maatalouspolitiikka

Terveisiä Brysselistä!

Pääsimme viljelijäkaveriryhmän kanssa marraskuussa europarlamentaarikko Elsi Kataisen vieraaksi pääkallonpaikalle Euroopan parlamenttiin Brysseliin. Meillä oli mahdollisuus nähdä aitiopaikalta, mitä MEPin työ…

Siirry artikkeliin

Maatalouspolitiikan uudistusesityksessä riskejä ja tukikattoja

Euroopan komission esitys yhteisestä maatalouspolitiikasta vuosille 2028–2034 julkaistiin samassa yhteydessä kuin ehdotus Euroopan unionin monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Esityksen perusteella maatalouspolitiikan rakenne muuttuu ja osa nykyisin EU:n yhteisestä budjetista maksettavasta rahoituksesta siirtyy jäsenmaiden kansallisista budjeteista rahoitettavaksi. Tämän seurauksena EU:n budjetista suoraan maatalouteen kohdistuvan rahoituksen osuus pienenee, mutta maatalouspolitiikan kokonaisrahoitus määräytyy lopulta jäsenmaiden kansallisten ratkaisujen pohjalta. Uudistuksen julkilausuttu tavoite onkin, että vuoden 2027 jälkeisessä yhteisessä maatalouspolitiikassa lisätään jäsenvaltioiden vastuuta yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden saavuttamisesta.

Siirry artikkeliin

EU:n maatalouspolitiikan rakenne muuttumassa

Euroopan komissio julkaisi heinäkuun puolivälissä ensimmäisen ehdotuksen Euroopan unionin rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034. Toteutuessaan ehdotus toisi EU:n budjetin rakenteeseen ison muutoksen, joka vaikuttaa suoraan myös maatalouspolitiikan rakenteeseen. Suoraan maatalouteen käytettävissä olevaa EU-rahaa on ainakin jonkin verran aikaisempaa vähemmän. Samalla jäsenmailla on kuitenkin mahdollisuus siirtää maatalouteen sellaista rahaa, joka on nykyään korvamerkitty muualle.

Siirry artikkeliin

Maatalouspolitiikan konkari keskittyisi tukemaan nuoria viljelijöitä

Suomalainen virkamies ei ole liian pikkutarkka, tyrmää maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö ja pitkän linjan maatalousvaikuttaja Pekka Pesonen. Tukia hän ohjaisi nykyistä vahvemmin aktiiviviljelijöille. Onko yhteiskunnalla velvollisuus maksaa kymmenien vuosien ajalta pellon varallapitoa, hän kysyy.

Siirry artikkeliin

Yhdysvaltain maatalouslainsäädännöstä ei tule valmista

Yhdysvalloissa maatalouspolitiikka ohjaava lainsäädäntö Farm Bill umpeutui kaksi vuotta sitten. Uutta maatalouspolitiikkaa ei ole saatu valmiiksi. Kuluneen viisivuotiskauden aikana ohjelman tulo- ja satovakuutukset ovat tulleet markkinaheilahteluiden seurauksena kalliiksi. Lisäksi maatalouden tukemiseen on kohdistettu maatalousbudjetin ulkopuolista rahoitusta varsin reippaasti.

Siirry artikkeliin

Mihin menet, Suomen maatalous?

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on menossa kohti suurta murrosta ja suurella todennäköisyydellä kriisiytyy, jos unioniin otettaisiin sellaisia uusia jäsenvaltioita kuten Ukraina…

Siirry artikkeliin

Ministeri Sari Essayah: Huoltovarmuus ensin

Maa- ja metsätalousministeri Essayah siirtäisi maataloustukia näennäisviljelystä ruoantuotantoon. Muut EU-maat haluavat kopioida suomalaisen ruokaturvan ja huoltovarmuuden mallin, sen verran hyväksi se on kriisiaikana osoittautunut. Maatalouspolitiikkaan ei ole tulossa täyskäännöstä, vaan vanha mantra omavaraisuudesta on saanut entistäkin kirkkaamman kruunun.

Siirry artikkeliin

Maa- ja metsätalouden hallitusohjelma on valtaosin pinnallinen

  KM-lehden viime numerossa käsittelin verrattain myötäsukaisesti hallitusohjelman veropoliittisia linjauksia, joihin sisältyy myös kiitettävää, informatiivista täsmällisyyttä. Maa- ja metsätalouden ohjelmaa…

Siirry artikkeliin

Yhdysvaltain maatalouspolitiikka uudistuu syksyllä

Euroopan unionin tapaan myös Yhdysvalloissa maatalouspolitiikkaa toteutetaan kausittain. Maatalouspolitiikan lainsäädäntö Farm Bill on voimassa viisivuotiskauden. Edellinen uudistus tuli voimaan loppuvuodesta 2018 ja siihen liittyvä lainsäädäntö on voimassa syyskuun 2023 loppuun asti. Maatalouspolitiikan harjoittaminen aloitettiin Yhdysvalloissa reagointina 1930-luvun lamaan. Nyt meneillään oleva Farm Bill -kausi on järjestyksessä 18. Seuraavan kauden on tarkoitus alkaa syksyllä.

Siirry artikkeliin

Maatalousbudjetin rakenne ohjaa kansallisia cap-suunnitelmia

Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamisessa tapahtui ohjelmakaudella 2023–2027 rakenteellinen muutos. Maatalouspolitiikkaa toteutetaan jatkossa kansallisten cap-suunnitelmien
kautta. Muutos koskee ennen kaikkea suoria tukia ja niihin liittyvien toimenpiteiden valintaa eri jäsenmaissa. Maaseudun kehittämistoimenpiteet ovat olleet ohjelmapohjaisia jo pidempään.

Nyt kaikki tavoitteet ja toimenpiteet on upotettu yhteen suunnitelmaan.

Siirry artikkeliin

12 vuotta viljamarkkinakatsauksia ja markkinasignaaleja

Syksyllä 2010 päätimme yhdessä parin viljamarkkinoiden tuntijan, Karri Kunnaksen ja Martti Patjaksen, kanssa tarjota Käytännön Maamiehelle säännöllistä viljamarkkinakatsausta. Silloin kerroimme,…

Siirry artikkeliin

Poikkeuksellinen kevät sekoitti viljelijöiden aikataulut

Päättyneenä keväänä sopivan kylvöajankohdan löytäminen ja kylvöjen onnistuminen oli pitkälti kiinni sattumasta. Sateet haittasivat kylvöjä koko toukokuun ajan ja erityisesti…

Siirry artikkeliin

Mitä tukieurolla saa?

Mitä maataloustuilla tavoitellaan ja miten sitä voi mitata? KM kysyi asiaa professori Jyrki Niemeltä. Kuulostaa ihmeelliseltä, mutta politiikkatoimien ja maataloustukien tehokkuutta ei arvioida Suomessa eikä EU:ssa, eikä kukaan tiedä, kohdistetaanko niitä oikeisiin asioihin. Vaikuttavuus- ja johdonmukaisuusarviointeja kyllä tehdään, mutta tukien tehokkuudesta puhuminen on tabu.

Siirry artikkeliin

Uusi vuosi antaa lupauksen paremmasta

Vuosi 2020 jää historiaan koronavuotena. Pandemia jatkuu pitkälle tähänkin vuoteen, mutta rokotusten uskotaan helpottavan tilannetta viimeistään vuoden jälkipuoliskolla. Maatalous ja…

Siirry artikkeliin