Ennakkoilmoitus KM Satokisasta
Pitkään tätä on toivottu, joten ensi vuoden KM Satokisa kisataan viimeinkin syysvehnällä. Virossa syysvehnällä on saatu satokilpailussa 11,9 tonnin hehtaarisato ja Tim Lamymanin maailmanennätys on huikeat 17,96 tonnia. Suomen syysvehnäennätys 10 217 kiloa hehtaarilta on vuodelta 2014.
Itämeren alueella syysvehnän satoa on puskettu ylöspäin, mutta Suomessa kymppitonnia pidetään edelleen maagisena haamurajana.
Käytännön Maamies ei ole järjestänyt syysvehnän satokisaa vuoden 2014 jälkeen. Silloin inkoolainen Karl Åberg otti Skagen-lajikkeella 10 217 kilon hehtaarisadon. Tätä ennen kymppitonnin rajan on ylittänyt vain Timo Laaksonen vuonna 2001 Kosack-syysvehnällä.
Koeruuduilla on korjattu suurempiakin satoja, mutta ne eivät ole vertailukelpoisia kokonaiseen peltoon nähden.
Guinnessin ennätystenkirjaan vaaditaan satomittaus kahdeksalta hehtaarilta ja riippumattomat tuomarit valvomaan korjuuta ja punnitusta. KM:n Satokisassa on tyydytty hehtaarin pinta-alaan, ja yhteen ulkopuoliseen sadonmittaajaan.
Syysvehnäkisan osallistujat valitaan ensi keväänä. Tavoitteena on löytää monipuolinen valikoima kilpailijoita ja lajikkeita. Ilmoittautuminen on siis vasta vuoden päästä. Mutta jos mielii mukaan kilpailuun, kannattaa asia ottaa huomioon kevään ja syksyn kylvövalintoja tehdessä.
Kilpailu käydään kuten viime kesän kaurakisa: sitä seurataan sosiaalisessa mediassa ja lehden sivuilla. Tarkoituksena on viedä syysvehnän viljelytekniikkaa eteenpäin.
Syysvehnän suurin ongelma Suomessa on heikko viljelyvarmuus. Talvituhoja tuppaa tulemaan joka vuosi, ja aukkoisten kasvustojen sadon laatu kärsii.
Talvenkestävimmät lajikkeet eivät ole kovimpia satotykkejä. Viron syysvehnäennätys 11,9 tonnia hehtaarilta on vuodelta 2019, ja sen otti Sven-Erik Lohu KWS Emil -lajikkeella. Siinä oli esikasvina herne ja se kylvettiin elokuun viimeinen päivä 385 itävällä neliölle.
Tähän tasoon olisi Suomessakin mahdollista päästä, mutta se vaatii täydellistä onnistumista sekä leutoa ja helppoa talvea. ◻