Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

cap

  • Kolumnit
/ 19.3.2026

EU:n uusi budjettimalli muuttaa pelikenttää ja -sääntöjä

Euroopan komissio esitti viime heinäkuussa vuosille 2028–2034 monivuotisen rahoituskehyksen, joka määrittää EU:n budjetin ja rahanjaon perusteet. Perinteisesti jakotapa on ollut…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 22.11.2024

Tehtäviä maatalouskomissaarille

Euroopan unionissa (EU) on tapana, että kun uudet komissaariehdokkaat on saatu nimettyä, toimeensa jo valittu komission puheenjohtaja lähettää heille julkisen…

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 29.3.2023

EU:n päätöksenteko on hidasta

Mitä eroa on Eurooppa-neuvostolla, Euroopan Unionin neuvostolla ja Euroopan neuvostolla? Miksi EU:ssa tehtyjä päätöksiä on välillä vaikea ymmärtää, entä miten päätöksenteko käytännössä etenee? Näihin ja muutamaan muuhun kysymykseen Käytännön Maamies haki vastauksia tavatessaan EU:n päätöksentekoon osallistuvia henkilöitä.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 28.3.2023

Maatalousbudjetin rakenne ohjaa kansallisia cap-suunnitelmia

Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamisessa tapahtui ohjelmakaudella 2023–2027 rakenteellinen muutos. Maatalouspolitiikkaa toteutetaan jatkossa kansallisten cap-suunnitelmien
kautta. Muutos koskee ennen kaikkea suoria tukia ja niihin liittyvien toimenpiteiden valintaa eri jäsenmaissa. Maaseudun kehittämistoimenpiteet ovat olleet ohjelmapohjaisia jo pidempään.

Nyt kaikki tavoitteet ja toimenpiteet on upotettu yhteen suunnitelmaan.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 22.12.2022

Maatalouspolitiikan uudet ilmasto- ja ympäristötoimenpiteet koskevat kaikkia

Suomen kansallinen cap-suunnitelma hyväksyttiin Euroopan komission toimesta elokuun lopussa 2022. Suunnitelma hyväksyttiin ensimmäisten joukossa, mutta siitä huolimatta toimeenpanossa on kiire. Uusi, vuodet 2023–2027 kattava, maatalouspolitiikka astuu voimaan heti vuoden alusta. Politiikan sisällön lisäksi myös järjestelmien tulisi olla siihen mennessä kunnossa.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 23.3.2022

Cap-suunnitelma komission käsittelyssä

Suomen suunnitelma Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamiseksi kaudelle 2023–2027 lähetettiin Euroopan komission käsittelyyn 22. joulukuuta viime vuonna. Kokonaisuus on jykevä. Ajatus maatalouspolitiikan yksinkertaistumisesta ei tule ainakaan ensimmäisenä mieleen, kun avaa maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla julkaistun yli tuhatsivuisen tiedoston. Jykevän kokonaisuuden voi vähän kärjistäen tiivistää siihen, että maatalouspolitiikan kokonaisuus Suomessa muuttuu tulevalla ohjelmakaudella niin vähän kuin mahdollista.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 20.1.2022

Mitä uutta cap-uudistus tuo vuosiin 2023–2027?

Hallitus hyväksyi Suomen cap-suunnitelmaesityksen 16.12.2021. Tätä edelsi suunnitelmaluonnoksen sisällöstä 2.7.–10.9.2021 järjestetty laaja lausuntokierros. Lausuntoja kertyi yli 360 ja ne johtivat…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 15.9.2021

Cap-suunnitelma lausunnolle

EU:n jäsenvaltiot ovat yli kolme ja puoli vuotta jatkuneiden neuvottelujen tuloksena hyväksyneet yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen vuosille 2023–2027. Suomen cap-suunnitelma on…

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 11.8.2021

Kansallinen cap-suunnitelma alkaa hahmottua

Maatalouspolitiikan uudistuksen toimeenpano lähenee. Luonnos kansallisesta cap-suunnitelmasta lähti lausunnoille heinäkuun alussa. Samaan aikaan Euroopan unionissa on päästä sopuun yhteisen maatalouspolitiikan linjauksista. Uuden maatalouspolitiikan on määrä olla voimassa vuoden 2023 alusta. Uudistuksen viivästymisen ja viivästymistä seuranneen siirtymäkauden jälkeen tulevaa politiikkaa on määrä harjoittaa normaalin seitsemän vuoden sijaan viisi vuotta.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 17.6.2021

Poikkeuksellinen kevät sekoitti viljelijöiden aikataulut

Päättyneenä keväänä sopivan kylvöajankohdan löytäminen ja kylvöjen onnistuminen oli pitkälti kiinni sattumasta. Sateet haittasivat kylvöjä koko toukokuun ajan ja erityisesti…

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Katseet kasvustoihin ja niiden alle
    Rikkakasvien torjunnassa on helppo sortua ajatukseen, ...
  • Juuriston hapensaanti on kasvukunnon tavoite ja mittari
    Yksi peltomaan hyvän rakenteen tärkeimpiä tavoitteita on huolehtia juuriston hapensaannista ja happikonsentraation mittaaminen osoittaa, onko siinä onnistuttu. Vaikka aina on tiedetty, että liika märkyys vahingoittaa kasvustoja, maanalaiset happianturit avaavat täysin uuden ikkunan maaperän ja kasvien hyvinvoinnin seurantaan ja paljastavat nopeita, karmaisevia ilmiöitä....
  • KM kokeilee: Hikoki C3609DUM -akkupyörösaha isolla terällä
    Akkupyöräsahojen työtehoa on usein parannettu pitämällä terähalkaisijat hillittyinä. Hikokin uutuussaha kykenee kuitenkin sahaussyvyyteen, johon yltävät usein vain verkkovirtakoneet. Siitä huolimatta koneen teho riittää reippaaseenkin työtahtiin....

Luetuimmat

  • Kaupan omat tuotemerkit lisäävät hintapainetta ruokamarkkinoilla
    Suomessa päivittäistavarakaupan korkea keskittymisaste on nostanut huolen elintarvikeketjun kilpailullisuudesta ja reiluudesta....
  • Tehokkuutta säilörehuntuotannon ravinteiden hallintaan varsinaissuomaisilla pilottitiloilla
    Vuonna 2023 alkaneessa ja ensi joulukuussa päättyvässä Sustainable Silage -hankkeessa tavoitteena...
  • Traktorikauppaa Kaliforniassa
    Kalifornian keskuslaakso on täynnä kovan luokan maataloustuotantoa. Elintarvikkeita tuotetaan tässä yhdessä...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • KMn oma "Varjolohko" Vihdissä kuvattiin 22.7. Lohkolla ei ollut varsinaisia talvituhoja, vaan aukkopaikat tulivat jo syksyllä kun pelto jäi tulvan alle. Kevät ja alkukesä oli kuiva, eikä Ceylon versonut, vaikka se yleensä paikkaa tosi hyvin. Kevään ensimmäinen lannoitus tehtiin droonilla, mutta se olisi kannattanut kuivana keväänä tehdä jo maaliskuussa. Rikkakasvikierroksia  olisi pitänyt tehdä kaksi, ja tauditkin ehkä torjua. Uskaliaasti kuitenkin kasvunsääde ruiskutettiin rikkakasvitorjunnan yhteydessä. #satokisa2026
  • Kimmo Polon varsinainen satokisalohko Ibarra-syysvehnä kuvattiin 18.7. Alastarolla juuri ennen saderintaman tuloa. Vettä tulikin sitten kerralla yli 70 mm, ja Ibarra lakoontui. Esikasvina on kaura, sitä ennen juurikas. Alkuvuosi oli rutikuiva. Siihen nähden Ibarra näyttää hyvältä. Satokisavehnä puidaan ja punnitaan 9.8., etteivät lakopaikat lähde itämään. #satokisa2026 #Ibarra
  • Petri Tanskasen BOR Leivo on kylvetty kolmevuotisen viherlannoitusnurmen perään. Terästeeksi annettiin myös liete- ja pussilantaa, ja rikkakasvit torjuttiin Mateno Duolla. Se oli niin tehokas, ettei keväällä rikkatorjuntaa enää tarvittu. Asko Seppänen @viljelijanberner on laatinut reseptit ja kasvusto on vahva. Kovat sateet lakoonnuttivat vehnää heinäkuussa. Video on kuvattu 23.7. Polvijärvellä. @borealkasvinjalostus @peltosiemen @petritanskanen10 #satokisa2026
  • Juha Rytkösen KWS Emerick kuvattiin @peltosiemen peltopäivässä 23.7. Joroisissa.  Emerick on Rytkölän tilalla toista vuotta siementuotannossa. Viime vuonna sato oli hyvä, ja erityisen kovia olivat hlp ja tjp. Nyt Emerick kasvaa Loisto-ohran jälkeen, ja typpeä on annettu yhteensä 180 kg/ha. Kylvötiheys on normaali, ja kasvustosta on torjuttu lumihome, keväällä rikkakasvit, lako ja taudit. 6,6 hehtaarin lohko talvehti hyvin. #satokisa2026 #KWSEmerick
  • Mikko Tukeva Jalasjärveltä on satokisassa mukana Igloo-lajikkeella, joka on saanut alleen runsaasti karjanlantaa. Mikolla on kisassa kaksi mentoria, Kyösti Marttila Marttilanmäeltä, ja Mika Ristilä ViljelijänBerneriltä. Kyösti voitti Ascra Xpro -kisan 4 vuotta sitten nimenomaan Igloolla, kun hän korjasi 10 600 kilon hehtaarisadon. Mikon kasvustossa on haettu pääversojen tiheyttä ja painavia jyviä, ei niinkään sivuversoja tai suuria tähkiä. Ruiskulla on käyty syksyllä kolme kertaa ja kesällä viisi. Ja komiaa on! Video on kuvattu 28.7. @mikkotukeva @viljelijanberner @alamarttilaoy #satokisa2026 #Igloo
  • Tony Erlands on siitä harvinainen eteläpohjalainen, että hän kysyi savimaiden kavereilta vinkit syysvehnän viljelyyn. Ceylon on viljelty Teuvalla "kovalla maalla" minimipanoksin. Typpeä on annettu 125 kg/ha, ja pellolta on ruiskutettu ainoastaan rikkakasvit. Video on kuvattu 28.7. @tonyerlands #Satokisa2026 #Ceylon
  • Kaarle Tavelan luomu-Turanus kasvaa samalla lohkolla, jolla hän osallistui kaurakisaan kaksi vuotta sitten. Alkukesä oli Kangasalla jälleen kuiva. Syksyllä vehnän kimpussa olivat hanhet, nyt reunoja syövät naakat. Video on kuvattu 28.7. #satokisa2026 #Turanus @tavelankartano
  • Niko ja Nikolas Ahlqvistilla on noin 80 hehtaaria syysvehnää. Tätä Skagenia on Lohjalla 40 hehtaaria rinnelohkolla. Etelärinne alkoi olla jo valmista 22.7. Kaikki vehnät on viljelty samalla reseptillä. Esikasvina on herne, eikä syksyllä ole annettu apulantaa. Skagen on kylvetty syyskuun lopussa, lannoitettu kahteen kertaan keväällä, rikkakasvit on torjuttu toukokuussa ja tautiaine ajettu kesäkuussa. Kasvunsäädettä ei ole annettu. #satokisa2026 #Skagen
  • Beatrice Enrothin ja Jan Stjernbergin viljelemä Turanus oli huhtikuussa kuin nurmikkoa, joten he illmoittautuivat satokisaan. Viljelyn talous kiinnostaa heitä, ja he ovat neuvontajärjestön tehoneuvonnassa, jossa neuvoja käy kolme kertaa kasvukaudessa paikan päällä. Turanus on menossa siemeneksi. Keväällä versoja oli 350 kpl neliöllä, ja se on ruiskutettu vain kerran. Alla on kerääjäkasvi. Säätösalaojitettu lohko talvehti täysin. Lisälannoitus levitettiin kylvökoneen kautta, sillä lannoitteen sijoittaminen ja multaaminen on parantanut tehoa ja satoja. Nollaruutu on harvaa ja ylilannoitusruutu lakoontunut. Video on kuvattu 22.7. Porvoon Hinthaarassa. #satokisa2026 @tilasiemen
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KMn oma "Varjolohko" Vihdissä kuvattiin 22.7. Lohkolla ei ollut varsinaisia talvituhoja, vaan aukkopaikat tulivat jo syksyllä kun pelto jäi tulvan alle. Kevät ja alkukesä oli kuiva, eikä Ceylon versonut, vaikka se yleensä paikkaa tosi hyvin. Kevään ensimmäinen lannoitus tehtiin droonilla, mutta se olisi kannattanut kuivana keväänä tehdä jo maaliskuussa. Rikkakasvikierroksia olisi pitänyt tehdä kaksi, ja tauditkin ehkä torjua. Uskaliaasti kuitenkin kasvunsääde ruiskutettiin rikkakasvitorjunnan yhteydessä. #satokisa2026
4 päivää ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kimmo Polon varsinainen satokisalohko Ibarra-syysvehnä kuvattiin 18.7. Alastarolla juuri ennen saderintaman tuloa. Vettä tulikin sitten kerralla yli 70 mm, ja Ibarra lakoontui. Esikasvina on kaura, sitä ennen juurikas. Alkuvuosi oli rutikuiva. Siihen nähden Ibarra näyttää hyvältä. Satokisavehnä puidaan ja punnitaan 9.8., etteivät lakopaikat lähde itämään. #satokisa2026 #Ibarra
5 päivää ago
View on Instagram |
2/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Petri Tanskasen BOR Leivo on kylvetty kolmevuotisen viherlannoitusnurmen perään. Terästeeksi annettiin myös liete- ja pussilantaa, ja rikkakasvit torjuttiin Mateno Duolla. Se oli niin tehokas, ettei keväällä rikkatorjuntaa enää tarvittu. Asko Seppänen @viljelijanberner on laatinut reseptit ja kasvusto on vahva. Kovat sateet lakoonnuttivat vehnää heinäkuussa. Video on kuvattu 23.7. Polvijärvellä. @borealkasvinjalostus @peltosiemen @petritanskanen10 #satokisa2026
1 viikko ago
View on Instagram |
3/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Juha Rytkösen KWS Emerick kuvattiin @peltosiemen peltopäivässä 23.7. Joroisissa. Emerick on Rytkölän tilalla toista vuotta siementuotannossa. Viime vuonna sato oli hyvä, ja erityisen kovia olivat hlp ja tjp. Nyt Emerick kasvaa Loisto-ohran jälkeen, ja typpeä on annettu yhteensä 180 kg/ha. Kylvötiheys on normaali, ja kasvustosta on torjuttu lumihome, keväällä rikkakasvit, lako ja taudit. 6,6 hehtaarin lohko talvehti hyvin. #satokisa2026 #KWSEmerick
1 viikko ago
View on Instagram |
4/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Mikko Tukeva Jalasjärveltä on satokisassa mukana Igloo-lajikkeella, joka on saanut alleen runsaasti karjanlantaa. Mikolla on kisassa kaksi mentoria, Kyösti Marttila Marttilanmäeltä, ja Mika Ristilä ViljelijänBerneriltä. Kyösti voitti Ascra Xpro -kisan 4 vuotta sitten nimenomaan Igloolla, kun hän korjasi 10 600 kilon hehtaarisadon. Mikon kasvustossa on haettu pääversojen tiheyttä ja painavia jyviä, ei niinkään sivuversoja tai suuria tähkiä. Ruiskulla on käyty syksyllä kolme kertaa ja kesällä viisi. Ja komiaa on! Video on kuvattu 28.7. @mikkotukeva @viljelijanberner @alamarttilaoy #satokisa2026 #Igloo
1 viikko ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Tony Erlands on siitä harvinainen eteläpohjalainen, että hän kysyi savimaiden kavereilta vinkit syysvehnän viljelyyn. Ceylon on viljelty Teuvalla "kovalla maalla" minimipanoksin. Typpeä on annettu 125 kg/ha, ja pellolta on ruiskutettu ainoastaan rikkakasvit. Video on kuvattu 28.7. @tonyerlands #Satokisa2026 #Ceylon
1 viikko ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kaarle Tavelan luomu-Turanus kasvaa samalla lohkolla, jolla hän osallistui kaurakisaan kaksi vuotta sitten. Alkukesä oli Kangasalla jälleen kuiva. Syksyllä vehnän kimpussa olivat hanhet, nyt reunoja syövät naakat. Video on kuvattu 28.7. #satokisa2026 #Turanus @tavelankartano
1 viikko ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Niko ja Nikolas Ahlqvistilla on noin 80 hehtaaria syysvehnää. Tätä Skagenia on Lohjalla 40 hehtaaria rinnelohkolla. Etelärinne alkoi olla jo valmista 22.7. Kaikki vehnät on viljelty samalla reseptillä. Esikasvina on herne, eikä syksyllä ole annettu apulantaa. Skagen on kylvetty syyskuun lopussa, lannoitettu kahteen kertaan keväällä, rikkakasvit on torjuttu toukokuussa ja tautiaine ajettu kesäkuussa. Kasvunsäädettä ei ole annettu. #satokisa2026 #Skagen
2 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Beatrice Enrothin ja Jan Stjernbergin viljelemä Turanus oli huhtikuussa kuin nurmikkoa, joten he illmoittautuivat satokisaan. Viljelyn talous kiinnostaa heitä, ja he ovat neuvontajärjestön tehoneuvonnassa, jossa neuvoja käy kolme kertaa kasvukaudessa paikan päällä. Turanus on menossa siemeneksi. Keväällä versoja oli 350 kpl neliöllä, ja se on ruiskutettu vain kerran. Alla on kerääjäkasvi. Säätösalaojitettu lohko talvehti täysin. Lisälannoitus levitettiin kylvökoneen kautta, sillä lannoitteen sijoittaminen ja multaaminen on parantanut tehoa ja satoja. Nollaruutu on harvaa ja ylilannoitusruutu lakoontunut. Video on kuvattu 22.7. Porvoon Hinthaarassa. #satokisa2026 @tilasiemen
3 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari