Kasvinviljely

Armahdus turvepelloille?

Luonnonvarakeskuksen Ruukin tutkimusasemalla Pohjois-Pohjanmaalla tehdään maankäytön ja ilmastopolitiikan aallonharjalla kulkevaa tutkimusta turvepelloista. Yhteensä 26 hehtaarin alalle levittäytyvän NorPeat-tutkimuskentän avulla selvitetään monitieteellisesti turvepeltojen

aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Toukokuun alun pellonpiennartilaisuudessa esiteltiin tähän mennessä kerättyjä tutkimustuloksia.

Siirry artikkeliin

Sähäkät kevätkylvöt

Kevät oli myöhässä, mutta kylvöille päästiin rytinällä äitienpäivän molemmin puolin. Pellot kuivuivat nopeasti ja kylvökelit olivat lähes täydelliset. Sokerijuurikasala kasvaa siemenmyynnin perusteella edellisvuoden 8 800 hehtaarista 11 000 hehtaariin. Hernealan ennustetaan nousevan 34 600 hehtaarista 36 000 hehtaariin.

Siirry artikkeliin

Kipsi vähentää valumia ja jakaa mielipiteitä

Tutkimuksissa on osoitettu kipsin vähentävän peltojen vesistökuormitusta. Sen käyttöä on tutkittu vuosia, mutta siihen liittyy edelleen epäluuloja.

Siirry artikkeliin

Tautitorjunnan kannattavuus

Pitkäaikaisdataan perustuvien tehokkuus- ja satotulosten ohelle on laskettu viljojen tautitorjunnan taloudellista kannattavuutta. Ohralla tautitorjunnan kannattavuus oli keskimäärin 94 ja vehnällä 29 euroa hehtaarilta.

Siirry artikkeliin

Monipuolisista viljelykierroista taloudellista hyötyä, mutta myös riskejä

Luonnonvarakeskuksessa on selvitetty pitkien viljelykiertojen hyötyjä ja nyt myös taloudellisia näkökohtia. Tarkastelussa oli mukana viljelykiertoja, joissa viljeltiin pelkästään viljaa viljan perään ja lisäksi monipuolisempia kiertoja, joissa oli mukana viljojen lisäksi hernettä ja öljykasveja. Pisimmät tarkastellut viljelykierrot on toteutettu vuosina 2005–2020.

Siirry artikkeliin

Lisää kannattavuutta paremmilla lajikkeilla ja uusilla viljelymenetelmillä

Etelä-Afrikan Kapmaan läntiset osat ovat olleet viljelykäytössä jo satoja vuosia. Eurooppalaiset uudisraivaajat saapuivat alueelle jo 1600-luvulla ja levittäytyivät rannikolta kohti sisämaata. Alueen maatilat ovat kooltaan suuria ja viljelyolosuhteet soveltuvat monien eri kasvien, myös viiniköynnösten kasvatukseen. Sondagsfonteinin tilalla on päätetty kuitenkin pysyä erossa viinistä ja pitäydytty vehnässä.

Siirry artikkeliin

Mistä fosforia nurmelle?

Suomalainen, suhteellisen nuori maaperä sisältää runsaasti fosforia, joka kuitenkin on enimmäkseen niukkaliukoista. Myös maan kyky pidättää lannoitefosforia vaikealiukoiseen muotoon on suuri, jolloin helppoliukoisen fosforin pitoisuuden nostamiseen kivennäismailla on tarvittu runsaasti fosforilannoitusta. Vuosina 1960–1990 fosforia ja myös muita kasviravinteita käytettiinkin paljon, jotta saatiin suurempia satoja. Perintönä maahan pidättyneen fosforivaraston arvellaan olevan noin tuhat kiloa hehtaarilla, mutta sen käyttökelpoisuudesta nurmilla tiedetään vain vähän.

Siirry artikkeliin

Tim Lamymanin hattutemppu

Iso-Britannian kuuluisin viljanviljelijä Tim Lamyman rikkoi viime vuonna kolme satoennätystä kuumasta ja kuivasta kasvukaudesta huolimatta. Lamyman otti maailman suurimmat syysvehnä- ja syysohrasadot. Lisäksi Lamyman teki syysrapsin epävirallisen ennätyksen. KM vieraili Lamymanin tilalla Lincolnshiressä viime heinäkuussa.

Siirry artikkeliin

Niklaksen valta vaihtumassa

Kauran kovat sadot otetaan ihan samoilla tempuilla kuin vehnällä ja ohrallakin. Uudet lajikkeet antavat myös satovastetta. Typpilannoitus on syytä jakaa ja sääteitäkin käytetään Pohjanmaalla kolme kierrosta. Toisaalta poudanaroille maille on nyt tarjolla stressinkestäviä lajikkeita. Genomivalinta on tullut kauran jalostukseen. KM esittelee kauran uutuuslajikkeet.

Siirry artikkeliin