja muutama ensikertalainenkin.

Kisan WhatsApp-ryhmässä on lähemmäs 100 jäsentä.

Kuhina alkoi heti kun ryhmä pantiin pystyyn. Kaikki joukkueet ovat mukana hyvällä asenteella ja jokainen aikoo tietenkin voittaa.

Kisaa seurataan koko kesän ajan sosiaalisessa mediassa. Kisaruudut esitellään suurelle yleisölle Hauhon Peltopäivän yhteydessä 28. heinäkuuta.

Kaksi mallaslajiketta mukana

Suurin osa joukkueista kisaa kaksitahoisella ohralla. Vain kahdella joukkueella on mallaslajike ja tavoitteena tuottaa mallaslaatua.

Taloustaiturit ovat kolme opiskelukaveria Viikistä: Niilo Salo, Antti Alanko ja Elias Heliander. Sama porukka voitti kaksi vuotta sitten talouskisan.

Nyt joukkueen jäsenet ovat jo työelämässä. Salo on töissä kotitilallaan Siementila Salossa, Heliander Bayer CropSciencellä ja Alanko Viljelijän Bernerillä.

Joukkueen lajike on RGT Planet. ”Se tuli meille viljelyyn kymmenen vuotta sitten ja on pärjännyt joka vuosi. Se oli satoisin ohra myös viime kesän kuivuudessa”, Salo kertoo.

Lajike sopii hyvin aikaiseen kylvöön. Kisaruudut kylvetään todennäköisesti huhtikuun viimeisinä päivinä.

Taloustaiturit uskovat mallasohran hintapreemion olevan syksylläkin kohtuullinen. Joukkue laskeekin sen varaan, että mallasohralla tuottamalla päästään tässä kisassa hyvään tulokseen.

Lohkolla on noudatettu hyvää viljelykiertoa, eikä rikkapaineen pitäisi olla paha. Joukkue harkitsee aikaista rikkatorjuntaa edullisella pienannosaineella, ja katsoo riittääkö se.

Panoksia ei aiota kuitenkaan säästellä. Planet antaa hyvin satovastetta. Lannoitus tähdätään alkuun, koska tavoitellaan kiloja eikä korkeaa valkuaista.

Maltin ja oman linjan joukkue aikoo pitää tälläkin kertaa. Kaksi vuotta sitten osa joukkueista hurvitteli aineiden kanssa, ja psykologinen paine kasvoi toisilla joukkueilla kovaksi. Se oli tietenkin tarkoituskin. Mutta tämä joukkue pysyi lujana ja uskoi omiin viljelyresepteihinsä.

Nyt usko on vahvistunut entisestään. ”Näimme itse, ettei taikatemppuja voi tehdä”, joukkue kommentoi. Nähtäväksi jää millaisia taikoja muut joukkueet ovat keksineet.

Kylvösiemenmäärä pohdituttaa eniten. Salo kertoo olleensa Borgeby-näyttelyssä kesällä 2018, jolloin oli äärimmäisen kuivaa ja kuumaa.

Näyttelyssä kuivan kesän kylvömäärä oli yhtenä teemana. Harva kylvö tuntui toimivan paremmin kuin tiheä, sillä harvassa yksilöt kehittivät voimakkaammat juuret. Toinen koulukunta taas sanoo, että kuivissa olosuhteissa on nostettava siemenmäärää.

Kisalohkon maalaji on hiesuista ja pelto on poudanarka. Toisaalta koetilan pellot tuntuvat saavan joka kesä runsaasti sadetta vuodesta riippumatta.

Toinen mallasjoukkue on Mallasmestarit. Joukkueen kapteeni Teemu Junttila kertoo joukkueen rakentuneen Peltosiemenen ja S.G. Niemisen yhteistyön ympärille.

Junttila työskentelee Peltosiemen-ketjuun kuuluvalla Junttilan Tila Oy:llä. Petri Lintukangas toimii hänkin Peltosiemen-ketjussa ja lisäksi Nufarmilla. Aleksi Järvenpäällä on Taurun Siemen Oy -siemenpakkaamo.

Mikko Koski työskentelee S.G. Niemisellä, joka edustaa joukkueen lajiketta Vanillea. Jaakko Perttu on puolestaan viljellyt Vanillea mallasohraksi ja Aleksi Simula puhuttiin joukkueeseen lannoitusasiantuntijaksi.

Seppo Vätin nimissä on Suomen ohraennätys ja rautainen satokisaosaaminen, joten kyllähän hänet oli saatava joukkueeseen mukaan, Junttila kertoo.

Vanille pärjää monenlaisissa olosuhteissa ja on ollut erityisen hyvä Hauholla. Lajike on joukkueen jäsenille tuttu, joten he tietävät hallitsevansa sen viljelyn niksit.

Kisan ainoa monitahoinen

Pohjalainen Tervaränni-joukkue lähti kisaan monitahoisella Bredolla. ”Haluamme nähdä miten se suoriutuu”, joukkueen kapteeni Jari Koivumäki perustelee valintaa.

Lajike antaa hyvin satovastetta panoksille ja vaikuttaa lupaavalta. Joukkue tavoittelee suurta satoa, mutta ennen kaikkea kovinta taloudellista tulosta.

Joukkueen kapteeni Koivumäki hoitaa Kauhajoen Lantmännen Agrossa maatalousmyyntiä ja tuotantotarvikkeiden kauppaa. Pasi Ketelän vastuulla on viljakauppa ja Sami Pentinmäki on tuotantotarvikemyyjä.

Tony Erlands aloittaa maaliskuun lopussa Kauhajoen toimipisteessä myyjänä ja tarkoituksena on tulla Koivumäkeäkin paremmaksi siihen mennessä, kun Koivumäki eläköityy.

Joukkue kertoo viljelyohjelmansa olevan ”perusreseptit plus vähän ekstraa”. Poudanarkuudesta selvitään biostimulantein ja siementä laitetaan ehkä normaalia suurempi määrä.

Maistereiden kuuma lajike

Edelliskerran kilokisan voittajat kilpailevat tällä kertaa Ohramaisterit-nimen alla. Maisterit lähtivät kisaamaan saksalaisen Ackermannin jalostamalla uutuuslajikkeella, Firefoxxilla, joka pärjännyt hyvin keskitetyssä mallasohrakokeessa Hauholla ja Inkoossa, kertoo joukkueen kapteeni Tuomas Uusitalo.

Uusitalo on Hankkijan siementen tuotepäällikkö ja tuntee Firefoxxin salat. Lajike on ollut Hankkijan koeruuduilla Halikossa ja Elimäellä. Se on mallaskokeissa useassa maassa ja sai juuri hyväksynnän Tanskassa.

Juho Lassi on puolestaan Hankkijan tutkimusmestari ja katselee uutuuslajikkeita työkseen koeruuduilla.

Joukkueen jäsenistä Antti Jaakkola työskentelee Syngentalla ja Aki Niemelä Cortevalla. Jokainen myös viljelee. He ovat opiskelukavereita ja jokaisella on kourassaan maisterin paperit.

Neljä agronomia kuulostaa Suomi-filmin unelmalta, ja odotukset ovat tälläkin kertaa kovat. Nämä neljä viisasta miestä neuvovat työkseen toisia viljelemään, joten he osaavat varmasti laatia toimivan viljelyohjelman myös Hauhon olosuhteisiin.

Parhaan sadon puolesta

Viljelijänberneriläisten keräämä Parhaan Sadon Puolesta -joukkue on tupaten täynnä kasvinviljelyn osaamista.

Ettei homma menisi liian hifistelyksi, joukkueeseen integroitiin kisan ainoa maitotilallinen, Heikki Lukkarinen Kontiolahdelta.

Toinen viljelijäjäsen on Taisto Junttila, jonka näpeissä on joukkueen valitseman lajikkeen KWS Thalis -ohran viljelyniksit.

Kapteenina on Jussi Peltonen Viljelijän Berneriltä ja loput joukkueen jäsenistä ovat hänen työkavereitaan.

Joukkue aikoo testata ruuduilla paitsi lajikkeen suorituskykyä, myös erilaisia biostimulantteja.

”Harkitsemme siemenen pinnoittamista SeedGo-biosti- mulantilla”, kertoo Mika Hyövelä.

SeedGon tarkoitus on parantaa orastumista ja alkukasvukauden ravinteiden ottoa.

KWS Thalis on pärjännyt hyvin lajikekokeissa ja mikromallaskokeissa. Teollisen mittaluokan mallaskokeissa se ei ole vielä ollut.

Hyövelä kehuu erityisesti lajikkeen jyväkokoa.

Koska Thaliksella ei ole vielä mallashyväksyntää, sillä tavoitellaan kisassa mahdollisimman suurta satoa. Viljelyohjelma rakennetaan Viljelijän Bernerin valikoiman ja osaamisen ympärille.

Kymppikerho tavoitteena

Laitilalaisen Frans Tuunan luotsaama 10-Kerho-joukkue kertoo nimen viittaavaan satotavoitteeseen, ei lentomatkailuun.

”Tarkoituksena on saada kymppitonnin sato”, Tuuna selventää.

Lajikkeena on Laureate, joka on Tuunan omilla pelloilla ollut äärimmäisen satoisa.

Vippaskonsteja viljely kuitenkin vaatii, varsinkin korren pitämiseen pystyssä, jos satoa tulee rutkasti. Tuuna kertoo ruiskuttaneensa neljä kasvunsäädekierrosta viime kesänä.

Nyt onkin mietinnän paikka, millainen viljelyohjelma koeruuduille laaditaan. Kokeessa kasvunsääteet ja muutkin valmisteet ruiskutetaan etiketin mukaisesti hyvinkin tarkasti kasvuasteen mukaan.

Taija Saari suostui lähtemään mukaan sillä ehdolla, että kisassa otetaan suurin sato. Kalantilainen Saari ja Tuuna kertovat tutustuneensa lannoiteasioissa. Nykyisin Saari on Turun Lantmännenin ykköspyssynä, mutta takana on pitkä putki apulantavuosia. Ässiä hihasta siis löytyy, ja tämä joukkue tuskin menee ihan perusresepteillä.

Joukkueessa on myös Fransin isä Erkka Tuuna. Tuunan tilalla on tehty hiljattain sukupolvenvaihdos. Vanhan isännän määrätietoinen kehitystyö on inspiroinut myös nuorta isäntää.

”Isä oli 2000-luvun alussa alueen ensimmäinen kasvinsuojelu-urakoitsija ja häneltä löytyy näkemystä ja kokemusta”, Frans kuvailee.

Joukkueen perämiehenä, eikä todellakaan vähäisimpänä, on Bernerillä pitkän uran tehnyt kasvinsuojeluaine-ekspertti Pertti Tamminen Somerolta.

”Isä kyseli ensimmäisiä neuvoja Pertiltä jo vuonna 1989 ja siitä lähtien on tehty tiivistä yhteistyötä”, Frans kertoo.

Jyväsandwichin näytön paikka

Eeva Pajulahti on kilpailuhenkinen ja voitontahtoinen nainen, joka haluaa kehittää maatalouskaupan ammattitaitoaan ja vastata asiakkaan tiedon tarpeeseen, kuvailee Jaakko Perttula Jyväsandwich -joukkueen kapteenia.

”Eevan idea tämä kisaan lähtö oli”, Jaakko kertoo, ”Mutta olimme kaikki heti mukana.”

Joukkue on kasattu JS-Perttula Oy:n myyjistä, Jaakko Perttulasta, Mari Vainiosta, Eeva Pajulahdesta ja Juhani Mikkolasta.Tarina ei kerro, mistä joukkueen nimi on keksitty, eikä toimittaja tohtinut sitä tarkemmin kyselläkään.

Suurimpana motiivina kisassa on kehittyä alan osaajana, sekä todentaa myynnin tukena käytettävän viljelyohjelman toimintaa käytännössä. Kisalajikkeena on mallaskandidaatti Lexy, joka on pärjännyt Hauhon koeruuduilla erittäin hyvin.

Hauhon koetilan tutkimustoiminnalla on suuri arvo alueen viljelijöille ja maatalouskaupan asiakkaille. Viljelyohjelmat on räätälöity ja koeponnistettu koetoiminnan kautta, Jaakko kuvailee.

Joukkue puhaltaa yhteen hiileen viljelyasioissa, vaikka jääkiekon suhteen onkin jatkuva sotatila käynnissä. Jaakko kannattaa Porin Ässiä, Juhani Hämeenlinnan Pallokerhoa, Eevalla on Kärppätaustaa ja Maria epäillään HIFKiläiseksi.

Kaikilla on multaa kynsien alla tavalla tai toisella, ja se yhdistää.

Kasvinsuojelun ilosanomaa

Kasvinsuojeluseuran Kasvitohtorit on kisassa viljelijälähtöisesti mutta kuitenkin niin, että kasvinsuojelu on keskiössä, kertoo joukkueen kapteeni Minni Tarkkanen.

”Haluamme edistää monipuolista kasvinsuojelua, tuoda esille tehoainekiertoa, rikkakasvien, tautien ja tuholaisten havainnointia ja ennalta torjuntaa.”

Tarkkanen on Kasvinsuojeluseuran hallituksessa ja päivätöissä Bayer CropSciencellä. Marja Jalli on puolestaan Suomen paras kasvitautiasiantuntija, Kasvinsuojeluseuran peltojaoston hallituksen puheenjohtaja ja erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksella.

Timo Laaksonen on Kasvinsuojeluseuran viljelijäjäsen ja Suomen ensimmäinen kymppikerholainen. Laaksonen sai kymppitonnin syysvehnäsadon vuonna 2001. Eliisa Peltomäki on pitkänlinjan kasvinsuojeluseuralainen, viljelijä ja Pelto-Paturin siemenpakkaamon omistaja. Jasmin Lehti työskentelee kasvinsuojelututkijana NSL:llä.

Brienne on lajikkeena vakuuttanut erityisesti Peltomäen. ”Marja Jalli antoi heti siunauksensa valinnalle, koska Brienne on ollut kokeissa taudinkestävä”, Tarkkanen kertoo.

Tältä joukkueelta on tiedossa taustatukea tautien, tuholaisten ja rikkakasvien havainnointiin.

Follow a Farmer -joukkue

Tämän kesän Follow a Farmer -porukkaa täydennettiin viimekesäisillä osallistujilla ja lyötiin joukkue kasaan, kertoo kapteeni Aija Kalek.

BASF:in Hannes Höykälä pyysi Kalekia mukaan Follow a Farmer -kampanjaan eikä Kalekin tarvinnut pitkään miettiä.

Sosiaalisen median näkyvyys on hänelle tuttua entisestään. Tänä kesänä saamme seurata myös ProAgria Etelä-Suomen Elina Valkeisen sekä loimaalaisen Hannu Eskolan peltoelämää sosiaalisen median kautta.

Edelliskesän Follow a Farmerit Martti Tytykoski ja Mikko Mäki-Latvala täydentävät joukkuetta ja ovat myös Eskolan tavoin satokisakonkareita.

Sen verran kovaa osaamista joukkueella on, että pelkän lajikkeen valinta otti viideltä ihmiseltä kuukauden työpanoksen, Mäki-Latvala kertoo, ja pelkää kesästä tulevan tiukan tämän ”leikkimielisen” kisan vuoksi.

Pitkän väännön jälkeen joukkue päätyi Stingiin, vaikka jossain lajikekoetuloksissa Firefoxx olikin satoisampi. ”Ei se mitään, meidän voitto ei ole muutamasta kilosta kiinni”, Kalek kommentoi. Stingin suurempi jyväkoko ja lujempi korsi ratkaisi asian lopullisesti.

Sting on mallaskokeissa Saksassa ja Ranskassa ja herättänyt varsin suurta kiinnostusta.

Ja vaikka joukkue kisaakin BASFin tallissa, niin aineet valitaan sen mukaan, mikä on paras, Kalek selventää.

Päijät-Hämeen Viljaklubi

Viking Maltin hankintapäällikön Christian Tallskogin luotsaama Päijät-Hämeen Viljaklubi lähtee kisaamaan Borealin uudella Brienne-ohralla, jota myy Tilasiemen-ketju.

Lajike on menossa syksyllä mallasohran teollisiin kokeisiin, mutta mitenkään varmaa sen mallashyväksyntä ei vielä ole, Tallskog vakuuttaa. ”Mutta pääsemme testaamaan sitä tositoimissa”.

Boreal Kasvinjalostuksen kaupallinen johtaja Jaakko Laurinen saattoi kenties painostaa lajikevalinnassa, ja oli muillakin jäsenillä siihen innostusta.

Heikki Peura aikoo viljellä Brienneä omilla pelloillaan Orimattilassa, ja mäntsäläläinen Kalle Vuori on hänkin kuulemma kiinnostunut, ainakin jos mallashyväksyntä herkenee. Joukkue kertoo lähtevänsä kisaan sato edellä.

OhraOraakkelit

Jännittävimmällä kokeilulla kisaan lähtevät OhraOraakkelit, jotka aikovat testata kahden ohraralajikkeen seosta. Syysvehnällä lajikeseokset ovat laajalti käytössä rehuvehnän tuotannossa, mutta kevätviljoilla näistä on vähemmän kokemuksia. Joukkue näkee Ruutukisan hyvänä mahdollisuutena testata seoksen toimivuutta, kertoo joukkueen kapteeni Samuel Jussila.

Lajikeseoksia käytetään myös luomuviljelyssä, koska näin saadaan vaihtelua taudinkestävyyteen ja kasvutyyliin. Toinen lajike voi olla nopeasti kehittyvä ja hyvin peittävä, toinen puolestaan satoisampi mutta hidasrytmisempi.

Joukkue ei aio kuitenkaan luomuksi heittäytyä. Panoksia aiotaan kyllä käyttää, runsaastikin, mutta harkitusti, Jussila vakuuttaa. Ja maksimaalista satoa luonnollisesti tavoitellaan.

Jussilan joukkuekavereina ovat varsinaiset satokisamestarit Kari Alasaari ja Matias Rönnqvist. Suurien satojen lisäksi tämä porukka tunnetaan monenlaisesta koetoiminnasta, neuvonnasta ja kasvinsuojelun ja lannoituksen osaamisesta.

Jussila ja Rönnqvist ovat Suomen parhaat kuminaneuvojat. ”Lähes ainoat kuminaneuvojat”, Jussila muistuttaa. Alasaari neuvoo sujuvasti kaikkia mahdollisia viljelykasveja.

Jokaisen pelloilla on ollut jos jonkinlaista koe- ja kehitystoimintaa sekä jännittäviä viljelykasveja. Jotain jännittävää on tiedossa myös kisaruuduille, oraakkelit lupaavat. Mutta tätä valaistumista joudumme odottamaan vielä hetken.

Hehtaaririkas SatoKlubi

Kisan hehtaaripitoisin joukkue on SatoKlubi, johon kuuluu kapteenia lukuun ottamatta pelkkiä viljelijäjäseniä. Ruutukisan voiton myötä klubin nimeksi päivitetään kuulemma Satomestareiden klubi.

SatoKlubilaiset ovat hitsautuneet yhteen Valkeisen Elinan vetämässä Viljelyn kehitysryhmässä. Mutta Ruutukisassa joukkuetta luotsaa ProAgria Etelä-Suomen kasvintuotannon asiantuntija Ida Laine.

Laine on agronomi, joka on ehtinyt työskennellä kahdessa maatalouskaupassa ja kymmenen kesää Yara Suomen Kotkaniemen koetilalla. Koeruututoiminta on siis hänellä verissä.

Joukkueen muut jäsenet ovat yhteistä yhtymää vetävät Petri Asikainen ja Juha Saarilahti, Jussi Myyrinmaa ja Mikko Peuranpää, satokisakonkarit Janne Rouhiainen ja Petri Tanskanen, Jussi Taruma sekä kaksi vuotta sitten Ruutukisaan osallistunut Jarkko Hirvikallio.

Joukkue lähtee tietenkin voittamaan kilokisan, Laine kertoo. Lajikevalintaa pohdittiin virallisten lajikekokeiden perusteella. Joukkueen valitsemaa Fire- foxxia ei ole kukaan vielä viljellyt, mutta koeruudulla sitä on käyty katsomassa. Ruutukisa antaa mahdollisuuden testata sitä ja nähdä onko siitä mihinkään.

Tuotantopanoksia aiotaan käyttää huolettomasti, kun niitä ei tarvitse itse maksaa eikä levittää. ◻