Ruutukisa esillä Hauhon Peltopäivässä

Koeruudut olivat parhaimmillaan heinäkuun lopulla järjestetyssä Hauhon Peltopäivässä. Ensimmäiset kisaruudut lakoontuivat samana iltana. Kasvunsääteiden käytön ajoitus oli tällä kasvukaudella hankalaa, mutta niitä kannatti ruiskuttaa. Kisaohrien korjuu alkoi elokuun puolivälissä.

Hauhon Peltopäivä houkutteli paikalle viisisataapäisen yleisön.

Ruutukisan ohrat olivat vielä aamulla pystyssä, mutta iltapäivän sade lakoonnutti Kasvinsuojeluseuran kasvitohtoreiden Briennen.

Syykin oli selvä – joukkueen kasvunsääderuiskutus meni epähuomiossa ruuduille liian aikaisin. Se oli tarkoitettu lippulehdelle, mutta se ruiskutettiin kesäkuun yhdeksäs päivä, ennen korrenkasvun alkua.

Alkuperäisessä suunnitelmassa joukkueella oli trineksapakki-etyyli (esimerkiksi Moddus) T1-vaiheen ruiskutuksessa ja trineksapakki ja etefoni (esimerkiksi Cerone) T2-vaiheen ruiskutuksessa.

Moddus ja Cerone on takuuvarma yhdistelmä lippulehdelle, kertoo joukkueen kapteeni Minni Tarkkanen Bayer Crop Scienceltä.

”Olisi pitänyt virheen huomaamisen jälkeen ajaa se uudelleen lippulehdelle.”

Joukkue päätti kuitenkin kokeilla ilman, huonoin seurauksin. Peltopäivän aikana satoi 8 mm vettä, ja se riitti lakoonnuttamaan joukkueen ruudut.

Vihmonta jatkui, ja kahden vuorokauden sadesumma ylsi 26 millimetriin. Sen myötä lakoontuivat Ohramaistereiden kisaruudut.

Rikkakasvitorjunnan yhteydessä annettu Moddus Evo ja 22. kesäkuuta ruiskutettu Moddus M eivät riittäneet näissä olosuhteissa pitämään joukkueen Firefoxx-ohraa pystyssä.

Typpi potkaisi sateiden myötä

Kasvunsääteiden ajoitus oli tällä kasvukaudella erityisen hankalaa. Toukokuussa kärsittiin kylmyydestä ja yöpakkasista, kesäkuussa kuivuudesta.

Moni jätti kasvunsääteet ajamatta tai ainakin vähensi niiden käyttöä. Näin kuuluukin tehdä.

Lippulehdelle kannattaa silti useimmissa tapauksissa ruiskuttaa edes pieni annos, neuvoo puolestaan OhraOraakkeleiden Kari Alasaari.

Hän kertoo tekevänsä lopullisen päätöksen maaperän kosteuden perusteella. Alasaari selvittää asian pellolla istutuslapion avulla. Kisaruuduilla tätä tarkoitusta varten on Soil Scout -anturit. Ne ovat vain turhan pinnassa, 8 ja 20 senttimetrin syvyydessä, kun juuret yltävät ainakin 40 senttimetriin.

OhraOraakkelit ruiskuttivat Moddus Evon ja kaksi kertaa Medax Maxin. Lippulehdelle oli tarkoitus ajaa vielä Moddus + Cerone, mutta se jätettiin pois.

Omille ohrilleen Alasaari kertoo ajaneensa keskimäärin kolme säädekierrosta. Moddus Evo alkuun, rikkakasvitorjunnan yhteyteen Medax Max ja lippulehdelle Moddus M ja Cerone.

”Kun sateet lopulta tulevat, kasvusto ottaa aina loikkaa”. Tällä kasvukaudella se näkyi varsin hyvin. ”Typpi potkaisi sateiden tultua kunnolla.”

Vesi sai maasta tai eloperäisestä lannoitteesta vapautuneen typen liikkeelle. Osa pussilannasta tuli sekin kasvuston käyttöön vasta tässä vaiheessa. Korret kasvoivat nopeasti mittaa ja jäivät heikoiksi.

Typpi sai myös jälkiversonnan vauhtiin, varsinkin jos kasvustot olivat jääneet vähänkin harvoiksi.

Kasvunsäätö kiinnosti yleisöä

Kasvunsääteiden ajoitus ja määrä mietitytti Ruutukisassa, mutta aihe herätti paljon keskustelua myös Peltopäivän yleisössä.

Kasvunsääteiden tarve ja käyttö puhututtaa joka vuosi, kertoo Minni Tarkkanen.

Tarkkanen suosittelee Alasaaren tavoin lippulehtivaiheen ruiskutusta melkein kaikissa olosuhteissa.

Syngentan Antti Jaakkola on samoilla linjoilla ja antaa täsmälleen samat ohjeet kuin Alasaari.

”Kannattaa mieluummin vähentää ainemäärää kuin jättää ruiskutuskertoja pois. Kun tietää maan kosteuden, silloin uskaltaa myös ruiskuttaa”, Jaakkola kommentoi.

Viime vuosina kasvunsääteiden tarve on ollut Etelä-Suomessa varsin pientä ja välillä jätetty kokonaan ajamatta. Mutta jos peltoon on annettu typpilannoitteita tai maasta vapautuu runsaasti typpeä, se kaikki tulee kasvin käyttöön siinä vaiheessa, kun alkaa sataa vettä.

Monilla kasvustot olivat lippulehtivaiheessa sateiden tultua. Silloin olisi täytynyt käydä ruiskuttamassa vielä sääde.

Jos kasvunsäätö on jäänyt köykäiseksi, lippulehdelle kannattaa ruiskuttaa trineksapakki-valmiste kuten Moddus ja lisäksi Cerone, Jaakkola suosittelee.

Jaakkolan mukaan trineksapakki ei jätä tähkää tuppeen, mutta kauran röyhyn suhteen on oltava tarkempi myöhäisen käsittelyn ja annosmäärän kanssa.

Kauralla ylin nivelväli on kaikkein pisin ja se myös kaipaa kasvunsäädettä. Kaura voi tuplata pituutensa lippulehdelle tulon jälkeen.

Rikkakasviongelmia riitti

Rikkakasvien torjunta oli erityisen haasteellista tällä kasvukaudella, kertoo Aki Niemelä Cortevalta.

Osa ei uskaltanut ruiskuttaa kuivuuden vuoksi, toisilla rikkakasvit itivät vasta sateiden jälkeen ja jotkut pienensivät käyttömäärää, Niemelä luettelee.

Erityisongelma olivat suuret, 10–20 senttimetriset saunakukat orasvaiheen kasvustoissa. ”Glyfosaatteja jätettiin ajamatta, joten saunakukka vaivasi kevytmuokattuja peltoja”.

Suureksi päässyttä saunakukkaa on lähes mahdoton torjua, joten Niemelä neuvoi ruiskuttamaan saunakukat erikseen Primus-valmisteella ennen varsinaista rikkatorjuntaa.

Myös mataraa nousi runsaasti rikkakasviruiskutusten jälkeen.

Niemelän mielestä kuivina kesinä pelätään rikkakasviaineiden käyttöä turhaan. Viljoissa on paksu vahapeite ja tehot jäävät heikoiksi, jos käyttömääristä tingitään paljon.

”Rikkakasviaineista johtuvia vaalentumia tulee eniten reheviin kasvustoihin kosteina kasvukausina.”

Gramma-aineen aiheuttamat vaalennukset ovat toisekseen hyvin lyhytaikaisia, eikä niitäkään kannata turhaan pelätä.

Ohralla oli tauteja

Kuiva alkukesä piti tauteja kurissa, mutta heinäkuussa niitä alkoi näkyä.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marja Jalli syynäsi Ruutukisan ohrat läpi heinäkuun 18. päivä, ja löysi ruuduilta verkkolaikkua.

Joukkueet olivat huolehtineet tautitorjunnasta, joten verkkolaikun määrä oli minimaalinen. Käsittelemättömässä 0-ruudussa sitä oli 20 prosenttia kasvuston pinta-alasta.

Heinäkuun lopussa Hauhon Peltopäivän aikaan käsittelemättömät ohraruudut olivat jo varsin tautisia.

BASF:in osastolla Hannes Höykälä esitteli yhden ruiskutuksen taktiikkaa. Priaxor-tautiaine oli ruiskutettu myöhästetyn rikkakasviruiskutuksen yhteydessä korrenkasvun aikana, ja se riitti torjumaan taudit.

Tautitorjunta kannatti toisin sanoen tehdä, vaikka alkukesän tautipaine olikin mitätön.

Tämä kasvukausi jää mieleen myös tuholaisongelmista. Ruutukisakaan ei välttynyt niiltä. Kirvat ruiskutettiin koko pellolta kesäkuun puolivälissä.

Myöhemmin kisaohrien kimppuun iskivät ripsiäiset. Niitä ei kuitenkaan torjuttu, Mallasmestareiden Seppo Vätin toiveista huolimatta.

Peltopäivän aikaan kisaohrissa näkyi katkenneita korsia ja kuihtuneita tähkiä ripsiäisten jäljiltä.

Tuholaisten torjunnasta tuli paljon kyselyjä kasvukauden mittaan, Syngentalta, Bayerilta, Cortevalta ja BASFilta kerrotaan.

Kisaohrien korjuu alkoi

Ruutukisan monitahoiset ohrat tuleentuivat elokuun toisella viikolla. 10-Kerhon Graminorin linja tuleentui ensimmäisenä. Tervaränni-joukkueen Bredo-ohra tuli seuraavana.

Kaksitahoiset ohrat olivat 0-Ruutua lukuun ottamatta vielä elokuun puolivälissä vihertäviä. Jälkiversonta ei ollut Ruutukisassa erityisen paha, sillä kasvustot olivat lähtökohtaisesti tiheitä.

Ruutukisan monitahoiset ohrat ja 0-Ruudut korjattiin elokuun 14. päivä. Ensimmäisen ja kolmannen kerranteen ruudut oli helppo puida, koska ruudut olivat reunoissa. Toisessa kerranteessa jouduttiin turvautumaan sirppiin.

Kisaruudut pyritään korjaamaan oikealla hetkellä, varsinkin kun Mallasmestarit ja Taloustaiturit tavoittelevat mallaslaatua.

10-Kerhon lajike vaihtui kylvöhässäkässä Laureatesta aikaiseksi monitahoiseksi, mutta joukkue onnistui silti räjäyttämään pankin ja nappaamaan yli kahdeksan tonnin ruutusadon. Puintikosteus oli 14-16 prosentin tuntumassa.

Ruutukisa saanee jatkoa

Lantmännen Agron myyntijohtaja Juho Urkko oli tyytyväinen Hauhon Peltopäivän yleisömäärään, ja uskoo tapahtuman saavan jatkoa. Sama koskee Ruutukisaa.

Peltopäivästä voi kehkeytyä kasvinviljelyn uusi kohtaamispaikka. Lajiketiedolle, viljelyohjelmien toimivuudelle, lannoitteille, kasvinsuojeluaineille, viljelytekniikoille, viljelykasvivalinnoille, maaperän kunnon hoidolle ja tuottavuuden parantamiselle on jatkuvaa kysyntää.

KM Ruutukisa palvelee puolestaan viljelyn kehittämistä ja on varsinainen uutuuslajikkeiden tulikoe. Kilpailun hyvä henki puhuu sekin puolestaan.

Seuraava Ruutukisakasvi voisi olla syysvehnä ja ruudut olisivat näytillä kesällä 2025.

Maan kasvukunto oli tärkeässä roolissa peltopäivässä, kuten myös erilaiset maanparannuskasvit tai viljelykasvivaihtoehdot.

Kuminan ja hampun viljelijöitä haettiin lisää Transfarmin osastolla. Uusia lajikkeita esiteltiin Lantmännen Agron, Boreal Kasvinjalostuksen, Tilasiemenen ja Peltosiemenen osastoilla.

Myös viralliset lajikekokeet olivat nähtävillä. Kiinnostavinta antia olivat syysviljaruudut.

Lannoitevaihtoehtoja oli runsaasti esillä. Yara Suomella oli koeruutuja ja Biofarmin ja IKARin nestemäiset hivenlannoitteet kiinnostivat yleisöä. ◻