Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

tuonti

Tilaajille
  • Koneet ja tekniikka
/ 21.11.2025

Tehopuimuri käytettynä

Uusi tehopuimuri on kallis investointi merkistä riippumatta. Puintitehoa voi kuitenkin hakea hieman edullisemmin käytetyistä puimureista ja vielä edullisemmin paljon käytetyistä. Minkä hinnassa voittaa, sen luotettavuudessa ja työmukavuudessa häviää. Vai häviääkö?

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Talous ja yrittäminen
/ 24.3.2025

Viljamarkkinat tasaiset epävarmuuden kasvusta huolimatta

Viljan maailmanmarkkinoilla on ollut kohtuullisen rauhallista koko talven. Hinnat kuitenkin kääntyivät alkuvuodesta nousuun. Lisäksi Yhdysvaltojen viimeaikaiset kauppapoliittiset kikkailut ovat luoneet markkinoille epävarmuutta. Vaikutusten odotetaan näkyvän suoraan soijan maailmanmarkkinoilla. Epäsuorat vaikutukset voivat kuitenkin levitä myös laajemmalle. Epävarmuuden kasvusta huolimatta viljan kysyntä ja tarjonta ovat kokonaisuudessaan suhteellisen hyvin tasapainossa. Hintaodotukset ovat maailmalla enemmän alaspäin, vaikka alkutalvesta hinnat ovatkin olleet koholla.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kolumnit
/ 2.1.2025

Pitkään viilattu Mercosur-sopimus syntyi

Joulukuun ensimmäisellä viikolla uutisoitiin, että Euroopan unioni on solminut Mercosur-maiden kanssa kauppasopimuksen. Sopimusta on hierottu runsaan kahdenkymmenen vuoden ajan. Kauppasopimuksella…

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kasvinviljely
  • Talous ja yrittäminen
/ 21.3.2024

Lannoitekaupan uusi normaali

Euroopan kaasukriisi on ohi ja sitä myötä lannoitteiden hinnat laskusuunnassa. Täydellistä paluuta entiseen ei kuitenkaan ole. Euroopan komissio arvioi energian ja sitä kautta lannoitteiden jäävän sotaa kalliimmalle tasolle seuraavaksi 10 vuodeksi. KM ennustaa kolmosella alkavia avaushintoja.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Koneet ja tekniikka
/ 27.11.2023

Uudenkarhea Deutz Fahr 9306 Kärsämäelle

Kun talon pihassa on pitkä rivi Deutz Fahrin traktoreita eri vuosikymmeniltä, ei ole ihme, että konehallista löytyy myös saman merkin uudehko puimuri. Vaikka Deutz Fahr oli aina 90-luvun alkuun saakka suosittu puimurimerkki Suomessa, on 2000-luku ollut hiljaisempaa tai lähes tyhjää. Tämäkin puimuri hankittiin hieman sattumalta.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
10.10.2023

Lihamarkkinoilla Kiina-krapula

Euroopan lihamarkkinat potevat Kiinan vientimarkkinoiden sulamisesta aiheutunutta krapulaa. Lihantuotannon lasku jatkuu. Tuotannon lasku vahvistaa hintojen nousua, mutta hintojen nousu yhdessä heikon taloustilanteen kanssa leikkaa osan kysynnän kasvusta. Eläinten lukumäärä laskee ja karjakokojen pienentäminen on kasvattanut teurastuksia. Tämä näkyy tuotannon tason laskuna lähivuosina. Suomessa lihan tuotanto on laskenut alkuvuonna ja myös hinnat ovat loivassa laskussa.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Ulkomaat
/ 7.7.2023

Maailman sikatuotanto kasvoi vuonna 2022

Maailman sianlihantuotanto kasvoi, mutta Euroopan tuotanto väheni noin 5,8 prosenttia vuodesta 2021. Euroopassa useat kriisit ja Kiinan myynnin supistuminen ovat vaikuttaneet merkittävästi sianlihan tarjontaan. Vuodelle 2023 odotetaan vakautta tai jopa pientä pudotusta koko maailman sianlihantuotannossa.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 29.9.2022

Pula maakaasusta sotkee Euroopan lannoitemarkkinat

Lannoitevuoden alku loi hieman toivoa markkinoiden rauhoittumisesta, mutta kesän aikana synkkyys kasvoi. Turbulenssi osuu nyt erityisesti Euroopan lannoitemarkkinoihin. Maakaasun hinta Euroopassa elää irrallaan verrattuna Amerikan tai Aasian markkinoihin. Reagoimista heikentää se, että eurooppalaisella maakaasulla kyseessä on tarjontashokki, johon ei pystytä reagoimaan pelkästään omin avuin. Epävarmuutta on hinnan lisäksi myös maakaasun määrästä. Tämä tekee etenkin typpilannoitteiden markkinakehityksen ennustamisesta äärimmäisen vaikeaa.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 29.9.2022

Tuotantoa sodan varjossa vielä pitkään

Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset globaaliin maataloustuotantoon ovat nyt kaikkien nähtävillä. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet maailmanlaajuisesti ja siitä kärsivät eniten köyhät ja…

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kolumnit
/ 30.8.2022

Satoennusteita kannattaa seurata koko kasvukauden ajan

Maataloudessa sato-odotukset ovat aina korkeimmillaan ennen kuin jyvääkään on kylvetty. Viime keväänä ainakin etujärjestö- ja somekeskusteluissa asia tosin oli toisinpäin….

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 25.8.2022

Viljamarkkinat tasoittumassa viiveellä

Maatalousmarkkinoilla on riittänyt jännitettävää, eikä jännitys lopu tähänkään vuoteen. Viljamarkkinoiden reaktiot eivät parin viime vuoden aikana ole olleet linjassa kansainvälisen kysyntä-tarjonta tilanteen kanssa. Venäjän mielipuolinen hyökkäys Ukrainaan on pitänyt markkinat varpaillaan, eikä kesäkuussa päättyneenä satovuonna 2021/22 korjattu kaikkien aikojen ennätyssato ole tasoittanut markkinoita vuodentakaisten odotusten mukaisesti. Markkinoiden jatkuvasta epävarmuudesta seuraa, että hintamuutokset ovat jatkossakin nopeita ja suuria. Lisäksi tulevalle talvelle etenkin tuotantopanosten hintoihin ja saatavuuteen liittyvät riskit ovat edelleen olemassa. Odotettavissa oleva normaalisato ei riitä poistamaan epävarmuutta.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kasvinviljely
/ 1.8.2022

Epävarmuus jatkuu lannoitemarkkinoilla

Yara Suomi avasi uuden lannoitekauden 16. kesäkuuta. Kesän ja alkusyksyn toimitukset myytiin viikossa loppuun, ja tilausten vastaanotto keskeytettiin 27. kesäkuuta. Belor Agro tuo lannoitteet Euroopasta ja Cemagro jatkaa venäläisten lannoitteiden tuontia. Pakotteet vähentävät venäläisten lannoitteiden käyttöä, mutta odotettua vähemmän.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kolumnit
/ 8.6.2022

Elintarvikekaupan mahtimaa

Kiina on bruttokansantuotteella mitattuna maailman toiseksi suurin talous. Erityisen tehokas talous se ei kuitenkaan ole, sillä sen asukasta kohti laskettu…

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kasvinviljely
/ 20.5.2022

Pakotteet iskivät lannoitteisiin

Lannoitemarkkinoilla on erikoinen tunnelma – pelätään, että tavara loppuu kesken, mutta silti ei uskalleta ostaa varastoon eikä myöskään valmistaa suuria määriä. Riskejä vältellään, joten hankitaan vain pieniä eriä. Lannoitteiden käyttö vähenee väistämättä Euroopassa ja se supistaa sato-odotuksia.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Usb-c on valtava menestys, mutta ongelmiakin riittää
    Usb-c-liitännän määrittelevä standardi valmistui ...
  • Apilan avulla kustannuksia pienemmäksi
    Suomessa maitotilat ovat keskittyneet nurmivaltaiseen tuotantoon keskimääräisen nurmialan ollessa lähes 100 hehtaaria. Lannoitteita tila ostaa karkeasti arvioiden 60 tonnia vuodessa, mikä vastaa tämän kesän hinnoittelulla 26 000 euron vuosikustannusta. Kustannusten lisäksi typpilannoitus aiheuttaa lähes saman verran kasvihuonekaasupäästöjä kuin märehtijöiden metaani....
  • EU:n budjettiväännössä haetaan maatalouden tulevaa suuntaa
    EU:n seuraavasta budjetista käydään parhaillaan kovaa ...

Luetuimmat

  • EU:n maatalouspolitiikan rakenne muuttumassa
    Euroopan komissio julkaisi heinäkuun puolivälissä ensimmäisen ehdotuksen Euroopan unionin rahoituskehykseksi vuosille...
  • Aiheuttaako pellon vuokratulon verotusmuutos seurannaismuutoksia?
    Pellon vuokratulo, joka aikaisemmin verotettiin maatalouden tulona, verotetaan vuoden 2025 verotuksesta...
  • KM kokeilee: Ryobi RY36BLXB-0 -puhallin: Lupauksiaan suorituskykyisempi
    Alkuperäisen työnkuvansa lisäksi lehtipuhallin on näppärä niin viljankuivaamon siivouksessa kuin leikkuupuimurin...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Kuka voitti satokisan? No Samuel Jussila, joka teki samalla uuden satoennätyksen. Jussila otti Bright-lajikkeella 11 656 kilon hehtaarisadon kuivasta alkukasvukaudesta huolimatta. Hyvä esikasvi, suorakylvö, tilan paras pelto, satoisa lajike ja onnistuneet toimenpiteet ratkaisivat kisan. #satokisa2036 #syysvehnäkisa #Bright @jussila.samuel
  • Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kuka voitti satokisan? No Samuel Jussila, joka teki samalla uuden satoennätyksen. Jussila otti Bright-lajikkeella 11 656 kilon hehtaarisadon kuivasta alkukasvukaudesta huolimatta. Hyvä esikasvi, suorakylvö, tilan paras pelto, satoisa lajike ja onnistuneet toimenpiteet ratkaisivat kisan. #satokisa2036 #syysvehnäkisa #Bright @jussila.samuel
3 viikkoa ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
1 kuukausi ago
View on Instagram |
2/9
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
1 kuukausi ago
View on Instagram |
3/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
1 kuukausi ago
View on Instagram |
4/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
1 kuukausi ago
View on Instagram |
5/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
1 kuukausi ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
1 kuukausi ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
2 kuukautta ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
2 kuukautta ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari