Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

lajikkeet

  • Kasvinviljely
/ 2.3.2026

Herneelle riittää kysyntää

Herneen viljely on lähtenyt liitoon rehuteollisuuden kysynnän ja puolilehdettömien, aiempaa vankempien ja satoisempien lajikkeiden myötä. Viljelyala on kymmenkertaistunut 20 vuodessa. Rehuteollisuus toivoo sen vielä kasvavan, varsinkin kun herneelle on avautunut vientimarkkina.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 20.3.2025

Miten syysvehnästä myllylaatua?

Syysvehnän viljely yleistyy, mutta sen sitkon laatu ei riitä suomalaisille leipomoille. Suurin syy on talvehtimisongelmista johtuva kasvustojen epätasaisuus ja matala valkuainen. Lajikevalintakin vaikuttaa. Syysvehnää kylvettiin viime syksynä 72 000 hehtaaria, historian kolmanneksi suurin pinta-ala.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 20.2.2025

Aika vaihtaa Vertti uudempaan

Monitahoisten ohrien jalostuksessa korostuu säävaihteluiden sieto: lajikkeiden on kestettävä kuumaa ja kuivaa, kuten myös rankkasateita ja uusia tauteja. Aikaiseen ja myöhäiseen päähän on tullut runsaasti uutta lajiketarjontaa. Monitahoisten siemen on taas vähissä ja itävyyspoikkeus on käytössä.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 2.7.2024

Uudet syysvehnälajikkeet

Satotason nosto Uudellamaalla -hankkeessa perattiin läpi uusia syysviljalajikkeita kolmella koepaikalla: Inkoossa, Siuntiossa ja Loviisassa. Virallisten lajikekokeiden satoisin syysvehnä Pinja osoittautui lumihomeherkäksi.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 24.8.2023

Ruutukisa esillä Hauhon Peltopäivässä

Koeruudut olivat parhaimmillaan heinäkuun lopulla järjestetyssä Hauhon Peltopäivässä. Ensimmäiset kisaruudut lakoontuivat samana iltana. Kasvunsääteiden käytön ajoitus oli tällä kasvukaudella hankalaa, mutta niitä kannatti ruiskuttaa. Kisaohrien korjuu alkoi elokuun puolivälissä.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
  • Ulkomaat
/ 24.4.2023

Lisää kannattavuutta paremmilla lajikkeilla ja uusilla viljelymenetelmillä

Etelä-Afrikan Kapmaan läntiset osat ovat olleet viljelykäytössä jo satoja vuosia. Eurooppalaiset uudisraivaajat saapuivat alueelle jo 1600-luvulla ja levittäytyivät rannikolta kohti sisämaata. Alueen maatilat ovat kooltaan suuria ja viljelyolosuhteet soveltuvat monien eri kasvien, myös viiniköynnösten kasvatukseen. Sondagsfonteinin tilalla on päätetty kuitenkin pysyä erossa viinistä ja pitäydytty vehnässä.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 23.2.2023

Niklaksen valta vaihtumassa

Kauran kovat sadot otetaan ihan samoilla tempuilla kuin vehnällä ja ohrallakin. Uudet lajikkeet antavat myös satovastetta. Typpilannoitus on syytä jakaa ja sääteitäkin käytetään Pohjanmaalla kolme kierrosta. Toisaalta poudanaroille maille on nyt tarjolla stressinkestäviä lajikkeita. Genomivalinta on tullut kauran jalostukseen. KM esittelee kauran uutuuslajikkeet.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 7.2.2023

Kasvinterveys ja kemia

Kemiallisen kasvinsuojelun juuret ovat kaukana historiassa. On viitteitä, että jo 3 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua muinaiset sumerilaiset käyttivät rikkiä tuhohyönteisten…

Siirry artikkeliin

  • Näyttelyt
/ 23.8.2022

Cereals on täällä jälleen

Kaksi edellisvuotta Cereals-näyttelyä ovat hillinneet koronarajoitukset, mutta nyt Euroopan paras kasvinviljelyn erikoisnäyttely saatiin järjestää täydellä teholla. 17 500 näyttelyvierasta parveili kesäkuun alussa Duxfordissa, Cambridgeshiren kreivikunnassa Iso-Britanniassa.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 21.3.2022

Listalle ja heti myyntiin

Tilasiemenen ensimmäiset omat kevätvehnälajikkeet, Selina ja Linnea, tulivat myyntiin heti kun ne pääsivät viralliselle lajikelistalle. Tämä on uusi ennätys lajikkeen risteytyksestä siemenkaupan aloitukseen – hommaan meni vain viisi vuotta. Lajikkeet jalostettiin yhteistyössä tanskalaisen Sejetin kanssa.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 6.9.2021

Syysöljykasviala tuplaantui

Syysöljykasvien siementä myytiin tuplamäärä edellisvuoteen verrattuna, siemenkauppiaat kertovat. Kylvöpinta-ala lienee 8 000 hehtaarissa. Muidenkin syyskylvöisten siemenkauppa on käynyt ennätyksellisen kiivaana jo toukokuusta lähtien.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 13.8.2021

Peltosiemen satsaa syysviljoihin

Kasvukausi on edennyt ennakoitua nopeammin ja syksyn kylvöille vapautunee runsaasti maata. Syysviljojen siemenkauppa alkoi jo toukokuussa. Varsinais-Suomessa syysviljat olivat jälleen kerran kasvukauden voittajia, ja kiinnostus niitä kohtaan jatkaa kasvuaan. Peltosiemen esitteli syysviljalajikkeitaan heinäkuun puolivälissä.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 24.5.2021

Säilörehunurmiseoksissa trendinä monta komponettia

Säilörehunurmeksi on varaa valita laajasta valikoimasta valmiita nurmisiemenseoksia. Klassisten timotei-nataseosten rinnalla on seoksia, joissa voi olla jopa 20 eri komponenttia. Seoksia monipuolistaa niin laji- kuin lajikekirjo.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 20.5.2021

Tarvitsemme lisää keinoja vaihtelevien sääolosuhteiden hallintaan

Maata viljellään aina sään armoilla. Äitienpäivä on perinteisesti ollut hyvä ennuste kylvöjen aloitukselle, mutta 1990-luvun viimeinen vuosikymmen ja 2000-luvun alku…

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Torjunta-ainejäämät haastavat kierrätyslannoitteiden käyttöä
    Kiertokas-hankkeen tulokset korostavat omavalvonnan merkitystä ja tarvetta lisätiedolle haitta-aineiden kulkeutumisesta....
  • Yksinkertaisesti maata kunnioittaen
    Mantereen tilan emäntä elää todeksi tilanhoitaja-ajattelua. Maa on se, joka antaa ruokaa. Siitä täytyy pitää hyvää huolta. Huolta on pidettävä myös perheestä ja itsestä. Lisäksi yritystoiminnan täytyy olla kannattavaa ja työn täytyy tuoda reilu korvaus tehdystä. Mantereen tilalla kyytöt hoitavat maisemaa ja niiden tuottama lihaa on myyty suoramyyntinä jo vuodesta 2012. Tavoitteena on kehittää ja lisätä lihan suoramyyntiä....
  • Euroopan komission lannoitesuunnitelma ei tarjoa nopeita ratkaisuja
    Euroopan komissio julkisti toukokuussa lannoitteita koskevan toimintasuunnitelman. Suunnitelman tavoitteena on muodostaa näkymä siitä, miten Euroopan unionissa turvataan kohtuuhintaisten lannoitteiden saatavuus ja tuotanto, ja samalla vähennetään riippuvuutta kemiallisista tuontilannoitteista. Julkaisuajankohdan takia suunnitelmaan luotiin odotuksia myös suorista ja nopeista keinoista Lähi-idän sodasta aiheutuneiden markkinavaikutusten tasoittamiseen. Suunnitelmassa käsitellyt lyhyen aikavälin kriisitoimet on kuitenkin sidottu pidemmän aikavälin rakennemuutokseen, eikä niitä varsinaisesti esitetä kevään markkinaheilahteluihin sidottuina irrallisina tukitoimina....

Luetuimmat

  • Kaupan omat tuotemerkit lisäävät hintapainetta ruokamarkkinoilla
    Suomessa päivittäistavarakaupan korkea keskittymisaste on nostanut huolen elintarvikeketjun kilpailullisuudesta ja reiluudesta....
  • Tehokkuutta säilörehuntuotannon ravinteiden hallintaan varsinaissuomaisilla pilottitiloilla
    Vuonna 2023 alkaneessa ja ensi joulukuussa päättyvässä Sustainable Silage -hankkeessa tavoitteena...
  • Traktorikauppaa Kaliforniassa
    Kalifornian keskuslaakso on täynnä kovan luokan maataloustuotantoa. Elintarvikkeita tuotetaan tässä yhdessä...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Kimmo Polon varsinainen satokisalohko Ibarra-syysvehnä kuvattiin 18.7. Alastarolla juuri ennen saderintaman tuloa. Vettä tulikin sitten kerralla yli 70 mm, ja Ibarra lakoontui. Esikasvina on kaura, sitä ennen juurikas. Alkuvuosi oli rutikuiva. Siihen nähden Ibarra näyttää hyvältä. Satokisavehnä puidaan ja punnitaan 9.8., etteivät lakopaikat lähde itämään. #satokisa2026 #Ibarra
  • Petri Tanskasen BOR Leivo on kylvetty kolmevuotisen viherlannoitusnurmen perään. Terästeeksi annettiin myös liete- ja pussilantaa, ja rikkakasvit torjuttiin Mateno Duolla. Se oli niin tehokas, ettei keväällä rikkatorjuntaa enää tarvittu. Asko Seppänen @viljelijanberner on laatinut reseptit ja kasvusto on vahva. Kovat sateet lakoonnuttivat vehnää heinäkuussa. Video on kuvattu 23.7. Polvijärvellä. @borealkasvinjalostus @peltosiemen @petritanskanen10 #satokisa2026
  • Juha Rytkösen KWS Emerick kuvattiin @peltosiemen peltopäivässä 23.7. Joroisissa.  Emerick on Rytkölän tilalla toista vuotta siementuotannossa. Viime vuonna sato oli hyvä, ja erityisen kovia olivat hlp ja tjp. Nyt Emerick kasvaa Loisto-ohran jälkeen, ja typpeä on annettu yhteensä 180 kg/ha. Kylvötiheys on normaali, ja kasvustosta on torjuttu lumihome, keväällä rikkakasvit, lako ja taudit. 6,6 hehtaarin lohko talvehti hyvin. #satokisa2026 #KWSEmerick
  • Mikko Tukeva Jalasjärveltä on satokisassa mukana Igloo-lajikkeella, joka on saanut alleen runsaasti karjanlantaa. Mikolla on kisassa kaksi mentoria, Kyösti Marttila Marttilanmäeltä, ja Mika Ristilä ViljelijänBerneriltä. Kyösti voitti Ascra Xpro -kisan 4 vuotta sitten nimenomaan Igloolla, kun hän korjasi 10 600 kilon hehtaarisadon. Mikon kasvustossa on haettu pääversojen tiheyttä ja painavia jyviä, ei niinkään sivuversoja tai suuria tähkiä. Ruiskulla on käyty syksyllä kolme kertaa ja kesällä viisi. Ja komiaa on! Video on kuvattu 28.7. @mikkotukeva @viljelijanberner @alamarttilaoy #satokisa2026 #Igloo
  • Tony Erlands on siitä harvinainen eteläpohjalainen, että hän kysyi savimaiden kavereilta vinkit syysvehnän viljelyyn. Ceylon on viljelty Teuvalla "kovalla maalla" minimipanoksin. Typpeä on annettu 125 kg/ha, ja pellolta on ruiskutettu ainoastaan rikkakasvit. Video on kuvattu 28.7. @tonyerlands #Satokisa2026 #Ceylon
  • Kaarle Tavelan luomu-Turanus kasvaa samalla lohkolla, jolla hän osallistui kaurakisaan kaksi vuotta sitten. Alkukesä oli Kangasalla jälleen kuiva. Syksyllä vehnän kimpussa olivat hanhet, nyt reunoja syövät naakat. Video on kuvattu 28.7. #satokisa2026 #Turanus @tavelankartano
  • Niko ja Nikolas Ahlqvistilla on noin 80 hehtaaria syysvehnää. Tätä Skagenia on Lohjalla 40 hehtaaria rinnelohkolla. Etelärinne alkoi olla jo valmista 22.7. Kaikki vehnät on viljelty samalla reseptillä. Esikasvina on herne, eikä syksyllä ole annettu apulantaa. Skagen on kylvetty syyskuun lopussa, lannoitettu kahteen kertaan keväällä, rikkakasvit on torjuttu toukokuussa ja tautiaine ajettu kesäkuussa. Kasvunsäädettä ei ole annettu. #satokisa2026 #Skagen
  • Beatrice Enrothin ja Jan Stjernbergin viljelemä Turanus oli huhtikuussa kuin nurmikkoa, joten he illmoittautuivat satokisaan. Viljelyn talous kiinnostaa heitä, ja he ovat neuvontajärjestön tehoneuvonnassa, jossa neuvoja käy kolme kertaa kasvukaudessa paikan päällä. Turanus on menossa siemeneksi. Keväällä versoja oli 350 kpl neliöllä, ja se on ruiskutettu vain kerran. Alla on kerääjäkasvi. Säätösalaojitettu lohko talvehti täysin. Lisälannoitus levitettiin kylvökoneen kautta, sillä lannoitteen sijoittaminen ja multaaminen on parantanut tehoa ja satoja. Nollaruutu on harvaa ja ylilannoitusruutu lakoontunut. Video on kuvattu 22.7. Porvoon Hinthaarassa. #satokisa2026 @tilasiemen
  • Kimmo Polon varakisavehnä on Skagenia, joka on kylvetty syysvehnän perään. Varsinaisen kisalohkon harvensi rouste. Tämä ei ole Kimmon mielestä parasta vehnämaata, vaan ruis- tai kauramaata. "Miksi syysvehnäkisa ei ollut viime vuonna?", Kimmo tuskailee, ja kuvailee tämän kevään viljoja "lehdettömiksi tikuiksi". Video on kuvattu 18.7. juuri ennen 71 mm sadetta. #satokisa2026
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kimmo Polon varsinainen satokisalohko Ibarra-syysvehnä kuvattiin 18.7. Alastarolla juuri ennen saderintaman tuloa. Vettä tulikin sitten kerralla yli 70 mm, ja Ibarra lakoontui. Esikasvina on kaura, sitä ennen juurikas. Alkuvuosi oli rutikuiva. Siihen nähden Ibarra näyttää hyvältä. Satokisavehnä puidaan ja punnitaan 9.8., etteivät lakopaikat lähde itämään. #satokisa2026 #Ibarra
1 päivä ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Petri Tanskasen BOR Leivo on kylvetty kolmevuotisen viherlannoitusnurmen perään. Terästeeksi annettiin myös liete- ja pussilantaa, ja rikkakasvit torjuttiin Mateno Duolla. Se oli niin tehokas, ettei keväällä rikkatorjuntaa enää tarvittu. Asko Seppänen @viljelijanberner on laatinut reseptit ja kasvusto on vahva. Kovat sateet lakoonnuttivat vehnää heinäkuussa. Video on kuvattu 23.7. Polvijärvellä. @borealkasvinjalostus @peltosiemen @petritanskanen10 #satokisa2026
4 päivää ago
View on Instagram |
2/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Juha Rytkösen KWS Emerick kuvattiin @peltosiemen peltopäivässä 23.7. Joroisissa. Emerick on Rytkölän tilalla toista vuotta siementuotannossa. Viime vuonna sato oli hyvä, ja erityisen kovia olivat hlp ja tjp. Nyt Emerick kasvaa Loisto-ohran jälkeen, ja typpeä on annettu yhteensä 180 kg/ha. Kylvötiheys on normaali, ja kasvustosta on torjuttu lumihome, keväällä rikkakasvit, lako ja taudit. 6,6 hehtaarin lohko talvehti hyvin. #satokisa2026 #KWSEmerick
4 päivää ago
View on Instagram |
3/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Mikko Tukeva Jalasjärveltä on satokisassa mukana Igloo-lajikkeella, joka on saanut alleen runsaasti karjanlantaa. Mikolla on kisassa kaksi mentoria, Kyösti Marttila Marttilanmäeltä, ja Mika Ristilä ViljelijänBerneriltä. Kyösti voitti Ascra Xpro -kisan 4 vuotta sitten nimenomaan Igloolla, kun hän korjasi 10 600 kilon hehtaarisadon. Mikon kasvustossa on haettu pääversojen tiheyttä ja painavia jyviä, ei niinkään sivuversoja tai suuria tähkiä. Ruiskulla on käyty syksyllä kolme kertaa ja kesällä viisi. Ja komiaa on! Video on kuvattu 28.7. @mikkotukeva @viljelijanberner @alamarttilaoy #satokisa2026 #Igloo
4 päivää ago
View on Instagram |
4/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Tony Erlands on siitä harvinainen eteläpohjalainen, että hän kysyi savimaiden kavereilta vinkit syysvehnän viljelyyn. Ceylon on viljelty Teuvalla "kovalla maalla" minimipanoksin. Typpeä on annettu 125 kg/ha, ja pellolta on ruiskutettu ainoastaan rikkakasvit. Video on kuvattu 28.7. @tonyerlands #Satokisa2026 #Ceylon
6 päivää ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kaarle Tavelan luomu-Turanus kasvaa samalla lohkolla, jolla hän osallistui kaurakisaan kaksi vuotta sitten. Alkukesä oli Kangasalla jälleen kuiva. Syksyllä vehnän kimpussa olivat hanhet, nyt reunoja syövät naakat. Video on kuvattu 28.7. #satokisa2026 #Turanus @tavelankartano
6 päivää ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Niko ja Nikolas Ahlqvistilla on noin 80 hehtaaria syysvehnää. Tätä Skagenia on Lohjalla 40 hehtaaria rinnelohkolla. Etelärinne alkoi olla jo valmista 22.7. Kaikki vehnät on viljelty samalla reseptillä. Esikasvina on herne, eikä syksyllä ole annettu apulantaa. Skagen on kylvetty syyskuun lopussa, lannoitettu kahteen kertaan keväällä, rikkakasvit on torjuttu toukokuussa ja tautiaine ajettu kesäkuussa. Kasvunsäädettä ei ole annettu. #satokisa2026 #Skagen
1 viikko ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Beatrice Enrothin ja Jan Stjernbergin viljelemä Turanus oli huhtikuussa kuin nurmikkoa, joten he illmoittautuivat satokisaan. Viljelyn talous kiinnostaa heitä, ja he ovat neuvontajärjestön tehoneuvonnassa, jossa neuvoja käy kolme kertaa kasvukaudessa paikan päällä. Turanus on menossa siemeneksi. Keväällä versoja oli 350 kpl neliöllä, ja se on ruiskutettu vain kerran. Alla on kerääjäkasvi. Säätösalaojitettu lohko talvehti täysin. Lisälannoitus levitettiin kylvökoneen kautta, sillä lannoitteen sijoittaminen ja multaaminen on parantanut tehoa ja satoja. Nollaruutu on harvaa ja ylilannoitusruutu lakoontunut. Video on kuvattu 22.7. Porvoon Hinthaarassa. #satokisa2026 @tilasiemen
2 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kimmo Polon varakisavehnä on Skagenia, joka on kylvetty syysvehnän perään. Varsinaisen kisalohkon harvensi rouste. Tämä ei ole Kimmon mielestä parasta vehnämaata, vaan ruis- tai kauramaata. "Miksi syysvehnäkisa ei ollut viime vuonna?", Kimmo tuskailee, ja kuvailee tämän kevään viljoja "lehdettömiksi tikuiksi". Video on kuvattu 18.7. juuri ennen 71 mm sadetta. #satokisa2026
2 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari