Siirry suoraan sisältöön.

hiilijalanjalki
/ 17.6.2025

Hiilijalanjälkilaskennasta entistä luotettavampaa

Elinkaariarvioinnin avulla tuotetaan arvokasta tietoa ruoan ympäristö- ja ilmastovaikutuksista. Toistaiseksi elinkaariarvioinnin menetelmät ovat kuitenkin vaihtelevia ja kehittyviä. Nyt kehitteillä olevat yhtenäisemmät menetelmät auttavat eri tuotteiden ilmastovaikutusten vertailussa ja tuovat näkyvyyttä maatilojen ilmastotoimille. Myös taloudellisten kannustimien määrittely helpottuu uusien vertailukelpoisten mallien ansiosta.

Siirry artikkeliin
/ 24.5.2025

Anoran turveviljelyrajaus laskee ohran hiilijalanjälkeä

Ohran hiilijalanjäljen pienentämiseksi Anora rajasi tämänvuotisissa tärkkelysohran viljelysopimuksissaan, ettei sopimusta voi enää tehdä turvepelloilla viljeltävästä ohrasta. Ensi vuonna hiilijalanjäljen laskentaa vielä tarkennetaan.

Siirry artikkeliin
/ 11.4.2025

Vastuullisuussääntely tulee, halusi sitä tai ei

EU:n kestävyysraportointidirektiivi edellyttää suurilta yrityksiltä tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöjen raportointia. Maatalousyritykset halutaan mukaan erilaisten viljelyn kestävyysohjelmien myötä.

Siirry artikkeliin
/ 19.3.2025

Hiilijalanjälkeä pienentämällä nostetta perunalle

Kristiinankaupungissa toimivaa Potwell haluaa ruokaperunan pärjäävän markkinoilla paremmin ja saavan lisää arvostusta. Potwell haluaa myydä kuluttajille pienen hiilijalanjäljen omaavaa perunaa.

Siirry artikkeliin
/ 3.1.2025

llmastoteot sanoista käytäntöön

Maaperän merkitys ilmastonmuutoksessa on kiistämätön. Hyvinvoiva maaperä on avainroolissa, kun pyritään vähentämään ilmastopäästöjä ja sitomaan hiiltä. Yksittäinen viljelijäkin hyötyy siitä, että maa voi hyvin. Maatalous on osa maankäyttösektoria, jolle on asetettu kovia tavoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi – siihen päästään vain yhteistyöllä.

Siirry artikkeliin
/ 2.5.2023

Maidontuotanto ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen haittojen vähentämiseen liittyvät toimenpiteet kohdistuvat fossiilisten polttoaineiden lisäksi merkittävästi ruoantuotantoon. Perinteinen pohjoismainen kotieläintuotantoon nojaava ruokajärjestelmä haastetaan osin ilmastosyistä, osin luonnon monimuotoisuuteen liittyvillä argumenteilla. Nämä tekijät ovat lisäksi vahvistaneet niitä tahoja, joille eläintuotanto on punainen vaate riippumatta tuotannon vastuullisuuden tasosta.

Siirry artikkeliin
/ 29.12.2021

Ilmastoviisaita kuivikeratkaisuja etsimässä

Turpeen korvaamiseksi maataloudessa tarvitaan kiireesti ratkaisuja. Turvetta hyödynnetään maataloudessa noin miljoona kuutiota vuodessa. Näin suuren määrän korvaaminen nopealla aikataululla on valtava haaste – etenkin, kun siirtymällä tavoitellaan myös ympäristön kannalta kestävämpiä vaihtoehtoja. Energiaturpeen käytön hiipuessa, sen sivuvirtana syntyvän kuiviketurpeen hinnan odotetaan nousevan ja saatavuuden heikentyvän. Kuiviketurpeen käytön vähentäminen on tarpeellista myös ympäristösyistä.

Siirry artikkeliin
/ 11.10.2021

Täydennysvalkuaisen tuonti haasteena suomalaislehmien rehustuksessa

Rypsi- tai rapsirouhe on Suomessa lypsykarjatilojen yleisin ruokinnan täydennysvalkuainen, jonka omavaraisuusaste on erittäin pieni. Talvella 2020–2021 tehdyissä ruokintakokeissa selvitettiin rypsirouheen käyttömäärän vaikutusta ruokinnan kannattavuuteen ja tuotetun raakamaidon hiilijalanjälkeen. Ruokintakokeissa neljällä lypsykarjatilalla vähennettiin rypsirouheen osuutta ruokinnassa merkittävästi ja se korvattiin karkearehulla, pötsisuojatulla aminohappoyhdisteellä ja entsyymivalmisteella.

Siirry artikkeliin
/ 2.9.2021

Yaran pilottitiloilla resurssitehokasta nurmiviljelyä

Maatalous- ja elintarvikeyritykset selvittävät ja pienentävät tuotantonsa ympäristöjalanjälkeä nyt laajalla rintamalla. Yaran pilottitiloilla tavoitteena on tarkka ravinteiden käyttö ja hiilipihi viljely.

Siirry artikkeliin
/ 30.8.2021

Tavoitteena hiilineutraali maitoketju

Suomalaisen maidontuotannon tavoitteena on hiilineutraali maitoketju. Maitoyrittäjät ovat leveällä rintamalla tarttuneet toimeen laskemalla maidontuotantonsa hiilijalanjälkeä. Laskenta on avannut silmät hiilitaseen hallintaan, vaikka keinot ovatkin pääosin tuttuja. Seuraavassa kerromme, miltä kolmen maitotilan hiilijalanjäljet näyttävät ja mitkä ovat kunkin tilan keinot kohti hiilineutraaliutta. Jo nyt kaikilla tiloilla hiilipäästöt ovat yhden hiilidioksidiekvivalenttikilon tietämillä energiakorjattua maitokiloa kohti. Suomalaiset ovatkin nurmivaltaisella ruokinnalla huomattavasti edellä keski-eurooppalaisia kollegoitaan, joilla hiilipäästöt alkavat yleensä kakkosella.

Siirry artikkeliin