Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

markkinat

  • Kasvinviljely
  • Talous ja yrittäminen
/ 15.11.2024

Rypsin ja rapsin tuotantoa varaa kasvattaa

Luonnonvarakeskuksen satoarvion perusteella rypsin ja rapsin kokonaissato on Suomessa runsaat 40 prosenttia vuoden takaista suurempi. Tuotannon kasvu selittyy sekä viljelyalan kasvulla että viime vuotta suuremmilla hehtaarisadoilla. Kasvusta huolimatta viime vuosikymmenen tuotantoon on vielä matkaa. Huolestuttavaa on, että hehtaarisadot ovat jääneet viime vuosikymmenen keskimääräistä heikommiksi.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 12.11.2024

Kauralaarit täynnä

Suomessa korjattiin tänä vuonna keskimääräinen viljasato. Syyskuun puolivälissä julkaistun tuoreimman satoarvion mukaan viljasato oli noin 3,2 miljardia kiloa. Merkittävin rakenteellinen…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 21.3.2024

Erikoiskasveja, luonnonhoitoa tai viherlannoitusta

Moni viljelijä arvioi, ettei perinteisten viljojen tuottaminen ole taloudellisesti järkevin vaihtoehto tällä hetkellä. Siitä huolimatta ennakkotietojen mukaan vilja-ala säilyy lähes…

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 26.1.2024

Sotien ja korkojen kurimuksessa

Päättyneen vuoden aikana markkinaa heiluttelivat kohta kaksi vuotta kestänyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sekä lokakuussa syttynyt Gazan sota. Myös korkoralli yltyi ja pankkikriisikin näytti hetken jopa todennäköiseltä.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 11.5.2023

Tuottajaorganisaatiosta apua kannattavuuden parantamiseen?

Tuottajia, erityisesti kasvinviljelijöitä, patistellaan kehittämään yhteistyötään markkinavoimien puristuksen löysäämiseksi. MTK-vetoisessa Tuotto-hankkeessa tarjotaan markkinaosaamista, ja kannustetaan viljelijöitä yhteistyöhön muun muassa tuottajaorganisaatioiden avulla.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 27.4.2023

Vaalitulos merkitsee leikkauksia myös maaseudun tukiin

Eduskuntavaalien tulos loi asetelman, jossa selkeän hallitusenemmistön muodostaminen on poliittisesti varsin haastavaa. Puhtaasti matemaattisesti laskien vaihtoehtoja löytyy, mutta politiikan sisällön…

Siirry artikkeliin

26.1.2023

Maatalouden markkinatuotot kasvussa

Maatalouden markkinatuotoissa oli vuonna 2022 samansuuntainen kehitys sekä Euroopan unionissa että Suomessa. Maatalouden myyntituotot kasvoivat ennen kaikkea tuottajahintojen nousun seurauksena. Suomessa myös kasvintuotannon määrä kasvoi, kun viljan tuotanto palautui katovuoden jäljiltä. Kotieläintuotannossa tuotanto laski, mutta hintojen nousu piti tuotot kasvussa sekä maidon- että lihantuotannossa. Tuotantopanosten hintojen nopea nousu hidasti kannattavuuden vahvistumista. Silti maatalouden yrittäjätulo kasvoi EU:ssa ennakkotietojen perusteella neljänneksen. Suomessa vastaava kasvu on ennakkotiedon mukaan viidenneksen.

Siirry artikkeliin

  • Energia
  • Koneet ja tekniikka
/ 24.11.2022

Hakelämmitys tekee paluuta

Välillä liki unohduksiin painunut hakelämmitys alkaa tehdä paluuta maatiloille. Kiinnostusta kotoisen ja uusiutuvan energian käyttöön lisää paitsi sähköenergian kohoava hinta myös uudet automaattiset laitetekniikat.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 20.10.2022

Käytetty etukuormain Tanskasta

Etukuormain tekee traktorista monipuolisen työkoneen. Moni haaveilee etukuormaimesta vanhaankin traktoriin, haaveilua hidastaa kuormainten korkea hinta. Käytetyt kuormaimet ovat edullisempia, mutta niiden tarjonta on vähäistä. Joskus sopiva löytyy ulkomailta.

Siirry artikkeliin

10.6.2022

Panoskäyttöä sopeutettava hintojen muuttuessa

Maatalouden tuotantokustannusten nousu jatkui koko kevään, eikä kesän alkukaan ole tuonut vielä merkittävää muutosta. Painoarvoltaan suurimmat kustannusnousut on nähty rehuviljassa…

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Tuhat Suomen suurinta maatilaa
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Muokkauskokeiden pitkäaikaistuloksia
    Pitkäaikaiskokeissa monokulttuurissa muokkaus toimi suorakylvöä paremmin. Neljän vuoden viljelykierrolla vehnän sato oli 21 prosenttia suurempi kuin monokulttuurissa. Viljelykierron merkitys korostui suorakylvössä. Kasvitaudit alensivat kevätvehnän ja -ohran satoa 500 kg/ha ja rikkakasvit 200 kg/ha, jos peltoa ei ruiskutettu....
  • Milwaukee M18 BI -akkukompressori: painetta monenlaisiin pumppauksiin
    Työkalujärjestelmien omilla akuilla toimivat kompressorit on mielletty korkeintaan henkilöautopuolen tarpeisiin sopiviksi. Milwaukeen uutuuskompressorin luvataan toimivan hieman raskaamman kaluston kanssa. Lupauksessa on perää....
  • Säästöpuut pikkumetsiköiksi
    Suomessa yleisesti käytetty PEFC-sertifiointi ...

Luetuimmat

  • Kalifornian karjatalous tuottaa huimat määrät metaania
    Kalifornia on monessa asiassa ympäristöasioiden edelläkävijä. Esimerkiksi liikenteen hiilidioksidipäästöt ja kaikki...
  • WhatsAppista tuli korvaamaton kuin varkain
    Pikaviestisovellus WhatsAppin käyttäjämäärän ennustetaan saavuttavan tämän vuoden kesällä kolme miljardia. Se...
  • Yhdellä kylvöllä kaksi rypsisatoa
    Paimiolainen Jarno Tuominen kylvi kevätrypsin ja syysrypsin samaan peltoon kesäkuun lopussa....

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Tältä näyttivät #KMRuutukisa syysvehnät 13.5.2025 @lantmannenagro koetilalla Hauholla.
  • Käytännön Maamiehen Ruutukisaan on pitkään toivottu Mustialan joukkuetta, ja nyt sellainen viimein saatiin, #TulevaisuudenViljelijät. Näitä nuoria Mustialan kasvatteja yhdistää halu kehittää suomalaista maataloutta, kokeilla uutta, sekä jakaa oppia yhdessä tekemisestä. Joukkueen tavoitteena on tuottaa huippusato menetelmällä, jonka kaikki viljelijät pystyvät toteuttamaan omalla tilallaan isommassa mittakaavassa.
Joukkueen lajikkeena on Informer, joka on talvehtinut hyvin ja näyttänyt potentiaalinsa myös Ruotsin viljavainioilla. Virossa kyseisellä lajikkeella on tehty satoennätys, ehkäpä syksyllä koetaan Hauholla sama?
Joukkueessa on 8 jäsentä:
Kapteeni Vili Silmälä tulee Tammelasta sikatalouden keskeltä. Hän on viljelyyn intohimoisesti suhtautuva joukkueen ruiskutusspesialisti. 
Artturi Ala-Viikari Punkalaitumelta on monipuolinen tekijä, joka pyörittää isänsä ja setänsä kanssa kotitilan arkea, tekee maataloustöitä naapuritilalla, hyppää sujuvasti kuorma-auton rattiin ja ehtii vielä myydä maatalouskoneitakin. 
Henri Paija Pälkäneeltä tuottaa perunaa, valkosipulia ja vähän kaikkea muutakin siinä sivussa. Henri on hyvin tarkka ja asiakaslähtöinen kaveri.
Antti Syrjä Padasjoelta on monipuolinen erikoiskasvimies. Antin pelloilta löytyy perunaa, hernettä, mansikkaa ja viljoja, mutta erityisesti hänen sydämensä sykkii sokerijuurikkaalle. 
Matti Mikkola Lempäälästä on siemenviljelijä. Lisäksi hän maahantuo ja myy viljanlajittelijoita sekä maatalouskoneita. Matti on melkoinen suunsoittaja, jonka muut joukkueet ehkä ovat jo huomanneet.
Miikka Hirvonen Liperistä toimii Pohjois-Karjalan edustajana, ja tuo joukkoon ripauksen karjalalaista maitomiehen luovuutta. C-alueella kaikki näyttää menevän paremmin, ainakin jos #ttp:eitä katsoo.
Sebastian Ahlqvist on kaksikielinen moniosaaja Loviisan savisilta pelloilta. Sebastian tuntee pellon tarpeet, sillä hän työskentelee päivittäin maatalouden tuotantopanosten parissa. 
Topias Rauhamaa Kärkölästä viljelee viljoja, hevosheinää ja sokerijuurikasta. Hän pyrkii hyödyntämään nykyaikaista teknologiaa, vaikka harpin käytöstä on vaikea luopua. #KMRuutukisa #Mustialanagrologit @lantmannenagro
  • Syysvehnäruuduilla näkyy jo värieroja kylvötiheyden ja typpilannoituksen mukaan. Minimiruutu sai syksyllä pelkän kylvölannoituksen. Video on kuvattu 3.5.2025 Hauholla @lantmannenagro koetilalla. #KMRuutukisa Kiitos videosta #Taloustaiturit!
  • KM Ruutukisan edelliskerran voittajajoukkue on nyt uudelleen nimetty WinterWheatWizards'eiksi. Jäsenet ovat sen verran digidigejä, että esittelyn kirjoitti tekoäly. Tämä kolmikko – Matias Rönnqvist, Kari Alasaari ja Samuel Jussila – on kuin maatalouden Avengers, mutta ilman viittoja (ainakin toistaiseksi). Heidän yhdistelmänsä asiantuntemusta, innovatiivisuutta ja huumoria tekee heistä voittamattoman tiimin. Matias puhuu Vöyrin murretta, kun taas Samuelille tutumpaa settiä on Vöyrin marssi ja Karia määrittelee lapualaisuus. Vaasalainen visionääri Matias toimii joukkueen kapteenina ja tuo mukanaan sekä tieteellisen näkökulman että määrätietoisen johtajuuden. Hän on altakastelun asiantuntija, joka on kehittänyt aurinkopaneeleilla toimivia kastelujärjestelmiä. Täsmäviljelyn taituri Kari on joukkueen strateginen asiantuntija, jonka tiluksilla Lapuan lakeuksilla vehnä kasvaa kuin suoraan oppikirjasta – paitsi että Kari on todennäköisesti kirjoittanut sen oppikirjan itse. Hän on osallistunut menestyksekkäästi arvostettuun brittiläiseen YEN-satokisaan ja saanut tunnustusta osaamisestaan. Joukkueen sielu, janakkalalainen Samuel tuo tiimiin energistä karismaa ja rennon otteen, jollaista ei joka ruutukisassa nähdä. Hänen kykynsä innostaa muita ja luoda hyvää henkeä on vertaansa vailla. Vaikka kapteenin nauha on tällä kertaa Matiaksella, Samuel on joukkueen luova moottori ja innostava sparraaja. #KMRuutukisa @lantmannenagro @tuplakari @jussila.samuel @matias_ronnqvist
