Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

hiilensidonta

  • Kolumnit
/ 17.9.2025

Metsälain säädösten muuttamisen sudenkuopat

Maa- ja metsätalousministeriössä asetettiin tämän vuoden kesäkuussa työryhmä valmistelemaan metsälain muutosta ja siihen liittyvän valtioneuvoston asetuksen uudistamista. Työryhmän toimikausi on…

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 10.1.2025

Nurmien juuristotutkimuksista avaimia kestävään viljelyyn

Viljelykasvien juuristotutkimukselta kaivataan tietoa viljelyn kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään. Luonnonvarakeskuksella Maaningalla tehdyt juuristotutkimukset nurmilla osoittavat, että lajivalinnalla on huomattava vaikutus juuriston mukana peltoon päätyvän hiilisyötteen määrään ja sen sijaintiin maaprofiilissa.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 30.12.2024

Hyvän Maan -viljelyohjelma hyödyntää maan koko potentiaalia

Bernerin Hyvän Maan -viljelyohjelmalla halutaan kasvattaa satoa ja kannattavuutta hyödyntämällä maaperän luonnollista potentiaalia entistä paremmin. ”Olemme huomisen puolustajia, toimimme niin, että täällä on sadan vuoden päästäkin hyvä elää”, Antti Korpiniemi sanoo.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 15.10.2024

Maanparannusaineet hyödyttävät viljelijöitä sekä vesistöjä

AIN3-hankkeessa selvitetään kipsin, maanparannuskuidun ja rakennekalkin vaikutuksia jokiveden laatuun ja maan rakenteeseen. Hankkeessa huomioidaan myös maanparannusaineiden ilmastovaikutuksia sekä maatilojen näkökulma.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 15.5.2024

Jos puuta ei olisi, se pitäisi keksiä

Kasvitieteellisesti puu määritellään suurikokoiseksi monivuotiseksi puuvartiseksi kasviksi. Puista muodostuneet metsät peittävät maapallon maapinta-alasta noin kolmanneksen. Hiilensidonnan ja materiaalin tuotannon kannalta…

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 21.12.2023

Ympäristöministeri uskoo maatalouden painoarvon kasvuun

Ympäristö- ja ilmastoministeri arvioi uuden komission korostavan entistä enemmän omavaraisuutta ja maatalouden tärkeyttä osana sitä. Myös elinkeinon reunaehdot päästövähennysten osalta ymmärretään.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 21.12.2023

Etelä-Suomen kuusikot vaarassa

Suomen metsien puuston kokonaistilavuus jatkaa kasvuaan ja erityisen suurta kasvu on ollut eteläisen Suomen kuusikoissa. Järeiden ja vanhojen kuusikoiden ongelmana…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 3.11.2023

Aika siirtää katse hiilestä typpeen?

Maa- ja metsätalousministeriön koordinoima Nappaa Hiilestä tutkimus- ja innovaatio-ohjelma täyttää kohta neljä vuotta. Tuona aikana ministeriö on satsannut noin 100…

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
  • Talous ja yrittäminen
/ 16.8.2023

Paju sitoo hiilidioksidia turvenevoilla

Teuvalla kokeillaan jo kolmatta vuotta pajun viljelyä käytöstä poistetulla turvetuotantoalueella. Muuallakin Etelä-Pohjanmaalla menoillaan olevan viljelyn tarkoitus on sitoa nevasta muuten vapautuva hiilidioksidi pajukasvustoon.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 26.1.2023

Tuoko hiilikompensaatio uutta tulovirtaa maatiloille?

Hiilikompensaatiosta on povattu maa- ja metsätiloille uutta rahasampoa, mutta tulovirta tiloille on antanut odottaa itseään. Viimeisen vuoden aikana toimialalla on kuitenkin tapahtunut paljon, ja alkutuottajilla on jo useampikin vaihtoehto hiilikrediittimarkkinalle pääsemiseksi. Ilahduttavasti tuottajien omat organisaatiot ovat aktivoituneet hiilikrediittiasiassa.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 26.1.2023

Hiilikompensaation markkinat ovat vielä varsin huojuvat

Hiilikompensaatiosta on jo pitkään ennustettu uutta tulonlähdettä maa- ja metsätaloudelle. Toistaiseksi maa- ja metsätalous on sitonut muiden tahojen ilmaan päästämää…

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 5.1.2022

Ojitettujen mäntysoiden kohtalo

Korpimaiden ojituksen lisäksi ojitettiin 1960–1970-luvuilla myös karumpia mäntyä kasvavia soita, jopa avosoita. Selvää on, että kannattavinta oli ojittaa sellaisia viljavia soita, joilla on valmista puustoa. Vastaavasti heikoin taloudellinen tulos saadaan ojitettaessa puuttomia soita, erityisesti jos ne ovat karuja. Ojittajien järkevyyteen viittaa se, että valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan ojitettuja avosoita on 41 600 hehtaaria, mutta ojittamattomia avosoita peräti 1 487 000 hehtaaria. Vastaavasti ojittamattomia korpia on 658 500 hehtaaria, mutta ojitettuja korpia peräti 1 466 300 hehtaaria.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Juuriston hapensaanti on kasvukunnon tavoite ja mittari
    Yksi peltomaan hyvän rakenteen tärkeimpiä tavoitteita on huolehtia juuriston hapensaannista ja happikonsentraation mittaaminen osoittaa, onko siinä onnistuttu. Vaikka aina on tiedetty, että liika märkyys vahingoittaa kasvustoja, maanalaiset happianturit avaavat täysin uuden ikkunan maaperän ja kasvien hyvinvoinnin seurantaan ja paljastavat nopeita, karmaisevia ilmiöitä....
  • KM kokeilee: Hikoki C3609DUM -akkupyörösaha isolla terällä
    Akkupyöräsahojen työtehoa on usein parannettu pitämällä terähalkaisijat hillittyinä. Hikokin uutuussaha kykenee kuitenkin sahaussyvyyteen, johon yltävät usein vain verkkovirtakoneet. Siitä huolimatta koneen teho riittää reippaaseenkin työtahtiin....
  • Torjunta-ainejäämät haastavat kierrätyslannoitteiden käyttöä
    Kiertokas-hankkeen tulokset korostavat omavalvonnan merkitystä ja tarvetta lisätiedolle haitta-aineiden kulkeutumisesta....

Luetuimmat

  • Kaupan omat tuotemerkit lisäävät hintapainetta ruokamarkkinoilla
    Suomessa päivittäistavarakaupan korkea keskittymisaste on nostanut huolen elintarvikeketjun kilpailullisuudesta ja reiluudesta....
  • Tehokkuutta säilörehuntuotannon ravinteiden hallintaan varsinaissuomaisilla pilottitiloilla
    Vuonna 2023 alkaneessa ja ensi joulukuussa päättyvässä Sustainable Silage -hankkeessa tavoitteena...
  • Traktorikauppaa Kaliforniassa
    Kalifornian keskuslaakso on täynnä kovan luokan maataloustuotantoa. Elintarvikkeita tuotetaan tässä yhdessä...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • KMn oma "Varjolohko" Vihdissä kuvattiin 22.7. Lohkolla ei ollut varsinaisia talvituhoja, vaan aukkopaikat tulivat jo syksyllä kun pelto jäi tulvan alle. Kevät ja alkukesä oli kuiva, eikä Ceylon versonut, vaikka se yleensä paikkaa tosi hyvin. Kevään ensimmäinen lannoitus tehtiin droonilla, mutta se olisi kannattanut kuivana keväänä tehdä jo maaliskuussa. Rikkakasvikierroksia  olisi pitänyt tehdä kaksi, ja tauditkin ehkä torjua. Uskaliaasti kuitenkin kasvunsääde ruiskutettiin rikkakasvitorjunnan yhteydessä. #satokisa2026
  • Kimmo Polon varsinainen satokisalohko Ibarra-syysvehnä kuvattiin 18.7. Alastarolla juuri ennen saderintaman tuloa. Vettä tulikin sitten kerralla yli 70 mm, ja Ibarra lakoontui. Esikasvina on kaura, sitä ennen juurikas. Alkuvuosi oli rutikuiva. Siihen nähden Ibarra näyttää hyvältä. Satokisavehnä puidaan ja punnitaan 9.8., etteivät lakopaikat lähde itämään. #satokisa2026 #Ibarra
  • Petri Tanskasen BOR Leivo on kylvetty kolmevuotisen viherlannoitusnurmen perään. Terästeeksi annettiin myös liete- ja pussilantaa, ja rikkakasvit torjuttiin Mateno Duolla. Se oli niin tehokas, ettei keväällä rikkatorjuntaa enää tarvittu. Asko Seppänen @viljelijanberner on laatinut reseptit ja kasvusto on vahva. Kovat sateet lakoonnuttivat vehnää heinäkuussa. Video on kuvattu 23.7. Polvijärvellä. @borealkasvinjalostus @peltosiemen @petritanskanen10 #satokisa2026
  • Juha Rytkösen KWS Emerick kuvattiin @peltosiemen peltopäivässä 23.7. Joroisissa.  Emerick on Rytkölän tilalla toista vuotta siementuotannossa. Viime vuonna sato oli hyvä, ja erityisen kovia olivat hlp ja tjp. Nyt Emerick kasvaa Loisto-ohran jälkeen, ja typpeä on annettu yhteensä 180 kg/ha. Kylvötiheys on normaali, ja kasvustosta on torjuttu lumihome, keväällä rikkakasvit, lako ja taudit. 6,6 hehtaarin lohko talvehti hyvin. #satokisa2026 #KWSEmerick
  • Mikko Tukeva Jalasjärveltä on satokisassa mukana Igloo-lajikkeella, joka on saanut alleen runsaasti karjanlantaa. Mikolla on kisassa kaksi mentoria, Kyösti Marttila Marttilanmäeltä, ja Mika Ristilä ViljelijänBerneriltä. Kyösti voitti Ascra Xpro -kisan 4 vuotta sitten nimenomaan Igloolla, kun hän korjasi 10 600 kilon hehtaarisadon. Mikon kasvustossa on haettu pääversojen tiheyttä ja painavia jyviä, ei niinkään sivuversoja tai suuria tähkiä. Ruiskulla on käyty syksyllä kolme kertaa ja kesällä viisi. Ja komiaa on! Video on kuvattu 28.7. @mikkotukeva @viljelijanberner @alamarttilaoy #satokisa2026 #Igloo
  • Tony Erlands on siitä harvinainen eteläpohjalainen, että hän kysyi savimaiden kavereilta vinkit syysvehnän viljelyyn. Ceylon on viljelty Teuvalla "kovalla maalla" minimipanoksin. Typpeä on annettu 125 kg/ha, ja pellolta on ruiskutettu ainoastaan rikkakasvit. Video on kuvattu 28.7. @tonyerlands #Satokisa2026 #Ceylon
  • Kaarle Tavelan luomu-Turanus kasvaa samalla lohkolla, jolla hän osallistui kaurakisaan kaksi vuotta sitten. Alkukesä oli Kangasalla jälleen kuiva. Syksyllä vehnän kimpussa olivat hanhet, nyt reunoja syövät naakat. Video on kuvattu 28.7. #satokisa2026 #Turanus @tavelankartano
  • Niko ja Nikolas Ahlqvistilla on noin 80 hehtaaria syysvehnää. Tätä Skagenia on Lohjalla 40 hehtaaria rinnelohkolla. Etelärinne alkoi olla jo valmista 22.7. Kaikki vehnät on viljelty samalla reseptillä. Esikasvina on herne, eikä syksyllä ole annettu apulantaa. Skagen on kylvetty syyskuun lopussa, lannoitettu kahteen kertaan keväällä, rikkakasvit on torjuttu toukokuussa ja tautiaine ajettu kesäkuussa. Kasvunsäädettä ei ole annettu. #satokisa2026 #Skagen
  • Beatrice Enrothin ja Jan Stjernbergin viljelemä Turanus oli huhtikuussa kuin nurmikkoa, joten he illmoittautuivat satokisaan. Viljelyn talous kiinnostaa heitä, ja he ovat neuvontajärjestön tehoneuvonnassa, jossa neuvoja käy kolme kertaa kasvukaudessa paikan päällä. Turanus on menossa siemeneksi. Keväällä versoja oli 350 kpl neliöllä, ja se on ruiskutettu vain kerran. Alla on kerääjäkasvi. Säätösalaojitettu lohko talvehti täysin. Lisälannoitus levitettiin kylvökoneen kautta, sillä lannoitteen sijoittaminen ja multaaminen on parantanut tehoa ja satoja. Nollaruutu on harvaa ja ylilannoitusruutu lakoontunut. Video on kuvattu 22.7. Porvoon Hinthaarassa. #satokisa2026 @tilasiemen
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KMn oma "Varjolohko" Vihdissä kuvattiin 22.7. Lohkolla ei ollut varsinaisia talvituhoja, vaan aukkopaikat tulivat jo syksyllä kun pelto jäi tulvan alle. Kevät ja alkukesä oli kuiva, eikä Ceylon versonut, vaikka se yleensä paikkaa tosi hyvin. Kevään ensimmäinen lannoitus tehtiin droonilla, mutta se olisi kannattanut kuivana keväänä tehdä jo maaliskuussa. Rikkakasvikierroksia olisi pitänyt tehdä kaksi, ja tauditkin ehkä torjua. Uskaliaasti kuitenkin kasvunsääde ruiskutettiin rikkakasvitorjunnan yhteydessä. #satokisa2026
2 päivää ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kimmo Polon varsinainen satokisalohko Ibarra-syysvehnä kuvattiin 18.7. Alastarolla juuri ennen saderintaman tuloa. Vettä tulikin sitten kerralla yli 70 mm, ja Ibarra lakoontui. Esikasvina on kaura, sitä ennen juurikas. Alkuvuosi oli rutikuiva. Siihen nähden Ibarra näyttää hyvältä. Satokisavehnä puidaan ja punnitaan 9.8., etteivät lakopaikat lähde itämään. #satokisa2026 #Ibarra
3 päivää ago
View on Instagram |
2/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Petri Tanskasen BOR Leivo on kylvetty kolmevuotisen viherlannoitusnurmen perään. Terästeeksi annettiin myös liete- ja pussilantaa, ja rikkakasvit torjuttiin Mateno Duolla. Se oli niin tehokas, ettei keväällä rikkatorjuntaa enää tarvittu. Asko Seppänen @viljelijanberner on laatinut reseptit ja kasvusto on vahva. Kovat sateet lakoonnuttivat vehnää heinäkuussa. Video on kuvattu 23.7. Polvijärvellä. @borealkasvinjalostus @peltosiemen @petritanskanen10 #satokisa2026
6 päivää ago
View on Instagram |
3/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Juha Rytkösen KWS Emerick kuvattiin @peltosiemen peltopäivässä 23.7. Joroisissa. Emerick on Rytkölän tilalla toista vuotta siementuotannossa. Viime vuonna sato oli hyvä, ja erityisen kovia olivat hlp ja tjp. Nyt Emerick kasvaa Loisto-ohran jälkeen, ja typpeä on annettu yhteensä 180 kg/ha. Kylvötiheys on normaali, ja kasvustosta on torjuttu lumihome, keväällä rikkakasvit, lako ja taudit. 6,6 hehtaarin lohko talvehti hyvin. #satokisa2026 #KWSEmerick
6 päivää ago
View on Instagram |
4/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Mikko Tukeva Jalasjärveltä on satokisassa mukana Igloo-lajikkeella, joka on saanut alleen runsaasti karjanlantaa. Mikolla on kisassa kaksi mentoria, Kyösti Marttila Marttilanmäeltä, ja Mika Ristilä ViljelijänBerneriltä. Kyösti voitti Ascra Xpro -kisan 4 vuotta sitten nimenomaan Igloolla, kun hän korjasi 10 600 kilon hehtaarisadon. Mikon kasvustossa on haettu pääversojen tiheyttä ja painavia jyviä, ei niinkään sivuversoja tai suuria tähkiä. Ruiskulla on käyty syksyllä kolme kertaa ja kesällä viisi. Ja komiaa on! Video on kuvattu 28.7. @mikkotukeva @viljelijanberner @alamarttilaoy #satokisa2026 #Igloo
7 päivää ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Tony Erlands on siitä harvinainen eteläpohjalainen, että hän kysyi savimaiden kavereilta vinkit syysvehnän viljelyyn. Ceylon on viljelty Teuvalla "kovalla maalla" minimipanoksin. Typpeä on annettu 125 kg/ha, ja pellolta on ruiskutettu ainoastaan rikkakasvit. Video on kuvattu 28.7. @tonyerlands #Satokisa2026 #Ceylon
1 viikko ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kaarle Tavelan luomu-Turanus kasvaa samalla lohkolla, jolla hän osallistui kaurakisaan kaksi vuotta sitten. Alkukesä oli Kangasalla jälleen kuiva. Syksyllä vehnän kimpussa olivat hanhet, nyt reunoja syövät naakat. Video on kuvattu 28.7. #satokisa2026 #Turanus @tavelankartano
1 viikko ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Niko ja Nikolas Ahlqvistilla on noin 80 hehtaaria syysvehnää. Tätä Skagenia on Lohjalla 40 hehtaaria rinnelohkolla. Etelärinne alkoi olla jo valmista 22.7. Kaikki vehnät on viljelty samalla reseptillä. Esikasvina on herne, eikä syksyllä ole annettu apulantaa. Skagen on kylvetty syyskuun lopussa, lannoitettu kahteen kertaan keväällä, rikkakasvit on torjuttu toukokuussa ja tautiaine ajettu kesäkuussa. Kasvunsäädettä ei ole annettu. #satokisa2026 #Skagen
1 viikko ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Beatrice Enrothin ja Jan Stjernbergin viljelemä Turanus oli huhtikuussa kuin nurmikkoa, joten he illmoittautuivat satokisaan. Viljelyn talous kiinnostaa heitä, ja he ovat neuvontajärjestön tehoneuvonnassa, jossa neuvoja käy kolme kertaa kasvukaudessa paikan päällä. Turanus on menossa siemeneksi. Keväällä versoja oli 350 kpl neliöllä, ja se on ruiskutettu vain kerran. Alla on kerääjäkasvi. Säätösalaojitettu lohko talvehti täysin. Lisälannoitus levitettiin kylvökoneen kautta, sillä lannoitteen sijoittaminen ja multaaminen on parantanut tehoa ja satoja. Nollaruutu on harvaa ja ylilannoitusruutu lakoontunut. Video on kuvattu 22.7. Porvoon Hinthaarassa. #satokisa2026 @tilasiemen
2 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari