Vilja- ja öljykasvimarkkinoilla jännitteitä

Alkuvuoden aikana viljan ja erityisesti öljykasvien hinnat ovat nousseet varsin voimakkaasti. Koronan kaltaisessa kriisitilanteessa kasvaa riski voimakkaille raaka-aineiden hintojen spekuloinnille.

Öljykasveilla hintojen nousun syy on selvä, sillä EU:n alueella tuotanto on suoraan sanoen romahtanut ja tämä on ajanut öljykasvien varastotilanteen poikkeuksellisen heikoksi. Myös Kanadassa sato jäi pieneksi ja vienti erityisesti Kiinaan on ollut suurta, joten myös Atlantin toisella puolella öljykasvien varastot ovat pienet.

Myös kotimaan markkinoilla viljojen hinnat ovat nousseet, mutteivät yhtä jyrkästi kuin esimerkiksi Ranskassa. Rypsille ja rapsille on nyt tarjolla pitkälti yli 400 euron meneviä sopimushintoja, mutta moni viljelijä muistelee parin viime vuoden ruiskutuskertoja. Pahimmillaan pellolla piti käydä 5–7 kertaa, joten monella on nyt iso kynnys öljykasvien viljelyyn. Selvää kuitenkin on, että nykyisillä hinnoilla sopimus on selvästi houkuttelevampi kuin vuosi sitten.

Vehnän ja muiden viljojen hinnannousulle on useampi syy. Varastotietojen ja satoennusteiden mukaan erityisesti vehnää pitäisi olla tarjolla runsaasti, mutta silti vehnän hinta on nousussa. Pääajureita on kaksi eli vehnän kulutuksen arvioidaan kasvavan voimakkaasti ja Venäjän poliikka aiheuttaa epävarmuutta. Nyt voimassa olevien Venäjän vientitullien jatkosta ei ole varmuutta ja Venäjä on nykyisin maailman suurin vehnänviejä. Ja kun vehnän hinta nousee, muut viljat seuraavat perässä.

Viljelijöille ei ole mikään yllätys, että myös polttonesteiden ja lannoitteiden hinnat ovat alkaneet nousta samaan tahtiin viljan hintojen kanssa. Raakaöljyn hinta vaihteli korona-vuonna 2020 varsin rajusti ja se näkyi myös viljelijöille tärkeän polttoöljyn hinnassa, mutta muuten maatalousmarkkinoiden hintareaktiot olivat varsin pieniä.

EU:n alueella odotellaan vielä hetki sitä, millaisia vaikutuksia helmikuun kovilla pakkasilla oli esimerkiksi Saksan ja Puolan syysviljoille. Myös meillä helmikuun ”välikevät” paljasti monet syysviljapellot lumen alta ja maaliskuun pakkasjakso saattoi purra herkimpiin kasveihin.

Edellisenä talvena valtaosassa maata ei ollut ollenkaan routaa ja tänä talvenakin maa oli pitkään sulaa lumikerroksen alla. Helmikuun lopulla ja maaliskuussa routaa alkoi hiljalleen kertyä, mutta silti tiedossa voi olla samankaltaisia ongelmia peltojen rakenteen, muokkaantuvuuden ja rousteen kanssa kuin keväällä 2020.

Roudan väheneminen vaikuttaa olevan pysyvä ilmiö ja sillä on oma vaikutuksensa viljelyyn, kasvitauteihin ja tuholaisiin. Todennäköisin kehityspolku on siirtyminen nykyistä enemmän syyskylvöisiin kasveihin ja syksyllä kylvettäviin kerääjäkasveihin sekä suorakylvöön.

Maatilojen öljyvarastot kuntoon ja oikealla hetkellä täyteen

Maatilojen öljyvarastoilla on tärkeä merkitys Suomen huoltovarmuuden kannalta. Vaikka öljyhanat maailmalta menisivät kiinni, useimmilta maatiloilta löytyy riittävä määrä polttoöljyä useamman kuukauden tarpeiksi ja osilla tiloista polttoöljyä on varastoitu yli vuoden tarpeeseen.

Öljyvarastot ovat myös hajallaan pienissä erissä, joten sekin osaltaan lisää huoltovarmuutta.

Öljyn pitkäaikainen varastointi vaatii kuitenkin kunnolliset varastointitilat ja säiliöitä pitää huoltaa säännöllisesti. Öljysäiliö on aina myös merkittävä ympäristöriski ja viljelijä on itse vastuussa mahdollisista vuotojen aiheuttamista puhdistustöistä.

Öljyllä on myös roolinsa sähkön varmistajana. Vaikka sähköjohtoja siirtyy vauhdilla ilmasta maakaapeleihin, ovat sähkökatkot maaseudulla edelleen yleisiä. Kotieläintilalla varavoimala, joko itsenäinen tai traktorilla pyöritettävä, kuuluu nykyisin vakiovarustukseen ja löytyy se monelta viljatilaltakin. Niiden toimivuuden tarkistaminen ja huolto on vielä tärkeämpää kuin varastosäiliöiden, sillä hädän hetkellä aggregaatin tai generaattorin pitää toimia.

Polttonesteiden hinta on myös riskitekijä. Tasaisin väliajoin ostamalla pääsee pitkän aikavälin keskihintaan, mutta joskus tulee vastaan myös tilanne, jossa halpa hinta kannattaa hyödyntää. Näin kävi viime keväänä, jolloin kannatti ostaa kaikki säiliöt piripintaan.