Kasvinviljely

Biotiitin maaperävaikutuksista

Kaliumista on usein pulaa turvemailla ja karkeilla kivennäismailla. Näiden maalajien luontaiset kaliumvarat sekä kyky pidättää kaliumia ja muita ravinteita ovat heikommat kuin hienojakoisemmilla kivennäismailla. Kalium jää usein viljelysuunnittelussa vähemmälle huomiolle, koska sillä ei ravinteena ole ympäristöä rehevöittävää vaikutusta. Minimiravinteena toimiessaan kalium voi kuitenkin vaikuttaa peltolohkolta saatavaan satoon, ravinnetalouteen ja typen ja fosforin kuormitukseen sekä viljelyn kannattavuuteen.

Siirry artikkeliin

Kasvivirukset veivät mennessään

Koronavirusta vastaan valjastettiin mRNA-rokote. Samantyyppisiä keinoja kehitetään kasvien virustorjuntaan. Kaksijuosteista RNA:ta voi ruiskuttaa kasvin pinnalle ja estää taudin tai tuhohyönteisen tuhot. Kemikaalien käyttö vähenee, joten uusia keinoja tarvitaan. KM kävi tapaamassa tuoretta kasvipatologian professoria Kristiina Mäkistä Helsingin yliopistossa.

Siirry artikkeliin

Riittääkö 100 litraa tankkiseokseen?

Tankkiseoksen vesimäärän vähentäminen nopeuttaa ruiskutustyötä. Systeemisillä aineilla teho voi olla jopa parempi sadalla litralla, kun taas kosketusvaikutteisilla kannattaa pysytellä kahdessasadassa litrassa. Trendi on kohti pienempiä vesimääriä, mutta olosuhteet on aina otettava huomioon.

Siirry artikkeliin

Armahdus turvepelloille?

Luonnonvarakeskuksen Ruukin tutkimusasemalla Pohjois-Pohjanmaalla tehdään maankäytön ja ilmastopolitiikan aallonharjalla kulkevaa tutkimusta turvepelloista. Yhteensä 26 hehtaarin alalle levittäytyvän NorPeat-tutkimuskentän avulla selvitetään monitieteellisesti turvepeltojen

aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Toukokuun alun pellonpiennartilaisuudessa esiteltiin tähän mennessä kerättyjä tutkimustuloksia.

Siirry artikkeliin

Sähäkät kevätkylvöt

Kevät oli myöhässä, mutta kylvöille päästiin rytinällä äitienpäivän molemmin puolin. Pellot kuivuivat nopeasti ja kylvökelit olivat lähes täydelliset. Sokerijuurikasala kasvaa siemenmyynnin perusteella edellisvuoden 8 800 hehtaarista 11 000 hehtaariin. Hernealan ennustetaan nousevan 34 600 hehtaarista 36 000 hehtaariin.

Siirry artikkeliin

Kipsi vähentää valumia ja jakaa mielipiteitä

Tutkimuksissa on osoitettu kipsin vähentävän peltojen vesistökuormitusta. Sen käyttöä on tutkittu vuosia, mutta siihen liittyy edelleen epäluuloja.

Siirry artikkeliin

Tautitorjunnan kannattavuus

Pitkäaikaisdataan perustuvien tehokkuus- ja satotulosten ohelle on laskettu viljojen tautitorjunnan taloudellista kannattavuutta. Ohralla tautitorjunnan kannattavuus oli keskimäärin 94 ja vehnällä 29 euroa hehtaarilta.

Siirry artikkeliin

Monipuolisista viljelykierroista taloudellista hyötyä, mutta myös riskejä

Luonnonvarakeskuksessa on selvitetty pitkien viljelykiertojen hyötyjä ja nyt myös taloudellisia näkökohtia. Tarkastelussa oli mukana viljelykiertoja, joissa viljeltiin pelkästään viljaa viljan perään ja lisäksi monipuolisempia kiertoja, joissa oli mukana viljojen lisäksi hernettä ja öljykasveja. Pisimmät tarkastellut viljelykierrot on toteutettu vuosina 2005–2020.

Siirry artikkeliin

Lisää kannattavuutta paremmilla lajikkeilla ja uusilla viljelymenetelmillä

Etelä-Afrikan Kapmaan läntiset osat ovat olleet viljelykäytössä jo satoja vuosia. Eurooppalaiset uudisraivaajat saapuivat alueelle jo 1600-luvulla ja levittäytyivät rannikolta kohti sisämaata. Alueen maatilat ovat kooltaan suuria ja viljelyolosuhteet soveltuvat monien eri kasvien, myös viiniköynnösten kasvatukseen. Sondagsfonteinin tilalla on päätetty kuitenkin pysyä erossa viinistä ja pitäydytty vehnässä.

Siirry artikkeliin

Mistä fosforia nurmelle?

Suomalainen, suhteellisen nuori maaperä sisältää runsaasti fosforia, joka kuitenkin on enimmäkseen niukkaliukoista. Myös maan kyky pidättää lannoitefosforia vaikealiukoiseen muotoon on suuri, jolloin helppoliukoisen fosforin pitoisuuden nostamiseen kivennäismailla on tarvittu runsaasti fosforilannoitusta. Vuosina 1960–1990 fosforia ja myös muita kasviravinteita käytettiinkin paljon, jotta saatiin suurempia satoja. Perintönä maahan pidättyneen fosforivaraston arvellaan olevan noin tuhat kiloa hehtaarilla, mutta sen käyttökelpoisuudesta nurmilla tiedetään vain vähän.

Siirry artikkeliin