  • Seuraavana esittelyvuorossa on Voittajatiimi. ”Nimihän ei joukkuetta pahenna, mutta tässä tapauksessa se kertoo jo etukäteen joukkueen sijoituksen tiukkaakin tiukemmassa kilpailussa”, Voittajatiimi luonnehtii nimivalintaansa. Kantavana teemana kisassa on testata, mihin nitraattidirektiivin maksimityppimäärällä päästään. Kymppitonnin tulos ei ole tässä kisassa tavoite vaan pettymys, sillä rima on laitettu korkeammalle. Kisaan lähdettiin tarkkaan harkitun kolmen erityyppisen vehnän (Tuija, Pondus, Skagen) lajikeseoksella. Tiimin jäsenet ovat intohimoisia viljelyn kehittäjiä, joille erilaiset kokeilut omilla pelloilla on peruskauraa. 
Harjavaltalainen Risto Tupi tunnetaan sinnikkäästä syysrapsin viljelystä ja lajiketestauksesta. Risto lienee myös ainoa suomalainen, joka on tavannut molemmat Guinnessin ennätystenkirjan vehnäsatoennätyksen tekijät (Tim Lamyman ja Eric Watson) livenä ja osallistunut kymppitonnin hybridiruissadolla YEN-satokilpailuun. Riston salainen intohimo on vanhat Caset. 
Suomalainen viljely ei olisi mitään ilman säkyläläistä Seppo Vättiä. Seppo on kouluttanut puoli Satakuntaa ruiskuttamaan ja lannoittamaan, ja Sepon cocktailit ovat taattua tavaraa. KM:n satokisan ohraennätys vuodelta 2008 on edelleen Sepon nimissä, se on 9 499 kg/ha Vilde-ohralla. 
Suomen rauhallisin viljelijä, Loimaan Kojonkulman Hannu Eskola, on satokisaaja jo toisessa polvessa. Hannun nimissä on KM:n kuminakisan voitto vuodelta 2020. Menestystä on tullut myös Ruismestarikisassa. Syysviljoja Hannu kylvää monipuolisesti. Viljakkalan kokeilevan viljelyn erikoismies Ville Koivuniemi on hänkin menestynyt sekä KM:n satokisassa että Ruismestarikilpailussa. Ville ei kaihda kokeilla innovatiivisia tapoja ravita viljaa. Ville maahantuo lajittelijoita ja muutakin laitteistoa. Siviilissä hänet tunnetaan tractor pullingista. 
Alastarolainen Kimmo Polo on voittanut sekä KM:n satokisan että Ruismestarikilpailun. Kimmon pellot lainehtivat suurien satojen lisäksi kalkkia ja biotiittiä. Syysvehnä on kuningaslaji, ja tämä voitto Kimmolta vielä puuttuu, mutta nythän asia korjaantuu. #KMRuutukisa #Voittajatiimi @lantmannenagro
  • Seuraavana esittelyvuorossa ovat Ruutukisan luomumiehet. Helan Går, eli Ruutukisan kartanojoukkue, tykkää rapujuhlista. Joukkueen kapteeni on viime kesän talouskisan voittaja Kaarle Tavela Tavelan kartanosta, operatiivinen johtaja on Mattias Anomaa Pelkolan kartanosta ja snapsivastaava on Tommi Hasu af Oravala. Kartanoahan ei ole pakko periä, sen voi myös rakentaa itse, tietää Tommi. Mattiakselle oli vitsailtu, ettei Etelä-Suomessa ole enää suomenruotsalaisia kartanoita ilman luomua ja emolehmiä. Se oli juuri silloin, kun Pelkolan kartano siirtyi luomuun ja emot tulivat kuvioihin. Mattias kertoo näiden olevan hänen maatalousekonomistisia kotkotuksiaan. Tilalla on vanhastaan sikala, jota sitäkin laajennetaan. Myös Tommin ja Kaarlen tilat ovat luomutiloja. Tommilla on luomupuhdaskauraa ja emolehmät, Kaarlen tontilla puolestaan pyörii hevostalli, joten hänen ei ole tarvinnut ottaa emolehmiä. Kaikki kolme herraa viljelevät luomua talous edellä, ja uusin tekniikka on käytössä. Kaarlella ja Mattiaksella on System Cameleonit, Tommi pärjäilee Väderstadilla. Mattiaksen koneella kylvettiin, lannoitettiin ja myös harataan Ruutukisan kisaruutu. Joukkueen ideana on näyttää, mitä luomusyysvehnästä saa luomumenetelmillä irti, kun vehnä lisälannoitetaan ja viljellään tosissaan. Pelto ei ole luomukierrossa, joten alla ei ole kahden vuoden apilanurmea. Siksi joukkue sai luvan käyttää syksyllä sianlietettä perustamislannoitukseen, eikä tämän kevään lisälannoituksessa tarvinnut välittää pellon fosforiluvusta. Ruutu sai huhtikuun alussa vinassia ja myöhemmin lihaluujauhoa. Myllyt eivät ole innostuneita luomusyysvehnästä, mutta josko tämän show'n jälkeen tilanne muuttuu? #KMRuutukisa #HelanGår @lantmannenagro @kaarletavela @mattiasanomaa @tommihasu #luomu #luomuvehnä
  • Maataloudessa käytettävien muovisäkkien keräys täyttää 50 vuotta. Vuosien aikana on kerätty 42 miljoonaa kiloa muovia. Säkkikeräyksen järjestävät Suomen 4H-liitto, Finlands svenska 4H ja Yara Suomi. Paikalliset 4H-yhdistykset tuovat keräyspisteet lähelle viljelijöitä ympäri Suomen. Lassila & Tikanoja vastaavat muovin kierrätyksestä. Keräyksessä ovat mukana myös Hankkija, Lantmännen Agro, A-Rehu, Peltosiemen ja Tilasiemen. #reiluteko
  • Markus Yli-Lähde hommasi vuosi sitten 36 metrin puominlevyisen kasvinsuojeluruiskun. ”Alkuun se tuntui hieman leveältä, mutta tähän mennessä ei ole tullut vastaan yhtään paikkaa, mihin sillä ei olisi mahtunut”. Tässä ruiskutetaan tämän kevään Granat-ruista Loimaalla. Syysviljojen ruiskutukset ovat alkaneet. Sateiden myötä syysviljat näyttävät aivan toisenlaisilta kuin viime keväänä.
  • Mats Öhman testasi kasvinsuojeluruiskuja Marttilassa Viljo Talolan säätiön pihalla. Kasvinsuojeluruiskut on testattava kolmen vuoden välein. Uusi ruisku pitää testata viiden vuoden kuluessa ruiskun ostopäivästä.

Ruiskun on oltava puhdas ja tankissa pelkkää vettä ennen testausta. Testauksesta saa pöytäkirjan, ja hyväksytty ruisku merkitään tarralla.

Testaaja tarkastaa, että ruisku ei vuoda, pumppu toimii, paine pysyy tasaisena, sekoitus tankissa on riittävä, suodattimet ja levitystasaisuus on kunnossa. Jos ruisku ei läpäise ruiskuntestausta, ruiskun omistaja korjaa viat ja testauttaa ruiskun uudestaan.

Suomessa ruiskuja testaa noin 60 ruiskuntestaajaa. Testaajat ovat Tukesin hyväksymiä. #ruiskuntestaus
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Tältä näyttivät #KMRuutukisa syysvehnät 13.5.2025 @lantmannenagro koetilalla Hauholla.
1 päivä ago
View on Instagram |
1/9
Käytännön Maamiehen Ruutukisaan on pitkään toivottu Mustialan joukkuetta, ja nyt sellainen viimein saatiin, #TulevaisuudenViljelijät. Näitä nuoria Mustialan kasvatteja yhdistää halu kehittää suomalaista maataloutta, kokeilla uutta, sekä jakaa oppia yhdessä tekemisestä. Joukkueen tavoitteena on tuottaa huippusato menetelmällä, jonka kaikki viljelijät pystyvät toteuttamaan omalla tilallaan isommassa mittakaavassa.
Joukkueen lajikkeena on Informer, joka on talvehtinut hyvin ja näyttänyt potentiaalinsa myös Ruotsin viljavainioilla. Virossa kyseisellä lajikkeella on tehty satoennätys, ehkäpä syksyllä koetaan Hauholla sama?
Joukkueessa on 8 jäsentä:
Kapteeni Vili Silmälä tulee Tammelasta sikatalouden keskeltä. Hän on viljelyyn intohimoisesti suhtautuva joukkueen ruiskutusspesialisti. 
Artturi Ala-Viikari Punkalaitumelta on monipuolinen tekijä, joka pyörittää isänsä ja setänsä kanssa kotitilan arkea, tekee maataloustöitä naapuritilalla, hyppää sujuvasti kuorma-auton rattiin ja ehtii vielä myydä maatalouskoneitakin. 
Henri Paija Pälkäneeltä tuottaa perunaa, valkosipulia ja vähän kaikkea muutakin siinä sivussa. Henri on hyvin tarkka ja asiakaslähtöinen kaveri.
Antti Syrjä Padasjoelta on monipuolinen erikoiskasvimies. Antin pelloilta löytyy perunaa, hernettä, mansikkaa ja viljoja, mutta erityisesti hänen sydämensä sykkii sokerijuurikkaalle. 
Matti Mikkola Lempäälästä on siemenviljelijä. Lisäksi hän maahantuo ja myy viljanlajittelijoita sekä maatalouskoneita. Matti on melkoinen suunsoittaja, jonka muut joukkueet ehkä ovat jo huomanneet.
Miikka Hirvonen Liperistä toimii Pohjois-Karjalan edustajana, ja tuo joukkoon ripauksen karjalalaista maitomiehen luovuutta. C-alueella kaikki näyttää menevän paremmin, ainakin jos #ttp:eitä katsoo.
Sebastian Ahlqvist on kaksikielinen moniosaaja Loviisan savisilta pelloilta. Sebastian tuntee pellon tarpeet, sillä hän työskentelee päivittäin maatalouden tuotantopanosten parissa. 
Topias Rauhamaa Kärkölästä viljelee viljoja, hevosheinää ja sokerijuurikasta. Hän pyrkii hyödyntämään nykyaikaista teknologiaa, vaikka harpin käytöstä on vaikea luopua. #KMRuutukisa #Mustialanagrologit @lantmannenagro
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Käytännön Maamiehen Ruutukisaan on pitkään toivottu Mustialan joukkuetta, ja nyt sellainen viimein saatiin, #TulevaisuudenViljelijät. Näitä nuoria Mustialan kasvatteja yhdistää halu kehittää suomalaista maataloutta, kokeilla uutta, sekä jakaa oppia yhdessä tekemisestä. Joukkueen tavoitteena on tuottaa huippusato menetelmällä, jonka kaikki viljelijät pystyvät toteuttamaan omalla tilallaan isommassa mittakaavassa. Joukkueen lajikkeena on Informer, joka on talvehtinut hyvin ja näyttänyt potentiaalinsa myös Ruotsin viljavainioilla. Virossa kyseisellä lajikkeella on tehty satoennätys, ehkäpä syksyllä koetaan Hauholla sama? Joukkueessa on 8 jäsentä: Kapteeni Vili Silmälä tulee Tammelasta sikatalouden keskeltä. Hän on viljelyyn intohimoisesti suhtautuva joukkueen ruiskutusspesialisti. Artturi Ala-Viikari Punkalaitumelta on monipuolinen tekijä, joka pyörittää isänsä ja setänsä kanssa kotitilan arkea, tekee maataloustöitä naapuritilalla, hyppää sujuvasti kuorma-auton rattiin ja ehtii vielä myydä maatalouskoneitakin. Henri Paija Pälkäneeltä tuottaa perunaa, valkosipulia ja vähän kaikkea muutakin siinä sivussa. Henri on hyvin tarkka ja asiakaslähtöinen kaveri. Antti Syrjä Padasjoelta on monipuolinen erikoiskasvimies. Antin pelloilta löytyy perunaa, hernettä, mansikkaa ja viljoja, mutta erityisesti hänen sydämensä sykkii sokerijuurikkaalle. Matti Mikkola Lempäälästä on siemenviljelijä. Lisäksi hän maahantuo ja myy viljanlajittelijoita sekä maatalouskoneita. Matti on melkoinen suunsoittaja, jonka muut joukkueet ehkä ovat jo huomanneet. Miikka Hirvonen Liperistä toimii Pohjois-Karjalan edustajana, ja tuo joukkoon ripauksen karjalalaista maitomiehen luovuutta. C-alueella kaikki näyttää menevän paremmin, ainakin jos #ttp:eitä katsoo. Sebastian Ahlqvist on kaksikielinen moniosaaja Loviisan savisilta pelloilta. Sebastian tuntee pellon tarpeet, sillä hän työskentelee päivittäin maatalouden tuotantopanosten parissa. Topias Rauhamaa Kärkölästä viljelee viljoja, hevosheinää ja sokerijuurikasta. Hän pyrkii hyödyntämään nykyaikaista teknologiaa, vaikka harpin käytöstä on vaikea luopua. #KMRuutukisa #Mustialanagrologit @lantmannenagro
1 viikko ago
View on Instagram |
2/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnäruuduilla näkyy jo värieroja kylvötiheyden ja typpilannoituksen mukaan. Minimiruutu sai syksyllä pelkän kylvölannoituksen. Video on kuvattu 3.5.2025 Hauholla @lantmannenagro koetilalla. #KMRuutukisa Kiitos videosta #Taloustaiturit!
1 viikko ago
View on Instagram |
3/9
KM Ruutukisan edelliskerran voittajajoukkue on nyt uudelleen nimetty WinterWheatWizards'eiksi. Jäsenet ovat sen verran digidigejä, että esittelyn kirjoitti tekoäly. Tämä kolmikko – Matias Rönnqvist, Kari Alasaari ja Samuel Jussila – on kuin maatalouden Avengers, mutta ilman viittoja (ainakin toistaiseksi). Heidän yhdistelmänsä asiantuntemusta, innovatiivisuutta ja huumoria tekee heistä voittamattoman tiimin. Matias puhuu Vöyrin murretta, kun taas Samuelille tutumpaa settiä on Vöyrin marssi ja Karia määrittelee lapualaisuus. Vaasalainen visionääri Matias toimii joukkueen kapteenina ja tuo mukanaan sekä tieteellisen näkökulman että määrätietoisen johtajuuden. Hän on altakastelun asiantuntija, joka on kehittänyt aurinkopaneeleilla toimivia kastelujärjestelmiä. Täsmäviljelyn taituri Kari on joukkueen strateginen asiantuntija, jonka tiluksilla Lapuan lakeuksilla vehnä kasvaa kuin suoraan oppikirjasta – paitsi että Kari on todennäköisesti kirjoittanut sen oppikirjan itse. Hän on osallistunut menestyksekkäästi arvostettuun brittiläiseen YEN-satokisaan ja saanut tunnustusta osaamisestaan. Joukkueen sielu, janakkalalainen Samuel tuo tiimiin energistä karismaa ja rennon otteen, jollaista ei joka ruutukisassa nähdä. Hänen kykynsä innostaa muita ja luoda hyvää henkeä on vertaansa vailla. Vaikka kapteenin nauha on tällä kertaa Matiaksella, Samuel on joukkueen luova moottori ja innostava sparraaja. #KMRuutukisa @lantmannenagro @tuplakari @jussila.samuel @matias_ronnqvist
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM Ruutukisan edelliskerran voittajajoukkue on nyt uudelleen nimetty WinterWheatWizards'eiksi. Jäsenet ovat sen verran digidigejä, että esittelyn kirjoitti tekoäly. Tämä kolmikko – Matias Rönnqvist, Kari Alasaari ja Samuel Jussila – on kuin maatalouden Avengers, mutta ilman viittoja (ainakin toistaiseksi). Heidän yhdistelmänsä asiantuntemusta, innovatiivisuutta ja huumoria tekee heistä voittamattoman tiimin. Matias puhuu Vöyrin murretta, kun taas Samuelille tutumpaa settiä on Vöyrin marssi ja Karia määrittelee lapualaisuus. Vaasalainen visionääri Matias toimii joukkueen kapteenina ja tuo mukanaan sekä tieteellisen näkökulman että määrätietoisen johtajuuden. Hän on altakastelun asiantuntija, joka on kehittänyt aurinkopaneeleilla toimivia kastelujärjestelmiä. Täsmäviljelyn taituri Kari on joukkueen strateginen asiantuntija, jonka tiluksilla Lapuan lakeuksilla vehnä kasvaa kuin suoraan oppikirjasta – paitsi että Kari on todennäköisesti kirjoittanut sen oppikirjan itse. Hän on osallistunut menestyksekkäästi arvostettuun brittiläiseen YEN-satokisaan ja saanut tunnustusta osaamisestaan. Joukkueen sielu, janakkalalainen Samuel tuo tiimiin energistä karismaa ja rennon otteen, jollaista ei joka ruutukisassa nähdä. Hänen kykynsä innostaa muita ja luoda hyvää henkeä on vertaansa vailla. Vaikka kapteenin nauha on tällä kertaa Matiaksella, Samuel on joukkueen luova moottori ja innostava sparraaja. #KMRuutukisa @lantmannenagro @tuplakari @jussila.samuel @matias_ronnqvist
1 viikko ago
View on Instagram |
4/9
Seuraavana esittelyvuorossa on Voittajatiimi. ”Nimihän ei joukkuetta pahenna, mutta tässä tapauksessa se kertoo jo etukäteen joukkueen sijoituksen tiukkaakin tiukemmassa kilpailussa”, Voittajatiimi luonnehtii nimivalintaansa. Kantavana teemana kisassa on testata, mihin nitraattidirektiivin maksimityppimäärällä päästään. Kymppitonnin tulos ei ole tässä kisassa tavoite vaan pettymys, sillä rima on laitettu korkeammalle. Kisaan lähdettiin tarkkaan harkitun kolmen erityyppisen vehnän (Tuija, Pondus, Skagen) lajikeseoksella. Tiimin jäsenet ovat intohimoisia viljelyn kehittäjiä, joille erilaiset kokeilut omilla pelloilla on peruskauraa. 
Harjavaltalainen Risto Tupi tunnetaan sinnikkäästä syysrapsin viljelystä ja lajiketestauksesta. Risto lienee myös ainoa suomalainen, joka on tavannut molemmat Guinnessin ennätystenkirjan vehnäsatoennätyksen tekijät (Tim Lamyman ja Eric Watson) livenä ja osallistunut kymppitonnin hybridiruissadolla YEN-satokilpailuun. Riston salainen intohimo on vanhat Caset. 
Suomalainen viljely ei olisi mitään ilman säkyläläistä Seppo Vättiä. Seppo on kouluttanut puoli Satakuntaa ruiskuttamaan ja lannoittamaan, ja Sepon cocktailit ovat taattua tavaraa. KM:n satokisan ohraennätys vuodelta 2008 on edelleen Sepon nimissä, se on 9 499 kg/ha Vilde-ohralla. 
Suomen rauhallisin viljelijä, Loimaan Kojonkulman Hannu Eskola, on satokisaaja jo toisessa polvessa. Hannun nimissä on KM:n kuminakisan voitto vuodelta 2020. Menestystä on tullut myös Ruismestarikisassa. Syysviljoja Hannu kylvää monipuolisesti. Viljakkalan kokeilevan viljelyn erikoismies Ville Koivuniemi on hänkin menestynyt sekä KM:n satokisassa että Ruismestarikilpailussa. Ville ei kaihda kokeilla innovatiivisia tapoja ravita viljaa. Ville maahantuo lajittelijoita ja muutakin laitteistoa. Siviilissä hänet tunnetaan tractor pullingista. 
Alastarolainen Kimmo Polo on voittanut sekä KM:n satokisan että Ruismestarikilpailun. Kimmon pellot lainehtivat suurien satojen lisäksi kalkkia ja biotiittiä. Syysvehnä on kuningaslaji, ja tämä voitto Kimmolta vielä puuttuu, mutta nythän asia korjaantuu. #KMRuutukisa #Voittajatiimi @lantmannenagro
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Seuraavana esittelyvuorossa on Voittajatiimi. ”Nimihän ei joukkuetta pahenna, mutta tässä tapauksessa se kertoo jo etukäteen joukkueen sijoituksen tiukkaakin tiukemmassa kilpailussa”, Voittajatiimi luonnehtii nimivalintaansa. Kantavana teemana kisassa on testata, mihin nitraattidirektiivin maksimityppimäärällä päästään. Kymppitonnin tulos ei ole tässä kisassa tavoite vaan pettymys, sillä rima on laitettu korkeammalle. Kisaan lähdettiin tarkkaan harkitun kolmen erityyppisen vehnän (Tuija, Pondus, Skagen) lajikeseoksella. Tiimin jäsenet ovat intohimoisia viljelyn kehittäjiä, joille erilaiset kokeilut omilla pelloilla on peruskauraa. Harjavaltalainen Risto Tupi tunnetaan sinnikkäästä syysrapsin viljelystä ja lajiketestauksesta. Risto lienee myös ainoa suomalainen, joka on tavannut molemmat Guinnessin ennätystenkirjan vehnäsatoennätyksen tekijät (Tim Lamyman ja Eric Watson) livenä ja osallistunut kymppitonnin hybridiruissadolla YEN-satokilpailuun. Riston salainen intohimo on vanhat Caset. Suomalainen viljely ei olisi mitään ilman säkyläläistä Seppo Vättiä. Seppo on kouluttanut puoli Satakuntaa ruiskuttamaan ja lannoittamaan, ja Sepon cocktailit ovat taattua tavaraa. KM:n satokisan ohraennätys vuodelta 2008 on edelleen Sepon nimissä, se on 9 499 kg/ha Vilde-ohralla. Suomen rauhallisin viljelijä, Loimaan Kojonkulman Hannu Eskola, on satokisaaja jo toisessa polvessa. Hannun nimissä on KM:n kuminakisan voitto vuodelta 2020. Menestystä on tullut myös Ruismestarikisassa. Syysviljoja Hannu kylvää monipuolisesti. Viljakkalan kokeilevan viljelyn erikoismies Ville Koivuniemi on hänkin menestynyt sekä KM:n satokisassa että Ruismestarikilpailussa. Ville ei kaihda kokeilla innovatiivisia tapoja ravita viljaa. Ville maahantuo lajittelijoita ja muutakin laitteistoa. Siviilissä hänet tunnetaan tractor pullingista. Alastarolainen Kimmo Polo on voittanut sekä KM:n satokisan että Ruismestarikilpailun. Kimmon pellot lainehtivat suurien satojen lisäksi kalkkia ja biotiittiä. Syysvehnä on kuningaslaji, ja tämä voitto Kimmolta vielä puuttuu, mutta nythän asia korjaantuu. #KMRuutukisa #Voittajatiimi @lantmannenagro
1 viikko ago
View on Instagram |
5/9
Seuraavana esittelyvuorossa ovat Ruutukisan luomumiehet. Helan Går, eli Ruutukisan kartanojoukkue, tykkää rapujuhlista. Joukkueen kapteeni on viime kesän talouskisan voittaja Kaarle Tavela Tavelan kartanosta, operatiivinen johtaja on Mattias Anomaa Pelkolan kartanosta ja snapsivastaava on Tommi Hasu af Oravala. Kartanoahan ei ole pakko periä, sen voi myös rakentaa itse, tietää Tommi. Mattiakselle oli vitsailtu, ettei Etelä-Suomessa ole enää suomenruotsalaisia kartanoita ilman luomua ja emolehmiä. Se oli juuri silloin, kun Pelkolan kartano siirtyi luomuun ja emot tulivat kuvioihin. Mattias kertoo näiden olevan hänen maatalousekonomistisia kotkotuksiaan. Tilalla on vanhastaan sikala, jota sitäkin laajennetaan. Myös Tommin ja Kaarlen tilat ovat luomutiloja. Tommilla on luomupuhdaskauraa ja emolehmät, Kaarlen tontilla puolestaan pyörii hevostalli, joten hänen ei ole tarvinnut ottaa emolehmiä. Kaikki kolme herraa viljelevät luomua talous edellä, ja uusin tekniikka on käytössä. Kaarlella ja Mattiaksella on System Cameleonit, Tommi pärjäilee Väderstadilla. Mattiaksen koneella kylvettiin, lannoitettiin ja myös harataan Ruutukisan kisaruutu. Joukkueen ideana on näyttää, mitä luomusyysvehnästä saa luomumenetelmillä irti, kun vehnä lisälannoitetaan ja viljellään tosissaan. Pelto ei ole luomukierrossa, joten alla ei ole kahden vuoden apilanurmea. Siksi joukkue sai luvan käyttää syksyllä sianlietettä perustamislannoitukseen, eikä tämän kevään lisälannoituksessa tarvinnut välittää pellon fosforiluvusta. Ruutu sai huhtikuun alussa vinassia ja myöhemmin lihaluujauhoa. Myllyt eivät ole innostuneita luomusyysvehnästä, mutta josko tämän show'n jälkeen tilanne muuttuu? #KMRuutukisa #HelanGår @lantmannenagro @kaarletavela @mattiasanomaa @tommihasu #luomu #luomuvehnä
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Seuraavana esittelyvuorossa ovat Ruutukisan luomumiehet. Helan Går, eli Ruutukisan kartanojoukkue, tykkää rapujuhlista. Joukkueen kapteeni on viime kesän talouskisan voittaja Kaarle Tavela Tavelan kartanosta, operatiivinen johtaja on Mattias Anomaa Pelkolan kartanosta ja snapsivastaava on Tommi Hasu af Oravala. Kartanoahan ei ole pakko periä, sen voi myös rakentaa itse, tietää Tommi. Mattiakselle oli vitsailtu, ettei Etelä-Suomessa ole enää suomenruotsalaisia kartanoita ilman luomua ja emolehmiä. Se oli juuri silloin, kun Pelkolan kartano siirtyi luomuun ja emot tulivat kuvioihin. Mattias kertoo näiden olevan hänen maatalousekonomistisia kotkotuksiaan. Tilalla on vanhastaan sikala, jota sitäkin laajennetaan. Myös Tommin ja Kaarlen tilat ovat luomutiloja. Tommilla on luomupuhdaskauraa ja emolehmät, Kaarlen tontilla puolestaan pyörii hevostalli, joten hänen ei ole tarvinnut ottaa emolehmiä. Kaikki kolme herraa viljelevät luomua talous edellä, ja uusin tekniikka on käytössä. Kaarlella ja Mattiaksella on System Cameleonit, Tommi pärjäilee Väderstadilla. Mattiaksen koneella kylvettiin, lannoitettiin ja myös harataan Ruutukisan kisaruutu. Joukkueen ideana on näyttää, mitä luomusyysvehnästä saa luomumenetelmillä irti, kun vehnä lisälannoitetaan ja viljellään tosissaan. Pelto ei ole luomukierrossa, joten alla ei ole kahden vuoden apilanurmea. Siksi joukkue sai luvan käyttää syksyllä sianlietettä perustamislannoitukseen, eikä tämän kevään lisälannoituksessa tarvinnut välittää pellon fosforiluvusta. Ruutu sai huhtikuun alussa vinassia ja myöhemmin lihaluujauhoa. Myllyt eivät ole innostuneita luomusyysvehnästä, mutta josko tämän show'n jälkeen tilanne muuttuu? #KMRuutukisa #HelanGår @lantmannenagro @kaarletavela @mattiasanomaa @tommihasu #luomu #luomuvehnä
1 viikko ago
View on Instagram |
6/9
Maataloudessa käytettävien muovisäkkien keräys täyttää 50 vuotta. Vuosien aikana on kerätty 42 miljoonaa kiloa muovia. Säkkikeräyksen järjestävät Suomen 4H-liitto, Finlands svenska 4H ja Yara Suomi. Paikalliset 4H-yhdistykset tuovat keräyspisteet lähelle viljelijöitä ympäri Suomen. Lassila & Tikanoja vastaavat muovin kierrätyksestä. Keräyksessä ovat mukana myös Hankkija, Lantmännen Agro, A-Rehu, Peltosiemen ja Tilasiemen. #reiluteko
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Maataloudessa käytettävien muovisäkkien keräys täyttää 50 vuotta. Vuosien aikana on kerätty 42 miljoonaa kiloa muovia. Säkkikeräyksen järjestävät Suomen 4H-liitto, Finlands svenska 4H ja Yara Suomi. Paikalliset 4H-yhdistykset tuovat keräyspisteet lähelle viljelijöitä ympäri Suomen. Lassila & Tikanoja vastaavat muovin kierrätyksestä. Keräyksessä ovat mukana myös Hankkija, Lantmännen Agro, A-Rehu, Peltosiemen ja Tilasiemen. #reiluteko
1 viikko ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Markus Yli-Lähde hommasi vuosi sitten 36 metrin puominlevyisen kasvinsuojeluruiskun. ”Alkuun se tuntui hieman leveältä, mutta tähän mennessä ei ole tullut vastaan yhtään paikkaa, mihin sillä ei olisi mahtunut”. Tässä ruiskutetaan tämän kevään Granat-ruista Loimaalla. Syysviljojen ruiskutukset ovat alkaneet. Sateiden myötä syysviljat näyttävät aivan toisenlaisilta kuin viime keväänä.
2 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Mats Öhman testasi kasvinsuojeluruiskuja Marttilassa Viljo Talolan säätiön pihalla. Kasvinsuojeluruiskut on testattava kolmen vuoden välein. Uusi ruisku pitää testata viiden vuoden kuluessa ruiskun ostopäivästä. Ruiskun on oltava puhdas ja tankissa pelkkää vettä ennen testausta. Testauksesta saa pöytäkirjan, ja hyväksytty ruisku merkitään tarralla. Testaaja tarkastaa, että ruisku ei vuoda, pumppu toimii, paine pysyy tasaisena, sekoitus tankissa on riittävä, suodattimet ja levitystasaisuus on kunnossa. Jos ruisku ei läpäise ruiskuntestausta, ruiskun omistaja korjaa viat ja testauttaa ruiskun uudestaan. Suomessa ruiskuja testaa noin 60 ruiskuntestaajaa. Testaajat ovat Tukesin hyväksymiä. #ruiskuntestaus
3 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2023
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari