Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

rahoitus

Tilaajille
  • Talous ja yrittäminen
/ 25.6.2026

Pankki rahoittaa ihmistä, ei exceliä

Maatilan investointi ei ratkea pelkällä kassavirtalaskelmalla. Numerot voivat näyttää hyviltä, mutta pankin päätökseen vaikuttaa usein asia, jota ei voi laskea numeroiksi: yrittäjä itse.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Talous ja yrittäminen
/ 1.11.2025

Maatalouden lainakanta sulaa

Maatalouden lainakanta pienenee vauhdilla. Luonnonvarakeskuksen Taloustohtorin mukaan maatalouden velat olivat viime vuonna yhteensä hieman runsaat neljä miljardia euroa. Maatalouden kokonaislaskelman…

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Talous ja yrittäminen
/ 14.10.2025

EU:n maatalouspolitiikan rakenne muuttumassa

Euroopan komissio julkaisi heinäkuun puolivälissä ensimmäisen ehdotuksen Euroopan unionin rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034. Toteutuessaan ehdotus toisi EU:n budjetin rakenteeseen ison muutoksen, joka vaikuttaa suoraan myös maatalouspolitiikan rakenteeseen. Suoraan maatalouteen käytettävissä olevaa EU-rahaa on ainakin jonkin verran aikaisempaa vähemmän. Samalla jäsenmailla on kuitenkin mahdollisuus siirtää maatalouteen sellaista rahaa, joka on nykyään korvamerkitty muualle.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 28.8.2025

Mitä useampi kokki, sen kalliimpi ja huonompi ruoka

Suomen valtionvelan osuus bruttokansantuotteesta oli 90-luvun puolivälissä lähes samaa luokkaa kuin nyt. Suomi ottaa tänä vuonna uutta lainaa 42 miljardia…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 24.7.2025

EU:n budjetin ja yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta kasvaa vielä iso riita

Euroopan komissio esitteli heinäkuun puolivälissä budjettiehdotuksensa seuraavalle 7-vuotiselle rahoituskaudelle eli vuosiksi 2028-2034. Ehdotus on massiivinen eli noin 2 000 miljardia euroa,…

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Talous ja yrittäminen
/ 24.4.2025

Pankkisääntely on muuttanut toimintatapoja

Moni maatilayrittäjä on viime vuosina hämmästynyt, kun pankki on hylännyt rahoitus- tai lyhennysvapaahakemuksen. Mistä tässä toimintatavan muutoksessa on oikein kyse? Vastaus löytyy osin pankkisääntelyn tiukentumisesta.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Talous ja yrittäminen
/ 13.11.2024

Investoinnit keskittyvät tulevaisuuden tiloille

Investoivat tilat ovat Valtiontalouden tarkastusviraston tekemän tarkastuksen mukaan jo valmiiksi kannattavampia kuin maatilat keskimäärin. Maatilan kannattavuus on myös sitä parempi, mitä useammin se on investoinut. Yksittäisen investoinnin jälkeen maatalouden kannattavuus näyttää paranevan kolmen vuoden aikajänteellä. Sen sijaan tarkastuksessa ei pystytty arvioimaan, paraneeko maatilojen kannattavuus ja kilpailukyky nimenomaan sen seurauksena, että valtio myöntää tukea maatalouden investointeihin.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Talous ja yrittäminen
/ 9.9.2024

Vastuullisuusvaatimukset tulevat maatalousrahoitukseen

Maatalouden harjoittamiseen on sitoutuneena noin 19 miljardin euron pääomakanta, jota on rahoitettu noin 4,8 miljardin euron lainakannalla. Korkotason muutokset, hintariskien voimistuminen sekä pankkien sääntelyyn liittyvät vaatimukset ovat nousseet keskiöön maatalousrahoituksessa. Viime aikoina on herännyt kysymyksiä siitä, ovatko pankkien myöntämän rahoituksen kriteerit kiristyneet ja onko tällä vaikutuksia koko maataloussektorin toimintaan. Samaan aikaan koko ketjulta edellytetään myös entistä enemmän näyttöjä siitä, että myönnetty rahoitus ohjautuu vastuullisiin investointeihin. Miten hiljattain investoinnin tehneet viljelijät näkevät tilanteen?

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 26.10.2023

Satelliittivalvonta on vasta alkua

Tänä vuonna maataloustukien ehtojen noudattamista valvottiin ensimmäistä kertaa satelliittivalvonnan avulla. Vaikka monia etukäteen kauhistutti ”isoveli valvoo”-tyylinen kyttäys, olivat kokemukset pääosin…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 24.8.2023

Syysviljat näyttivät taas potentiaalinsa, kevätkuivuudesta voi tulla pysyvä ongelma

Viljojen puinnit ovat jo hyvässä vauhdissa. Syysviljojen sato, erityisesti syysvehnän, on ollut hyvä. Myös ruisvehnästä ja rukiista on tullut hyviä…

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Talous ja yrittäminen
/ 3.8.2022

Onnistuneen investoinnin takana on selkeä strategia

Investoinnit ovat osa toimivan maatilan arkea. Vaikka tuotannon määrää tai tilan kokoa ei kasvatettaisi, säännöllisin väliajoin korjataan ja uudistetaan niin rakennuksia, rakenteita kuin kalustoakin, jotta kilpailukyky ja tuotannon taso säilyvät. Maatalousinvestointien rahoituksen, suunnittelun ja kannattavuuslaskennan asiantuntijat korostavat, että suunniteltiin tilalla minkäkokoista investointia hyvänsä, taustalle tarvitaan selvä ajatus siitä, miksi investointi tehdään ja miten se vaikuttaa tilan toimintaan. He muistuttavat myös, että huonoa kannattavuutta ei paranneta laajentamalla. Sata lehmää tuottaa viisinkertaisesti sen tappion kuin 20 lehmää, jos tuotannon vanhat virheet viedään uuteen navettaan. Myöskään lisämaan hankinta auta, ellei nykyistenkään hoitoon ole riittävästi.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 18.3.2021

Euroopan unioni elpyy, mutta millä hinnalla?

Eduskunnassa on kevätkauden aluksi käsitelty Euroopan unioniin liittyviä asioita. On keskusteltu seitsenvuotisesta rahoituskehyksestä, elpymispaketista sekä valtioneuvoston EU-selonteosta. Siinä linjataan tulevan…

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • KM kokeilee: Hikoki RB 36DC -puhallin, säyseä-ääninen syysmyrsky
    Aiemmin lehtipuhaltimena tunnettua työkalua on alettu akkukäytön myötä markkinoida myös muihin tarkoituksiin. Ainakin rakennustyömailla, viljankorjuussa ja -kuivauksessa tehokkaalle puhaltimelle onkin usein käyttöä. Akkukäyttöisillä puhaltimilla melu- ja varsinkin hajuhaitat ovat hyvin hallittavissa....
  • FinnMetko kasvoi jo isoksi
    Jämsänkoskella joka toinen syksy järjestettävä FinnMetko-messut oli nyt lajissaan ainutlaatuinen ja ennätyksiä rikkova. Isojen konevalmistajien joukossa myös pienillä, isäntälinjan koneita tarjoavilla yrityksillä oli tärkeä osansa....
  • Usb-c on valtava menestys, mutta ongelmiakin riittää
    Usb-c-liitännän määrittelevä standardi valmistui ...

Luetuimmat

  • Kasvinviljelyn kannattavuus koetuksella
    KM:n syysvehnän Ruutukisassa moni kilpaili puhtaasti kilot mielessä, mutta osa joukkueista...
  • Taskulaskimella voittoon
    Kulukuri oli voittava strategia näillä viljan hinnoilla. Tulevaisuuden Viljelijät tuottivat vehnätonnin...
  • Maanparannusaine maan mukaan: kipsiä, rakennekalkkia vai ravinnekuitua?
    Peltomaan käsitteleminen kipsillä, rakennekalkilla tai ravinnekuiduilla on osoittautunut lupaavaksi ensiavuksi eroosion...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Kuka voitti satokisan? No Samuel Jussila, joka teki samalla uuden satoennätyksen. Jussila otti Bright-lajikkeella 11 656 kilon hehtaarisadon kuivasta alkukasvukaudesta huolimatta. Hyvä esikasvi, suorakylvö, tilan paras pelto, satoisa lajike ja onnistuneet toimenpiteet ratkaisivat kisan. #satokisa2036 #syysvehnäkisa #Bright @jussila.samuel
  • Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kuka voitti satokisan? No Samuel Jussila, joka teki samalla uuden satoennätyksen. Jussila otti Bright-lajikkeella 11 656 kilon hehtaarisadon kuivasta alkukasvukaudesta huolimatta. Hyvä esikasvi, suorakylvö, tilan paras pelto, satoisa lajike ja onnistuneet toimenpiteet ratkaisivat kisan. #satokisa2036 #syysvehnäkisa #Bright @jussila.samuel
3 viikkoa ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
1 kuukausi ago
View on Instagram |
2/9
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
1 kuukausi ago
View on Instagram |
3/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
2 kuukautta ago
View on Instagram |
4/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
2 kuukautta ago
View on Instagram |
5/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
2 kuukautta ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
2 kuukautta ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
2 kuukautta ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
2 kuukautta ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari