Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Kasvinviljely

Tilaajille
  • Kasvinviljely
/ 15.2.2024

Myllyt haluavat Quarnaa

Laadultaan varmimman Quarnan manttelinperijöitä on jonossa asti, mutta myllyt pyytävät markkinoilta yhä Quarnaa. Laadukkaalle leipävehnälle on kysyntää, sillä se on eniten käytetty myllyvilja Suomessa. Uuden sadon hintatarjous on helmikuun alussa pörssihintaa kovempi.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kasvinviljely
/ 8.2.2024

Sieni torjunta-aineena rapsin solukossa

Turun yliopiston tutkijaryhmä onnistui viemään useille hyönteisille haitallisen Beauveria bassiana –sienen rapsiin. Sieni istutettiin rapsin siemeniin peittaamalla ne sieni-itiöliuoksessa. Näin sieni saatiin kasvavan taimen solukkoon.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kasvinviljely
/ 25.1.2024

Niukasti uusia valmisteita

Glyfosaattimyrsky laantui, kun komissio antoi tehoaineelle uudelleenhyväksynnän kymmeneksi vuodeksi. Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön asetusehdotus kaatui EU-parlamentin täysistunnossa, ja jätti monta asiaa, kuten ruiskudroonien käytön, vellomaan vaalien yli. Tukes hyväksyi viime vuonna ennätyksellisen vähän uusia valmisteita.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
  • Talous ja yrittäminen
/ 18.1.2024

Kauran kysynnän huippu on nyt

Kaura on tulevan kasvukauden kannattavin vilja – jos hinnan kiinnittää nyt. Uuden sadon kauran hinnat liikkuvat 225–240 euron tuntumassa ja vientikauraa kiinnitettiin joulukuun kampanjoissa 250 euron tonnihintaan. Kaura on nyt vähissä koko Euroopassa, mutta hinta voi romahtaa syksyllä.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kasvinviljely
  • Talous ja yrittäminen
/ 22.12.2023

Lannoitetuotanto EU:ssa laskee – kilpailun puute nostaa hintoja

Lannoitevuoden aloitus oli täynnä tiukkoja käänteitä, eikä markkinoiden epävarmuudesta ole päästy vieläkään kunnolla eroon. Kesän ja alkusyksyn pätkittäinen kaupankäynti ja yksittäisiksi jääneet kauppapäivät eivät kerro hyvää lannoitemarkkinoiden toiminnasta. Lannoiteteollisuutta painaa raaka-ainemarkkinoihin liittyvä epävarmuus ja tuottajia Suomessa syksyn heikko sato. Vaarana on, että epävarmuuden kustannukset siirtyvät kilpailun ja markkinainformaation puuttuessa maatalouden maksettavaksi.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kasvinviljely
  • Talous ja yrittäminen
/ 21.12.2023

Hiiliviljely ei pelasta ilmastoa

Peltomaasta on jo jonkin aikaa kaavailtu hiilinielua metsien rinnalle. Todellisuudessa maaperän kyky varastoida hiiltä pitkäaikaisesti on vasta tutkimuksen alla. Ilmiötä on todennäköisesti liioiteltu, mutta sen ympärille on ehtinyt jo rakentua erilaisia hiilikauppaa mahdollistavia alustoja.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kasvinviljely
/ 9.12.2023

Päästölähteestä hiilinieluksi

Soinilainen Matti Alatalo muutti vanhan, yli 30 hehtaarin suuruisen turvenevan rehupelloksi pihvisonneille. Varsinkin ruisvehnällä entisen nevan sadot osuivat kohdilleen.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kasvinviljely
/ 6.12.2023

Turvemaille haetaan kestävämpää käyttöä

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla 14 alueellista ja valtakunnallista toimijaa on perustanut turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin edistämään turvemaiden kestävää käyttöä. Erillisellä TIME-hankkeella haettiin yhdessä pilottitilojen kanssa eri hiiliviljelyn menetelmiä, joiden avulla voidaan vähentää turve- ja kivennäismaapeltojen kasvihuonekaasupäästöjä sekä kivennäismailla lisätä hiilen sidontaa.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kasvinviljely
/ 30.11.2023

Satonäkymät korkeimmillaan heinäkuussa

Kuluneen kasvukauden tapahtumia on ehditty kerrata jo useampaan otteeseen. Puheissa usein toistuva toteamus päti tänä vuonna entistäkin osuvammin: sato tiedetään…

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kasvinviljely
/ 23.11.2023

Taitureita ja tuhlareita

Yhdenkään joukkueen sadon laatu ei riittänyt maltaaksi liian heikon itävyyden ja punaisten jyvien vuoksi. Syy ei ollut tunaroinnissa vaan sadekaudessa. Mallasohraa tavoitelleet Taloustaiturit voittivat kisan maltillisten kulujensa ansiosta. Hopeaa ottivat Ohramaisterit ja pronssia Kasvinsuojeluseuran kasvitohtorit. Kuivauskustannukset olivat suuret, sillä sato korjattiin sateiden keskellä.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kasvinviljely
  • Talous ja yrittäminen
/ 8.11.2023

Kasvinviljely on kouvolalaisen monitoimimiehen ykkösjuttu

Rouhiaisen tilalla tavoitteena on, että töitä riittää ympäri vuoden.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kasvinviljely
  • Talous ja yrittäminen
/ 29.9.2023

Vaihtelevia satoja ja laatuja

Kuluva kasvukausi jää historiaan erilaisuutensa vuoksi. Oli alkukesän kuivuus, sitten sadekausi, lakoa, jälkiversontaa, tähkäidäntää, toksiineja, upottavia peltoja ja tulvia. Sato ja sen laatu vaihtelevatkin täysin olosuhteiden mukaan, sen tietää myös alahärmäläinen Seppo Sorvisto, jonka peruna- ja viljasadosta osa hukkui tulvaveteen.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 28.9.2023

Lajikeseoksella voittoon

OhraOraakkelit voittivat KM Ruutukisan 8 841 kilon hehtaarisadolla. Stressiä vastaan taisteltiin lajikeseoksella, eikä biostimulatteihin koskettu. Oraakkeleiden kisaruudut kalkittiin keväällä nopealiukoisella Calciprillillä ja maan kosteutta seurattiin Soil Scout -antureilla. Hopeaa otti Follow a Farmer -joukkue 8 665 kilolla ja pronssia Satoklubi 8 598 kilon hehtaarisadolla.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kasvinviljely
/ 31.8.2023

Viljan hintapreemioissa isot vaihtelut

Syksyllä 2021 alkanut ralli viljamarkkinoilla lähes hävitti Suomessa hintaerot elintarvikekäyttöön ja rehukäyttöön menevän viljan välillä. Katovuoden jälkeen viljasta oli niukkuutta….

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Afrikkalainen sikarutto niistää sianlihan vientituloja
    Afrikkalaisen sikaruton vaikutukset sianlihan tuotantoon ja markkinoihin Suomessa tulevat viennin kautta. Tiedossa olevalla levinneisyydellä suoria tuotantovaikutuksia ei ole. Viennin kannattavuus heikkenee, koska ruhon muille syötäville lihanosille on vaikea löytää Kiinan täysimääräisesti korvaavaa markkinaa. Sianlihalla kauppavirrat kääntyvät kohti Etelä-Koreaa ja Uutta-Seelantia sekä EU:n sisämarkkinoita. Tuottajahinnan kehitys riippuu siitä, kuinka nopeasti tuotanto sopeutuu alaspäin ja toisaalta siitä, kuinka suuri osuus viennistä löytää uudet markkinat....
  • Tunnetko perävaunujesi jarrujärjestelmät?
    Suomessa on pitkät etäisyydet, väljät tiet ja suhteellisen pienet liikennemäärät, joten maataloustraktorin käyttäjille on annettu kohtuullisen paljon vapautta tieliikenteessä. Määräykset ovat kuitenkin tiukentuneet pienin askelin ja muuttuneet yhdenmukaisemmiksi koko Euroopan Unionissa. Osana tätä prosessia on 1.1.2018 jälkeen rekisteröidyissä traktoreissa vaadittu uudentyyppinen perävaunujen jarrujärjestelmä. Samalla rajattiin jarruttomien perävaunujen sallittu vetomassa kolmeen ja puoleen tonniin. Siirtymäaika päättyi viime vuoden alussa, mutta kalusto kuitenkin uusiutuu hitaasti: uusia ja vanhoja traktoreita ja vaunuja käytetään ristiin ja se tuo haasteita....
  • Peltoviljelyn ravinnelähteet
    Työskentelen kasviravinteiden parissa ja siksi ...

Luetuimmat

  • Norjalainen Rustad Gård aitaa nautoja Nofence-järjestelmällä: virtuaaliaidat säästävät työtä ja helpottavat laiduntamista
    Norjassa virtuaaliaidat ovat olleet käytössä useilla tiloilla jo muutamia vuosia. Kokemukset...
  • Hallitus antoi budjettiesityksen verolakeineen eduskunnalle
    Hallitus antoi 22.9.2025 eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen keskeisine verolakiesityksineen. Syksyn mittaan...
  • Tekoälymössö uhkaa tiedonvälitystä
    Sosiaalisessa mediassa tai ylipäätään internetissä aikaa viettävän on ollut vuosien 2024...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Kuka voitti satokisan? No Samuel Jussila, joka teki samalla uuden satoennätyksen. Jussila otti Bright-lajikkeella 11 656 kilon hehtaarisadon kuivasta alkukasvukaudesta huolimatta. Hyvä esikasvi, suorakylvö, tilan paras pelto, satoisa lajike ja onnistuneet toimenpiteet ratkaisivat kisan. #satokisa2036 #syysvehnäkisa #Bright @jussila.samuel
  • Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kuka voitti satokisan? No Samuel Jussila, joka teki samalla uuden satoennätyksen. Jussila otti Bright-lajikkeella 11 656 kilon hehtaarisadon kuivasta alkukasvukaudesta huolimatta. Hyvä esikasvi, suorakylvö, tilan paras pelto, satoisa lajike ja onnistuneet toimenpiteet ratkaisivat kisan. #satokisa2036 #syysvehnäkisa #Bright @jussila.samuel
1 kuukausi ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
2 kuukautta ago
View on Instagram |
2/9
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
2 kuukautta ago
View on Instagram |
3/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
2 kuukautta ago
View on Instagram |
4/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
2 kuukautta ago
View on Instagram |
5/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
2 kuukautta ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
2 kuukautta ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
2 kuukautta ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
2 kuukautta ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari