Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

EU

  • Kolumnit
/ 18.1.2024

Suomalaiset tuntevat huonosti metsäasioita

  Hyvää alkanutta vuotta teille lukijoille! Tätä kolumnia kirjoittaessani on meneillään rapsakka pakkasjakso ja miltei arktinen ilmanala. Olen menneiden päivien…

Siirry artikkeliin

  • Energia
/ 7.8.2023

Energian hinta laskee

Energian hinnat ovat laskeneet Suomessa laajasti koko alkuvuoden. Kokonaisuudessaan energiamarkkinat ovat muutenkin tasoittuneet. Talouskasvun hidastuminen on heikentänyt kysyntää ja samalla esimerkiksi maakaasuvarastot Euroopassa ovat leudon talven jäljiltä melko täynnä. Vaikutukset heijastuvat suoraan Suomeen, vaikka viime kädessä hinta määräytyykin kotimaassa. Markkinoiden epävarmuus ei ole kokonaan väistynyt. Hintojen muutokset voivat olla nopeita ja yksittäisiä hintapiikkejä nähdään jatkossakin.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 29.3.2023

EU:n päätöksenteko on hidasta

Mitä eroa on Eurooppa-neuvostolla, Euroopan Unionin neuvostolla ja Euroopan neuvostolla? Miksi EU:ssa tehtyjä päätöksiä on välillä vaikea ymmärtää, entä miten päätöksenteko käytännössä etenee? Näihin ja muutamaan muuhun kysymykseen Käytännön Maamies haki vastauksia tavatessaan EU:n päätöksentekoon osallistuvia henkilöitä.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 28.3.2023

Maatalousbudjetin rakenne ohjaa kansallisia cap-suunnitelmia

Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamisessa tapahtui ohjelmakaudella 2023–2027 rakenteellinen muutos. Maatalouspolitiikkaa toteutetaan jatkossa kansallisten cap-suunnitelmien
kautta. Muutos koskee ennen kaikkea suoria tukia ja niihin liittyvien toimenpiteiden valintaa eri jäsenmaissa. Maaseudun kehittämistoimenpiteet ovat olleet ohjelmapohjaisia jo pidempään.

Nyt kaikki tavoitteet ja toimenpiteet on upotettu yhteen suunnitelmaan.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 27.10.2022

EU vainoaa metsiämme

Euroopan unionista on tullut meille yhä vaikeampi yhteisö. Olemme olleet EU:n nettomaksajia koko jäsenyytemme ajan lukuun ottamatta kolmea poikkeusvuotta, jotka…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 20.9.2022

Hallitus asetti parlamentaarisen maataloustyöryhmän

Hallitus asetti 8.7.2022 parlamentaarisen maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien arviointiryhmän, jonka toimikaudeksi määrättiin 15.7.2022–1.4.2023. Aikataulukin osoittaa, että tavoitteena on laatia ehdotuksia…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 6.9.2022

Suomen tiukka tietosuoja

Eri valtioiden suhtautumista henkilöiden tietosuojaan voidaan arvioida katsomalla, millaisia ovat kansalliset käytännöt sovellettaessa samaa yleiseurooppalaista lainsäädäntöä. Esimerkkitapauksessa suomalainen hääpari haluaa…

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 10.5.2021

Suomen vienti veti EU:n vanavedessä

Suomessa puhutaan elintarvikeviennistä koko ajan enemmän. Ja hyvä niin. Elintarvikkeiden maailmankauppa kasvaa ja kasvu imee myös suomalaisia elintarvikkeita markkinoille. Viennissä…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 22.4.2021

Suomen rahat kelpaavat EU:ssa

Hallitus antoi 28.1.2021 eduskunnalle esityksen Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun päätöksen hyväksymisestä. Kysymys on ns. elpymistukipaketista, josta päästiin sopimukseen…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 18.3.2021

Euroopan unioni elpyy, mutta millä hinnalla?

Eduskunnassa on kevätkauden aluksi käsitelty Euroopan unioniin liittyviä asioita. On keskusteltu seitsenvuotisesta rahoituskehyksestä, elpymispaketista sekä valtioneuvoston EU-selonteosta. Siinä linjataan tulevan…

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 17.3.2021

Maitomarkkinoilla valoisat näkymät

EU:n maitomarkkinoiden näkymät ovat selvästi valoisammat verrattuna siihen, miltä viimeisen parin vuoden aikana on näyttänyt. Tarjonnan kasvu ei ole romahduttanut…

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 26.2.2021

Ranskalainen IFIP ennustaa EU:n sikatuotannon vähenevän lähivuosina

Ranskan sikatutkimus IFIP ennakoi tuoreimmassa sikabarometrissään EU-maiden sianlihantuotannon kääntyvän laskuun, ja vähenevän vuoteen 2025 mennessä kolme prosenttia.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Laatua kierrätyslannoitevalmisteisiin
    Ravinteiden kierrätys on yksinkertaisimmillaan ...
  • Viljakaupan osaamisvaje maksaa maltaita
    Suomen maatalouden kannattavuus on ...
  • Esikasvilla on suuri vaikutus syysvehnän satoon
    Eurooppalaisissa tutkimuksissa paras esikasvi ...

Luetuimmat

  • Kaasupoljin takertelee
    Vaikka Q2-tuloskausi jäi hieman vaisuksi, kulunut vuosi on ollut salkullemme elpymisen...
  • Rehualalla investoidaan ja halutaan kotimaisia raaka-aineita
    Kotieläintuotannon rakennemuutos on ollut viime vuosina vauhdikasta. Rehuseosten kokonaisvalmistus on kuitenkin...
  • Suomen lantabiokaasutuotannon kasvussa iloa ja huolia
    Kotieläintuotannon lanta on jo pitkään listattu suurimmaksi paljolti käyttämättömäksi raaka-aineeksi biokaasutuotannossa....

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Kuka voitti satokisan? No Samuel Jussila, joka teki samalla uuden satoennätyksen. Jussila otti Bright-lajikkeella 11 656 kilon hehtaarisadon kuivasta alkukasvukaudesta huolimatta. Hyvä esikasvi, suorakylvö, tilan paras pelto, satoisa lajike ja onnistuneet toimenpiteet ratkaisivat kisan. #satokisa2036 #syysvehnäkisa #Bright @jussila.samuel
  • Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kuka voitti satokisan? No Samuel Jussila, joka teki samalla uuden satoennätyksen. Jussila otti Bright-lajikkeella 11 656 kilon hehtaarisadon kuivasta alkukasvukaudesta huolimatta. Hyvä esikasvi, suorakylvö, tilan paras pelto, satoisa lajike ja onnistuneet toimenpiteet ratkaisivat kisan. #satokisa2036 #syysvehnäkisa #Bright @jussila.samuel
4 päivää ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
3 viikkoa ago
View on Instagram |
2/9
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
4 viikkoa ago
View on Instagram |
3/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
4 viikkoa ago
View on Instagram |
4/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
4 viikkoa ago
View on Instagram |
5/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
4 viikkoa ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
4 viikkoa ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
1 kuukausi ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
1 kuukausi ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari