Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Kasvinviljely

  • Kasvinviljely
/ 31.8.2023

Viljan hintapreemioissa isot vaihtelut

Syksyllä 2021 alkanut ralli viljamarkkinoilla lähes hävitti Suomessa hintaerot elintarvikekäyttöön ja rehukäyttöön menevän viljan välillä. Katovuoden jälkeen viljasta oli niukkuutta….

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 28.8.2023

Kaasu jälleen kysymysmerkki

Eurooppaan tuotiin viime kaudella ennätysmäärä lannoitteita, sillä oma tuotanto väheni kalliin kaasun vuoksi. Kaasun hinta heiluttaa edelleen markkinaa ja kallistuneen kaasun myötä lannoitteiden hinnat ovat nousussa. Lannoitteiden kysyntä on elpynyt kahden hiljaisemman vuoden jälkeen.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 25.8.2023

Myrskyn alta talteen

Puinnit starttasivat Etelä-Suomessa isosti elokuun seitsemäs päivä. Ruisvehnien ja rukiin laatu alkoi heiketä ja seuraavaksi päiväksi oli luvattu myrskyä. Syysviljat valmistuivat samaan aikaan, ja ruisvehnää, ruista ja syysvehnää korjattiin pelloilta rivakkaan tahtiin. KM seurasi eteläisen Suomen puinteja elokuun toisella viikolla.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 24.8.2023

Ruutukisa esillä Hauhon Peltopäivässä

Koeruudut olivat parhaimmillaan heinäkuun lopulla järjestetyssä Hauhon Peltopäivässä. Ensimmäiset kisaruudut lakoontuivat samana iltana. Kasvunsääteiden käytön ajoitus oli tällä kasvukaudella hankalaa, mutta niitä kannatti ruiskuttaa. Kisaohrien korjuu alkoi elokuun puolivälissä.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 24.8.2023

Tattarin sopivuutta testataan osaksi puhdaskauran kiertoa

Kuusi Helsingin Myllyn puhdaskauran sopimusviljelijää lähti tänä vuonna kokeilemaan pelloillaan tattarin viljelemistä. Uusien viljelykiertovaatimusten vuoksi puhdaskauran viljelykiertoon pitäisi saada lisää gluteenittomia kasveja, joiden määrä on kuitenkin rajallinen. Tattari on yksi varteenotettava vaihtoehto.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
  • Talous ja yrittäminen
/ 16.8.2023

Paju sitoo hiilidioksidia turvenevoilla

Teuvalla kokeillaan jo kolmatta vuotta pajun viljelyä käytöstä poistetulla turvetuotantoalueella. Muuallakin Etelä-Pohjanmaalla menoillaan olevan viljelyn tarkoitus on sitoa nevasta muuten vapautuva hiilidioksidi pajukasvustoon.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 10.8.2023

Luomulaventelia vuoristoniityltä

Laventeli on tuttu kasvi suomalaisissakin puutarhoissa. Laventelipellot ovat Pohjolassa puolestaan harvinaisempia, ainakin yksi löytyy Viron suunnalta. Uuden-Seelannin vuoristoseudulta löytyy laventelitila, joka on erikoistunut luomutuotantoon ja kehittänyt tuotteille omat markkinakanavat. Tilan tarina on vähintäänkin mielenkiintoinen.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 4.8.2023

Erikoiskasvituotannossa pienikin tila voi olla suuri ja kannattava

Suomessa oli pitkään vallalla ajattelu, että muutama kasvilaji viljelyssä riittää. Tiloja neuvottiin keskittymään vain vaikkapa vehnän tai kauran viljelyyn. Nykyisin…

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 3.8.2023

Erikoiskasvien viljely vuosina 2021–2023

Eniten viimeisen kahden vuoden aikana ovat lisääntynyt rehuherneen ja auringonkukan viljelyalat. Rehuherneen ala lähes kaksinkertaistui kahden vuoden aikana 36 000 hehtaariin. Auringonkukan viljelyala nelinkertaistui lähes 3 500 hehtaariin. Sen lisäksi ruokaherneen viljelyala kasvoi 2 500 hehtaaria ja tattarin 1 200 hehtaaria vertailtaessa tämän kesän erikoiskasvien pinta-aloja vuoteen 2021. Sinapin ala kasvoi 490 hehtaaria ja korianterin ala vajaa 190 hehtaaria. Toki kokonaisalat näissä ovat pieniä, mutta korianterin ala kolminkertaistui ja sinapin ala viisinkertaistui. Maininnan ansaitsevat myös virna ja mailanen, joilla omassa kokoluokassaan viljelyala kasvoi reippaasti, samoin ruokasipulin ja kurpitsan viljelyalat nousivat hieman vihannessektorilla. Marjoista mustaherukka ja marja-aronia nostivat suosiotaan. Karkeasti arvioiden erikoiskasveihin käytetty viljelyala on kasvanut kahden vuoden takaisesta, lähinnä hernealojen kasvun myötä. Sen sijaan härkäpavun, kuminan ja tärkkelysperunan viljelyalat ovat vähentyneet, kuten myös mansikan viljelyala. Toki näillä viljelyala pysyttelee edelleen tuhansissa hehtaareissa. Lisäksi kevätspelttivehnän ja öljyhampun viljelyala väheni.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 27.7.2023

Sokerijuurikkaan viljely kiinnostaa

Sokerijuurikasala elpyi viime vuoden notkahduksesta. Kasvukauden alku asetti haasteita tietyillä viljelyalueilla, mutta sitkeä sokerijuurikas näyttäisi selviävän alun vaikeuksista hyvin. Sokerijuurikkaan viljelyn ympärillä tuntuu olevan kovaa säpinää ja toimiala saa viljelijöiltä paljon kehuja.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Tuhat Suomen suurinta maatilaa
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Bosch GFP 18V-10 -rasvapuristin: rasvaprässien aatelia
    Viime aikoina testaamistamme rasvapuristimista on ollut hankala löytää suurempaa moitittavaa. Boschin uutuusprässi jatkaa samalla linjalla. Niin paineentuotto kuin käytettävyyskin ovat kiitettävää luokkaa....
  • Digitaaliset työkalut lannoitustarvetta ohjaamassa?
    Monen vuoden kuivan kesän jälkeen riittävä sadanta ja ...
  • Maatalouspolitiikan uudistusesityksessä riskejä ja tukikattoja
    Euroopan komission esitys yhteisestä maatalouspolitiikasta vuosille 2028–2034 julkaistiin samassa yhteydessä kuin ehdotus Euroopan unionin monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Esityksen perusteella maatalouspolitiikan rakenne muuttuu ja osa nykyisin EU:n yhteisestä budjetista maksettavasta rahoituksesta siirtyy jäsenmaiden kansallisista budjeteista rahoitettavaksi. Tämän seurauksena EU:n budjetista suoraan maatalouteen kohdistuvan rahoituksen osuus pienenee, mutta maatalouspolitiikan kokonaisrahoitus määräytyy lopulta jäsenmaiden kansallisten ratkaisujen pohjalta. Uudistuksen julkilausuttu tavoite onkin, että vuoden 2027 jälkeisessä yhteisessä maatalouspolitiikassa lisätään jäsenvaltioiden vastuuta yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden saavuttamisesta....

Luetuimmat

  • Piirun verran parempi
    Applen puhelinten lippulaivamalli on jälleen kerran saanut vuosittaisen uudistuksensa. 16. sukupolvi...
  • Rypsin ja rapsin tuotantoa varaa kasvattaa
    Luonnonvarakeskuksen satoarvion perusteella rypsin ja rapsin kokonaissato on Suomessa runsaat 40...
  • Ohran riviväliin kylvetty syysrypsi lähti hyvään kasvuun
    Mikko Kaase testaa Somerolla, miten automaattiohjauksella ohran riviväleihin kylvetty syysrypsi menestyy....

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Myös jotain uutta tekniikkaa tutkijoille: Fraunhoferin fenotyyppauslaite, joka skannaa esimerkiksi koeruutuja. #Agritechnica
  • Olli Korhonen Hankkijalta esitteli Amazonen tekoälyyn liittyvät uutuudet Agritechnicassa. @hankkijafi #Amazone
  • Hankkija aloitti yhteistyön @cultiwise_solution kanssa. 2 v sitten Cultiwise palkittiin Agritechnicassa, nyt on menty paljon eteenpäin, ja palvelu kehittyy. Olli Korhonen @hankkijafi kertoo lisää.
  • Boris Lindgår Soil & Seedistä kertoo kuulumiset Agritechnicasta. System Cameleon on uudistunut. #SystemCameleon
  • FutureFarming-lehti julkaisi pari kuukautta sitten jutun suomalaisesta Solmust-startupista, joka on kehittänyt kyntöauraan asennettavan resonanssisensorin, joka tunnistaa maan kosteuden ja tiheyden reaaliaikaisesti. Sen jälkeen puhelimet ovat soineet, ja kaupalliset tahot ovat kiinnostuneet tästä, kertovat Pekka Jakkula ja Jaakko Rahko. Herrat ovat lukiokavereita Limingasta, toinen on insinööri ja toinen agronomi.
  • Grainsense lab on nyt osa viljaverkkoa. Iso uutinen Agritechnicassa on se, että GrainSense Grain Analyzer on integroitu CLAAS-puimureihin, kertoo Hannu Mäki-Marttunen. @grainsense
  • Trimblen automaattiohjaus on kaikille tuttu PTx-tuote, kertoo Tomi Siljander @agcosuomioy
  • Yksi PTx-sovellus on RowPilot. Se on tekoälypohjainen, ja se on suunniteltu mekaaniseen kitkentään riviväleistä. Se käyttää kameraa ja tekoälyä rivien tunnistukseen: sen sijaan että järjestelmä tunnistaisi kasvin pelkästään värin tai lehtimassan perusteella, RowPilot tunnistaa rivit maasta nousevan kasvin kohdalta. Se on ISOBUS-yhteensopiva. PTx:n johtoajatus on jälkiasenteiset ja yhteensopivat laitteet.
  • Radicle Agronomics on maatilakokoluokan viljavuuslaboratorio, joka toimii jo Yhdysvalloissa, ja lanseerataan PTx-brändin alla Eurooppaan. Tomi Siljander @agcosuomioy ja Brad Joern (PTx) kertoivat siitä KMlle Agritechnica-näyttelyssä.
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Myös jotain uutta tekniikkaa tutkijoille: Fraunhoferin fenotyyppauslaite, joka skannaa esimerkiksi koeruutuja. #Agritechnica
2 päivää ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Olli Korhonen Hankkijalta esitteli Amazonen tekoälyyn liittyvät uutuudet Agritechnicassa. @hankkijafi #Amazone
2 päivää ago
View on Instagram |
2/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Hankkija aloitti yhteistyön @cultiwise_solution kanssa. 2 v sitten Cultiwise palkittiin Agritechnicassa, nyt on menty paljon eteenpäin, ja palvelu kehittyy. Olli Korhonen @hankkijafi kertoo lisää.
2 päivää ago
View on Instagram |
3/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Boris Lindgår Soil & Seedistä kertoo kuulumiset Agritechnicasta. System Cameleon on uudistunut. #SystemCameleon
2 päivää ago
View on Instagram |
4/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
FutureFarming-lehti julkaisi pari kuukautta sitten jutun suomalaisesta Solmust-startupista, joka on kehittänyt kyntöauraan asennettavan resonanssisensorin, joka tunnistaa maan kosteuden ja tiheyden reaaliaikaisesti. Sen jälkeen puhelimet ovat soineet, ja kaupalliset tahot ovat kiinnostuneet tästä, kertovat Pekka Jakkula ja Jaakko Rahko. Herrat ovat lukiokavereita Limingasta, toinen on insinööri ja toinen agronomi.
3 päivää ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Grainsense lab on nyt osa viljaverkkoa. Iso uutinen Agritechnicassa on se, että GrainSense Grain Analyzer on integroitu CLAAS-puimureihin, kertoo Hannu Mäki-Marttunen. @grainsense
3 päivää ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Trimblen automaattiohjaus on kaikille tuttu PTx-tuote, kertoo Tomi Siljander @agcosuomioy
3 päivää ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Yksi PTx-sovellus on RowPilot. Se on tekoälypohjainen, ja se on suunniteltu mekaaniseen kitkentään riviväleistä. Se käyttää kameraa ja tekoälyä rivien tunnistukseen: sen sijaan että järjestelmä tunnistaisi kasvin pelkästään värin tai lehtimassan perusteella, RowPilot tunnistaa rivit maasta nousevan kasvin kohdalta. Se on ISOBUS-yhteensopiva. PTx:n johtoajatus on jälkiasenteiset ja yhteensopivat laitteet.
3 päivää ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Radicle Agronomics on maatilakokoluokan viljavuuslaboratorio, joka toimii jo Yhdysvalloissa, ja lanseerataan PTx-brändin alla Eurooppaan. Tomi Siljander @agcosuomioy ja Brad Joern (PTx) kertoivat siitä KMlle Agritechnica-näyttelyssä.
3 päivää ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2023
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari