Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

hiilensidonta

  • Kolumnit
/ 17.9.2025

Metsälain säädösten muuttamisen sudenkuopat

Maa- ja metsätalousministeriössä asetettiin tämän vuoden kesäkuussa työryhmä valmistelemaan metsälain muutosta ja siihen liittyvän valtioneuvoston asetuksen uudistamista. Työryhmän toimikausi on…

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 10.1.2025

Nurmien juuristotutkimuksista avaimia kestävään viljelyyn

Viljelykasvien juuristotutkimukselta kaivataan tietoa viljelyn kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään. Luonnonvarakeskuksella Maaningalla tehdyt juuristotutkimukset nurmilla osoittavat, että lajivalinnalla on huomattava vaikutus juuriston mukana peltoon päätyvän hiilisyötteen määrään ja sen sijaintiin maaprofiilissa.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 30.12.2024

Hyvän Maan -viljelyohjelma hyödyntää maan koko potentiaalia

Bernerin Hyvän Maan -viljelyohjelmalla halutaan kasvattaa satoa ja kannattavuutta hyödyntämällä maaperän luonnollista potentiaalia entistä paremmin. ”Olemme huomisen puolustajia, toimimme niin, että täällä on sadan vuoden päästäkin hyvä elää”, Antti Korpiniemi sanoo.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 15.10.2024

Maanparannusaineet hyödyttävät viljelijöitä sekä vesistöjä

AIN3-hankkeessa selvitetään kipsin, maanparannuskuidun ja rakennekalkin vaikutuksia jokiveden laatuun ja maan rakenteeseen. Hankkeessa huomioidaan myös maanparannusaineiden ilmastovaikutuksia sekä maatilojen näkökulma.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 15.5.2024

Jos puuta ei olisi, se pitäisi keksiä

Kasvitieteellisesti puu määritellään suurikokoiseksi monivuotiseksi puuvartiseksi kasviksi. Puista muodostuneet metsät peittävät maapallon maapinta-alasta noin kolmanneksen. Hiilensidonnan ja materiaalin tuotannon kannalta…

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 21.12.2023

Ympäristöministeri uskoo maatalouden painoarvon kasvuun

Ympäristö- ja ilmastoministeri arvioi uuden komission korostavan entistä enemmän omavaraisuutta ja maatalouden tärkeyttä osana sitä. Myös elinkeinon reunaehdot päästövähennysten osalta ymmärretään.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 21.12.2023

Etelä-Suomen kuusikot vaarassa

Suomen metsien puuston kokonaistilavuus jatkaa kasvuaan ja erityisen suurta kasvu on ollut eteläisen Suomen kuusikoissa. Järeiden ja vanhojen kuusikoiden ongelmana…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 3.11.2023

Aika siirtää katse hiilestä typpeen?

Maa- ja metsätalousministeriön koordinoima Nappaa Hiilestä tutkimus- ja innovaatio-ohjelma täyttää kohta neljä vuotta. Tuona aikana ministeriö on satsannut noin 100…

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
  • Talous ja yrittäminen
/ 16.8.2023

Paju sitoo hiilidioksidia turvenevoilla

Teuvalla kokeillaan jo kolmatta vuotta pajun viljelyä käytöstä poistetulla turvetuotantoalueella. Muuallakin Etelä-Pohjanmaalla menoillaan olevan viljelyn tarkoitus on sitoa nevasta muuten vapautuva hiilidioksidi pajukasvustoon.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 26.1.2023

Tuoko hiilikompensaatio uutta tulovirtaa maatiloille?

Hiilikompensaatiosta on povattu maa- ja metsätiloille uutta rahasampoa, mutta tulovirta tiloille on antanut odottaa itseään. Viimeisen vuoden aikana toimialalla on kuitenkin tapahtunut paljon, ja alkutuottajilla on jo useampikin vaihtoehto hiilikrediittimarkkinalle pääsemiseksi. Ilahduttavasti tuottajien omat organisaatiot ovat aktivoituneet hiilikrediittiasiassa.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 26.1.2023

Hiilikompensaation markkinat ovat vielä varsin huojuvat

Hiilikompensaatiosta on jo pitkään ennustettu uutta tulonlähdettä maa- ja metsätaloudelle. Toistaiseksi maa- ja metsätalous on sitonut muiden tahojen ilmaan päästämää…

Siirry artikkeliin

  • Metsätalous
/ 5.1.2022

Ojitettujen mäntysoiden kohtalo

Korpimaiden ojituksen lisäksi ojitettiin 1960–1970-luvuilla myös karumpia mäntyä kasvavia soita, jopa avosoita. Selvää on, että kannattavinta oli ojittaa sellaisia viljavia soita, joilla on valmista puustoa. Vastaavasti heikoin taloudellinen tulos saadaan ojitettaessa puuttomia soita, erityisesti jos ne ovat karuja. Ojittajien järkevyyteen viittaa se, että valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan ojitettuja avosoita on 41 600 hehtaaria, mutta ojittamattomia avosoita peräti 1 487 000 hehtaaria. Vastaavasti ojittamattomia korpia on 658 500 hehtaaria, mutta ojitettuja korpia peräti 1 466 300 hehtaaria.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Maitohuhta Oy ostaa karkearehut osakkailtaan
    Jos sinimailasen saa menestymään, sen avulla voi pienentää nurmien lannoituskustannuksia ja lisätä rehun valkuaispitoisuutta. Salossa toimivan Maitohuhta Oy:n osakkaat kylvivät alussa paljon sinimailasta. Sittemmin sen viljely on keskitetty sinne, missä kasvi menestyy ja tuottaa satoa....
  • Rukiissa korostuvat nyt laatu, riskienhallinta ja uudet teknologiat
    Kuiva kevät, rukiin laatuvaatimukset ja maatalousdroonit nousivat keskusteluihin ProRuis ry:n järjestämässä pellonpiennarpäivässä Somerolla toukokuun lopussa. Tilaisuudessa pohdittiin myös torajyvän hallintaa sekä uusien teknologioiden tuomia mahdollisuuksia viljelyn haasteisiin....
  • Testamenttirekisteri turvaisi testamentin löytymisen
    Oikeusministeriössä on 9.2.2026 valmistunut virkatyönä ...

Luetuimmat

  • Koneurakoinnin hinnoissa nousua vaihtelevasti
    Koneurakoinnin taksoja on päivitetty vuoden 2022 jälkeen yleisesti ottaen maltillisesti. Yleisimmissä...
  • Markkinasignaalit: Hintavertailuissa hyvä olla varuillaan
    Suomen maatalousmarkkinoiden toimivuutta arvioidaan usein sen perusteella, miten kotimaan tuottajahinnat vertautuvat...
  • Komission maatalousvisiosta puuttuvat keinot
    Euroopan komissio esitteli helmikuun loppupuolella maatalouden tulevaisuusvision. Tulevaisuusvisio luo pohjan maatalouspolitiikan...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Mattias Anomaa Pelkolan kartanosta Hattulasta on satokisassa mukana luomu-Turanuksella. Mattias siirsi pellot luomuun 2019 ja kylvää System Cameleon -kylvökoneella. Videolla Mattias kertoo, miten viljely on muuttunut luomun myötä. Peltoviljely ei ollut aiemmin kannattavaa. Nyt luomusato myydään ulos, ja sikojen tarvitsema rehuvilja ostetaan lähiseudulta. #satokisa2026 #syysvehnäkisa #Turanus #luomu Video on kuvattu 16.6.
  • Borgebyssä opittua: öljyretikka on pitkällä tähtäimellä kannattavin välikasvi, vaikka siitä ei Ruotsissa makseta yhtä hyvin kuin raiheinästä. Englanninraiheinä on jees, mutta Italianraiheinästä koituu rikkaruoho-ongelma. #Borgeby
  • Orimattilan Pennalassa viljelevän Patrik Nummelan Ceylon on kylvetty 9.9.2025 herneen jälkeen. Suuri osa kevytmuokattiin, mutta osa kynnettiin. Syksyllä kevytmuokatut olivat parempia, mutta nyt kynnetty puoli pellosta on selkeästi tiheämpi. Siemen oli omaa TOSia, ja sitä käytettiin 240 kg/ha. Kylvölannoitus oli 100 kg/ha NPKS 15-7-13-9. Keväällä annettiin Rikkisalpietaria 80 kg/ha ja CANia 380 kg/ha. Rikkakasvit ruiskutettiin Rexadella, joka lyhensi vähän kortta. Huhtikuun kuudes päivä satoi 8,5 mm, sen jälkeen seuraava sade oli vasta 18.5.  Ceylon on hyvällä mallilla, mutta tiheys jäi satokisavehnäksi turhan harvaksi kuten tänä keväänä kävi. #satokisa2026 #syysvehnäkisa
  • AgriSimolan KWS Emerick on satokisan ennakkosuosikki kevään sateiden ja John Jordaksen hellän huolenpidon vuoksi. Syysvehnä on saanut "vähän mutta usein" - lannoitetta on levitetty sateiden alle monta kertaa ja ruiskun kanssa on myös ajeltu pellolla. Ainoa uhka on syysvehnä esikasvina, se yleensä rokottaa tonnin pois sadosta. Tällä lohkolla on kuitenkin pitkä nurmihistoria ja karjanlantaa on käytetty. Sen näkee juuripaakun muruista. #KWSEmerick on toista vuotta viljelyssä, siemen on hankittu @junttilantila @john_jordas oli viime vuonna @basf_agro_nordics #FollowAFarmer -tähti ja sieltäkin tarttui kaikenlaista mukaan. Video on kuvattu 24.6. Artjärvellä. @agrisimolaoy #satokisa2026 #syysvehnäkisa
  • Mika Örrin #NOSTuija on menossa siemeneksi @hankkijafi. Se on yksi satokisan kiinnostavimmista syysvehnälajikkeista, koska sitä ei ole viljelty aiemmin. Lajikekokeissa se on pärjännyt hyvin. Tuija on kylvetty 10.9. ja esikasvina on osalla lohkoa ohra ja osalla rypsi. #satokisa2026 #syysvehnäkisa Video on kuvattu 17.6. Perniössä. Pellolla mukana myös puoliso Tiina Pessala.
  • Rehuntekoa Kouvolan Oravalassa LuomuMattisen tilalla. @tommihasu siilon päällä, kolme omaa kärrykuskia ja kaksi @kuljetusurakointinoukkalaoy. Sieltä myös ajosilppuri. Tämä käy rivakasti.
  • Veljekset Olli-Pekka ja Veli-Mikko Veikkolin osallistuvat satokisaan luomu-Urholla, jonka esikasvi on syysvehnä. Lannoituksena on biokaasulaitoksen liete syksyllä ja keväällä. Liete levitettiin huhtikuussa kerralla, ja toukokuun alussa sadetettiin kerran. Salon Kiikalassa kevät oli kuiva, ja sadetuksella saatiin selvä hyöty. Urho on kylvetty syyskuun kuudes päivä. Tarkoitus oli osallistua Informerilla, mutta se ei selvinnyt talvesta. #satokisa2026 #syysvehnäkisa Video on kuvattu 17.6.
  • Näsen Kartanossa Perniössä on viljelty aikaista Aspekt-syysvehnää jo useampi vuosi. Se on satoisampi kuin Norin, ja mennyt aina leipäviljaksi, kertoo Kasper Silén. Aspekt on kylvetty 11.9. ja esikasvina on herne. @tilasiemen suosittelee Aspektille aikaista kylvöä. Kevät oli kuiva ja yöpakkaset jatkuivat pitkään, joten kasvusto on harvempi kuin viime vuonna. Tähkälle Aspekt tuli kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Tämä pelto on vahvoilla talouskisassa. Video on kuvattu 17.6. #satokisa2026 #Syysvehnäkisa
  • Severi Mäkelä kylvi syyskuussa sekä Urhoa että Turanusta kuminan perään. Turanukseen jäi aukkopaikkoja ilmeisesti runsaan kasvijätteen vuoksi, joten Severi lähti satokisaan Urho-syysvehnällä. Se on varma talvehtija, mutta miksikään satotykiksi sitä ei voi luonnehtia. Leipävehnäksi se on aina kelvannut, ja näin olisi tarkoitus tänäkin vuonna. Severin suorakylvetty kaura menestyi kaksi vuotta sitten satokisassa, ja sen verran mielenkiintoista kisaaminen oli, että hän päätti osallistua tälläkin kertaa. Täysin puhdasoppista alantolaista viljelyä tämä ei ikivanhasta lajikkeesta huolimatta ole, sillä Urholle on lotrattu kasvunsäädettä ja tautiainetta. Kumina lopetettiin glyfosaatilla, mutta edelleen sitä vähän nousee. Jännä nähdä, millaiseen satoon Urholla päästään. Viikonloppuna Vampulassa tuli sadettakin lisää. Video on kuvattu 12.6. #satokisa #syysvehnäkisa
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Mattias Anomaa Pelkolan kartanosta Hattulasta on satokisassa mukana luomu-Turanuksella. Mattias siirsi pellot luomuun 2019 ja kylvää System Cameleon -kylvökoneella. Videolla Mattias kertoo, miten viljely on muuttunut luomun myötä. Peltoviljely ei ollut aiemmin kannattavaa. Nyt luomusato myydään ulos, ja sikojen tarvitsema rehuvilja ostetaan lähiseudulta. #satokisa2026 #syysvehnäkisa #Turanus #luomu Video on kuvattu 16.6.
3 päivää ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borgebyssä opittua: öljyretikka on pitkällä tähtäimellä kannattavin välikasvi, vaikka siitä ei Ruotsissa makseta yhtä hyvin kuin raiheinästä. Englanninraiheinä on jees, mutta Italianraiheinästä koituu rikkaruoho-ongelma. #Borgeby
3 päivää ago
View on Instagram |
2/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Orimattilan Pennalassa viljelevän Patrik Nummelan Ceylon on kylvetty 9.9.2025 herneen jälkeen. Suuri osa kevytmuokattiin, mutta osa kynnettiin. Syksyllä kevytmuokatut olivat parempia, mutta nyt kynnetty puoli pellosta on selkeästi tiheämpi. Siemen oli omaa TOSia, ja sitä käytettiin 240 kg/ha. Kylvölannoitus oli 100 kg/ha NPKS 15-7-13-9. Keväällä annettiin Rikkisalpietaria 80 kg/ha ja CANia 380 kg/ha. Rikkakasvit ruiskutettiin Rexadella, joka lyhensi vähän kortta. Huhtikuun kuudes päivä satoi 8,5 mm, sen jälkeen seuraava sade oli vasta 18.5. Ceylon on hyvällä mallilla, mutta tiheys jäi satokisavehnäksi turhan harvaksi kuten tänä keväänä kävi. #satokisa2026 #syysvehnäkisa
5 päivää ago
View on Instagram |
3/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
AgriSimolan KWS Emerick on satokisan ennakkosuosikki kevään sateiden ja John Jordaksen hellän huolenpidon vuoksi. Syysvehnä on saanut "vähän mutta usein" - lannoitetta on levitetty sateiden alle monta kertaa ja ruiskun kanssa on myös ajeltu pellolla. Ainoa uhka on syysvehnä esikasvina, se yleensä rokottaa tonnin pois sadosta. Tällä lohkolla on kuitenkin pitkä nurmihistoria ja karjanlantaa on käytetty. Sen näkee juuripaakun muruista. #KWSEmerick on toista vuotta viljelyssä, siemen on hankittu @junttilantila @john_jordas oli viime vuonna @basf_agro_nordics #FollowAFarmer -tähti ja sieltäkin tarttui kaikenlaista mukaan. Video on kuvattu 24.6. Artjärvellä. @agrisimolaoy #satokisa2026 #syysvehnäkisa
6 päivää ago
View on Instagram |
4/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Mika Örrin #NOSTuija on menossa siemeneksi @hankkijafi. Se on yksi satokisan kiinnostavimmista syysvehnälajikkeista, koska sitä ei ole viljelty aiemmin. Lajikekokeissa se on pärjännyt hyvin. Tuija on kylvetty 10.9. ja esikasvina on osalla lohkoa ohra ja osalla rypsi. #satokisa2026 #syysvehnäkisa Video on kuvattu 17.6. Perniössä. Pellolla mukana myös puoliso Tiina Pessala.
1 viikko ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Rehuntekoa Kouvolan Oravalassa LuomuMattisen tilalla. @tommihasu siilon päällä, kolme omaa kärrykuskia ja kaksi @kuljetusurakointinoukkalaoy. Sieltä myös ajosilppuri. Tämä käy rivakasti.
1 viikko ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Veljekset Olli-Pekka ja Veli-Mikko Veikkolin osallistuvat satokisaan luomu-Urholla, jonka esikasvi on syysvehnä. Lannoituksena on biokaasulaitoksen liete syksyllä ja keväällä. Liete levitettiin huhtikuussa kerralla, ja toukokuun alussa sadetettiin kerran. Salon Kiikalassa kevät oli kuiva, ja sadetuksella saatiin selvä hyöty. Urho on kylvetty syyskuun kuudes päivä. Tarkoitus oli osallistua Informerilla, mutta se ei selvinnyt talvesta. #satokisa2026 #syysvehnäkisa Video on kuvattu 17.6.
1 viikko ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Näsen Kartanossa Perniössä on viljelty aikaista Aspekt-syysvehnää jo useampi vuosi. Se on satoisampi kuin Norin, ja mennyt aina leipäviljaksi, kertoo Kasper Silén. Aspekt on kylvetty 11.9. ja esikasvina on herne. @tilasiemen suosittelee Aspektille aikaista kylvöä. Kevät oli kuiva ja yöpakkaset jatkuivat pitkään, joten kasvusto on harvempi kuin viime vuonna. Tähkälle Aspekt tuli kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Tämä pelto on vahvoilla talouskisassa. Video on kuvattu 17.6. #satokisa2026 #Syysvehnäkisa
1 viikko ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Severi Mäkelä kylvi syyskuussa sekä Urhoa että Turanusta kuminan perään. Turanukseen jäi aukkopaikkoja ilmeisesti runsaan kasvijätteen vuoksi, joten Severi lähti satokisaan Urho-syysvehnällä. Se on varma talvehtija, mutta miksikään satotykiksi sitä ei voi luonnehtia. Leipävehnäksi se on aina kelvannut, ja näin olisi tarkoitus tänäkin vuonna. Severin suorakylvetty kaura menestyi kaksi vuotta sitten satokisassa, ja sen verran mielenkiintoista kisaaminen oli, että hän päätti osallistua tälläkin kertaa. Täysin puhdasoppista alantolaista viljelyä tämä ei ikivanhasta lajikkeesta huolimatta ole, sillä Urholle on lotrattu kasvunsäädettä ja tautiainetta. Kumina lopetettiin glyfosaatilla, mutta edelleen sitä vähän nousee. Jännä nähdä, millaiseen satoon Urholla päästään. Viikonloppuna Vampulassa tuli sadettakin lisää. Video on kuvattu 12.6. #satokisa #syysvehnäkisa
2 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari