Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

puimurit

  • Koneet ja tekniikka
/ 20.11.2025

Puimurimarkkinakatsaus 2025: Hiljaiselo markkinoilla jatkuu

Kasvinviljelytilojen heikko kannattavuus heijastuu voimakkaasti puimurimarkkinaan. Myyntikaudella 2024–2025 myytiin ainoastaan 84 uutta puimuria.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 20.11.2025

Onko päättäjillä rohkeutta ratkaista pellonkäytön ongelmat?

Suomessa on kiistelty käytännössä 1960-luvulta lähtien siitä, onko Suomessa liikaa peltoa. Peltojen ”paketointi” (metsitys) ja erilaiset pakkokesannoinnit olivat maatalouspolitiikan työkaluina…

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 10.3.2025

Talvella on hyvin aikaa huolloille

Oikeanlaisella käsittelyllä helpotetaan koneiden ja laitteiden ylläpitoa, pidennetään käyttöikää, lisätään vaihtoarvoa sekä suojataan ne olosuhteiden aiheuttamalta rasitukselta.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 5.3.2025

CVT-vaihteistoja Suomesta maailmalle

Agco Suomen tehtailla Suolahdessa alkoi helmikuun alussa uusi kausi, kun portaattomia vaihteistoja koko konsernin tarpeisiin valmistava tehdas käynnistyi. Lähes 40 miljoonan euron investointi mahdollistaa portaattomien vaihteistojen valmistuksen Valtran ja sen sisarmerkkien eli Fendtin ja Massey Fergusonin käyttöön.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 21.11.2024

Kaudella 2023–2024 myytiin 112 puimuria

Puimurikauppa hiipui toiseksi alhaisimpaan lukuun viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Päättyneellä myyntikaudella toimitettiin 112 uutta puimuria asiakkaille. Suhteessa parhaiten markkinoilla pärjäsivät Claas uusien Evion- ja Trion -mallistojen siivittämänä sedkä NewHolland.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 27.11.2023

Uudenkarhea Deutz Fahr 9306 Kärsämäelle

Kun talon pihassa on pitkä rivi Deutz Fahrin traktoreita eri vuosikymmeniltä, ei ole ihme, että konehallista löytyy myös saman merkin uudehko puimuri. Vaikka Deutz Fahr oli aina 90-luvun alkuun saakka suosittu puimurimerkki Suomessa, on 2000-luku ollut hiljaisempaa tai lähes tyhjää. Tämäkin puimuri hankittiin hieman sattumalta.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 23.11.2023

Kaudelle 2022–2023 myytiin 122 puimuria

Puimurikauppa hiipui toiseksi alhaisimpaan lukuun viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Päättyneellä myyntikaudella toimitettiin 122 uutta puimuria asiakkaille. Suhteessa parhaiten markkinoilla pärjäsi New Holland, joka pystyi kasvattamaan myyntimääräänsä laskevilla markkinoilla. Claasin myyntiä jarrutti pienten puimurien puute ja Sampolla oli toimitusvaikeuksia. Tulevalla kaudella kisa kiristyy, kun Sampoa saa taas normaaliin tapaan ja Claasin uusi Evion-mallisto tulee tarjolle.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 11.9.2023

Uudet Evion-puimurit, Xerionista telamalli

Claasin puimurimallisto täydentyy suomalaisittain odotetuimmaila koolla. Uusi viisikohliminen Evion-mallisto paikkaa Averon ja Tucanon poistumisen jättämää aukkoa mallistossa. Claasin traktorimallisto täydentyy sekä ylä- että alapäässä. Pienempään päähään tulevat uudet Elios 200- ja 300-sarjat sekä Axos 200 -sarja teholuokkiin 55–76 kW. Malliston yläpäähän tulee kaksi uutta Xerion-mallia ja pyörien lisäksi tarjolla on nyt myös telaversio.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 25.11.2022

Puimuritaulukko jatkossa verkkosivuilla

KM:n traktorivertailun rinnalle tulee tästä syksystä lähtien uusi palvelu, jossa voi verrata rinnakkain eri puimurimerkkejä ja -malleja. Samalla KM lopettaa puimuri- ja traktoritaulukkojen julkaiseminen lehdessä. Puimurivertailua parannetaan jatkossa myös lisäämällä havainnekuvia puimureiden rakenteista, erityisesti puintikoneistoista sekä keräämällä vanhoja puimurijuttuja vertailusivuston yhteyteen.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 24.11.2022

Viime kauden myynti 154 konetta

Vuoden 2021 heikko viljasato ei hyydyttänyt puimurikauppaa, vaikka moni niin epäili. Toki edellisen kauden lukemista tultiin hieman alaspäin, mutta silti myytyjen puimureiden lukumäärä ylitti vuosien 2015–2020 kauppamäärät. Markkinajohtajan paikasta käyvät kovaa taistoa Claas ja Sampo, mutta koska vain kokonaismyyntimäärä on julkinen, jää lopullinen kärkisija arvausten varaan. Alkavalle kaudelle ei tullut merkittäviä uudistuksia mallisarjoihin, mutta 2023 syksyn Agritechnicassa esiteltäneen paljon uutta.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 30.6.2022

Neljännesvuosisata Claasin kumiteloja

Saksalaisen Claasin kehittämä Terra Trac -kumitelajärjestelmä on ollut merkittävä osa yhtiön puimureiden ja sittemmin myös ajosilppureiden sekä traktoreiden tekniikan kehityksessä. Kumitela-alustaisia Claaseja on valmistettu ja myyty maailmanlaajuisesti yhteensä yli 35 000 kappaletta kahden-kymmenen viiden vuoden aikana.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 11.12.2021

Sampo päivitti lippulaivansa

Sampo Rosenlewin hybridipuimuri Comia C22 2Roto sai 10 kuution viljasäiliön, järeämmät akselistot ja mallimerkinnän C24 2Roto.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 10.12.2021

Uusi Lexion ei pettänyt

Parisen vuotta sitten esiteltyjä Claasin uusia Lexion-leikkuupuimureita saatiin tälle puintikaudelle Suomeen jo useampia. Kolme 7700-mallin hybridipuimuria saapui melko pienelle alueelle Pohjois-Pohjanmaalle. Yksi puimureista hankittiin Pirkolan sikatilalle Pyhäjoelle. Tilan ensimmäinen Lexion ei tuottanut pettymystä, vaan suoriutui puinneista paljon edellistä puimuria tehokkaammin.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 2.12.2021

Rostselmash pyrkii länsimarkkinoille

Venäläinen Rostselmash on ensimmäinen aidosti uusi puimurimerkki Suomessa vuosikymmeniin. Puimuritehtaalla on pitkät perinteet, mutta vasta viime vuosina se on haastanut tutut ”länsimerkit” myös niiden kotimarkkinoilla. Kilpailuvaltti on selkeä, länsitekniikkaa itähinnalla. Mallisto on laaja, mutta Suomeen tuonti alkaa kahdella mallilla eli neljä- ja kuusikohlimisilla malleilla.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Maatalouden osakeyhtiöt kannattavat hyvin
    Maatalous on ollut viime vuosina paikoin erittäin kannattavaa. Vuoden 2025 ennakkotietojen mukaan maatalouden yrittäjätulo oli korkeimmillaan 15 vuoteen. Osakeyhtiömuotoisten maatilojen tilinpäätöstietojen mukaan maatalouteen sijoitetun pääoman tuotto oli erinomainen. Kannattavuus oli vahvaa etenkin kotieläintuotannossa, mutta kannattavia yrityksiä on kaikissa tuotantosuunnissa....
  • Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuksessa jalat eivät kosketa maata
    Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattiselta ...
  • Claydon – kaistakylvön edelläkävijä
    Joitakin Claydonin kylvökoneita tuotiin Suomeen suorakylvöbuumin aikana. Tuontia on jatkettu myöhemminkin, vaikka Claydonin kylvötapa on uudelleennimetty kaistakylvöksi (strip till). Kylvöperiaatteen ja koko koneen kehitti aikoinaan Jeff Claydon omiin tarpeisiinsa. Hyväksi havaittu tuote päätyi sittemmin sarjatuotantoon....

Luetuimmat

  • KM kokeilee: Milwaukee M18 FOPH2 -monitoimitrimmeri FOPH-BBA- ja FOPH-RBA -lakaisulisäkkeillä
    Milwaukeen monitoimitrimmeri on enemmän kuin työkalun nimi antaa ymmärtää. Voimayksikköön saa...
  • Metsälain säädösten muuttamisen sudenkuopat
    Maa- ja metsätalousministeriössä asetettiin tämän vuoden kesäkuussa työryhmä valmistelemaan metsälain muutosta...
  • Avoimuus on modernin viljelijän valtti
    Rouhiaisten tilalla Kouvolassa järjestetyissä peltopäivissä nähtiin, kuinka ennakkoluulottomuus uusille kokeiluille voi...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
  • Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. 

Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. 

Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen 

Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
2 viikkoa ago
View on Instagram |
1/9
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
2 viikkoa ago
View on Instagram |
2/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
2 viikkoa ago
View on Instagram |
3/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
2 viikkoa ago
View on Instagram |
4/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
2 viikkoa ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
2 viikkoa ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
3 viikkoa ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
3 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
3 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari