Rikastuuko maatalousfirmoilla?

Osakesijoittamisen luonteeseen kuuluvat nousu- ja laskukaudet, joista jälkimmäiset voivat olla rajuja. Frankfurtin pörssin edustalla toisistaan mittaa ottavat eläimet muistuttavat, että osaava sijoittaja varautuu sekä härkä- että karhumarkkinoihin.

Pörssikauppa on laajentunut maallikkojenkin harrastukseksi. Muutamista korjausliikkeistä huolimatta pörssikurssit ovat tosin niin korkealla, että järkevät ostojen paikat alkavat olla vähissä. Lähdemme silti kokeilemaan, voisiko elintarvikeosakkeilla tehdä vielä tiliä.

Finanssi- ja eurokriisin jälkeen rohkea sijoittaja on tehnyt pörssissä sievoisen tilin. Kevään ravisteluja lukuun ottamatta kurssit ovat nousseet vuosien saatossa mukavasti.

Samaan aikaan sijoittamisen suosio on kasvanut. Yleisaikakauslehdetkin tekevät juttuja sijoittamisen autuudesta. Mukaan on tempautunut myös ihmisiä, joilla ei ole erityisen vahvaa alan tuntemusta.

Alan slangissa kurssinousun loppuvaiheessa osakkeista innostuneita ihmisiä kutsutaan “bulleroiksi”. Ivallisella nimityksellä viitataan nousumarkkinaan, josta käytetään härkää tarkoittavaa sanaa bull. Kurssien pysyvästi laskiessa puhutaan taas bear- eli karhumarkkinoista.

Myöhässä nousuun herääville sijoittajille jää usein käteen “turskaa”. Se tarkoittaa roimaa tappiota. Markkinoiden pyörteissä turska voi toki kääntyä hetkessä loheksi. Harvaa bulleroa kuitenkaan kohtaa tällainen onni.

Nousumarkkinoiltakin voi silti löytää järkeviä sijoituskohteita. Esimerkiksi elintarviketeollisuuden yrityksien kurssikehitykset kulkevat monesti eri rataa kuin vaikkapa teollisuuden tai finanssialan. Oltiin härkä- tai karhumarkkinoilla, ihmisten pitää joka tapauksessa syödä.

Aloittelevaa sijoittajaa neuvotaan usein pistämään rahaansa kiinni alaan, joka on entuudestaan tuttu. Maatalouteen sidoksissa olevat elintarvikeosakkeet ovat siten luonteva vaihtoehto.

Rohkeimmat voivat hakea maatalous- tai elintarvikeyhtiöitä myös Helsingin pörssin ulkopuolelta. Maataloustaustaista sijoittajaa voivat kiinnostaa myös konevalmistajat, kuten Agco tai John Deere. Yaran tai Bayerin kaltaiset tuotantopanosteollisuuden yhtiöt ovat nekin varmasti mielenkiintoisia.

Ulkomaalaisten osakkeiden osinkojen verotus voi tosin muodostua ongelmalliseksi. Ruotsalaisilla, norjalaisilla ja useimmiten myös yhdysvaltalaisilla osakkeilla yliverotuksen riskiä ei yleensä ole. Sen sijaan Saksan tai Ranskan tekemistä verosopimusten vastaisista pidätyksistä voi olla hankala saada omiaan takaisin.

Kesäkuusta alkuun

Lehdistä ja netistä löytyy osakkeiden mallisalkkuja. Osa on puhtaasti laskennallisia, mutta joissain on myös kiinni oikeaa rahaa. Omaa maataloussalkkuamme pyöritämme reilusti riihikuivalla, henkilökohtaisella rahalla.

Jotta valittujen yritysten väliset erot tulisivat mahdollisimman selkeästi esiin, emme aio ajoittaa ostoja mielestämme parhaaseen ajankohtaan. Asiantuntijoiden mukaan se harvoin maallikolta edes onnistuu.

Olemme jo ennalta päättäneet, että ostot tehdään kesäkuun ensimmäisenä päivänä heti aamusta. Tuolloin kaikkien salkkumme osakkeiden osinkojen irtoamisesta on vähintään kuukausi. Osinkojen irtoamisen myötä tapahtuva arvonlasku eli osinkodippi on silloin jo yleensä hieman tasaantunut.

Kesän alku ei ole myöskään liian lähellä osavuosikatsauksia. Yllättävien uutisten aiheuttamaa kurssimyllerrystä ei siis pitäisi olla luvassa. Eri asia toki on, onko rauhallisen kurssisuvannon etsiminen sijoitustuoton kannalta järkevää tai näinä päivinä edes mahdollista.

Salkkumme osakkeet on jo valittu. Salkun peruskaarti syntyy kotimaisin voimin Apetitin, Atrian, HKScanin ja Raision osakkeista. Verrokkiosakkeeksi ostamme myös vastikään pörssiin listautunutta Altiaa.

Ruokapöydän ytimessä

Ennen vuotta 2013 Lännen Tehtaina tunnettu Apetit Oyj valmistaa pakasteita. Sen osakekurssi vajosi vuoden 2014 kevään ja kesän aikana eikä vahvaa nousupyrähdystä ole sen jälkeen tapahtunut. Varovaisia ennusteita tulevasta tuloskasvusta on kuitenkin annettu.

Apetit on silti vahva osingonmaksaja. Yhtiö on 2000-luvulla palkinnut omistajiaan osakkeen arvoon suhteutettuna jopa 6,8 prosentin osingolla. Heikoimmillaankin on ylletty 3,2 prosenttiin. Tänä keväänä osinko oli 0,70 euroa.

Osuuskuntataustaisen Atria Oyj:n osakekurssi on viimeiset kymmenen vuotta seurannut varsin hyvin Helsingin pörssin yleisindeksiä. Yhtiötä kuvataan Pohjoismaiden, Venäjän ja Viron johtavaksi liha- ja ruoka-alan yritykseksi.

Atria on ollut kohtalaisen hyvä osingonmaksaja. Tällä vuosituhannella yhtiö on maksanut osinkoa joka vuosi vähintään 2,0 prosenttia ja parhaimmillaan 5,7 prosenttia osakkeen arvosta. Tänä keväänä maksettu osinko oli 0,50 euroa osakkeelta.

Johtavaksi pohjoismaiseksi ruokayhtiöksi kuvatun HKScan
Oyj:n kotimarkkinat kattavat Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Baltian. Vuoden 2015 hypähdystä lukuun ottamatta kurssi on jäänyt kuitenkin hieman matelemaan. Myönteistä käännettä on monesti lupailtu, mutta sitä edelleen odotellaan.

Yhtiön osinkohistoria on joka tapauksessa varsin mukava. Tällä vuosituhannella osinkoa on maksettu joka vuosi 1,5–8,1 prosentin haarukassa. Tänä keväänä osinkoa maksettiin osaketta kohden 0,09 euroa.

Raisio Oyj on määritelty kansainväliseksi kasvipohjaisen ravinnon erityisosaajaksi. Benecol-tuotteissa yhtiön markkina on maailmanlaajuinen. Vaihto-osakkeen kurssi on paljolti noudattanut Helsingin pörssin yleistä linjaa, mutta muutamia viimeisiä vuosia voisi kuvata alavireisiksi.

Vuodesta 2000 lähtien osakkeelta maksetun osingon suhteellinen suuruus on vaihdellut 0,6–6,1 prosentin välillä. Tämän vuoden osinko oli 0,17 euroa.

Viinaa verrokiksi

Neljän perusyhtiön rinnalle otetaan vertailukohdaksi keväällä pörssiin listautunut Altia Oyj. Vaikkei kyse olekaan suoranaisesta elintarvikeyhtiöstä, Koskenkorvan tehtaat käyttävät joka tapauksessa varsin merkittävän määrän kotimaista viljaa.

Altian listautuessa maaliskuun lopulla Helsingin pörssiin osakeanti ylimerkittiin selvästi. Mediassa jopa hehkutettiin, että Altiasta muodostuisi uusi Nokian kaltainen kansanosake. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava, että Altia on tähän rooliin aivan liian pieni yhtiö.

Ennustukset Altian “kossuosakkeen” tulevaisuudesta ovat olleet hyvin vaihtelevia. Osinkopolitiikkakin on toistaiseksi arvoitus. Kaikesta huolimatta yhtiön osake oli jo huhtikuun loppuun mennessä nostanut arvoaan noin eurolla.

Kurssi- ja osinkokehityksen jatko on sekä verrokin että salkun perusosakkeiden osalta tietenkin vahvasti auki. Kuten kaikissa sijoituspapereissa kuuluu mainita, aiempi tuotto ei ole koskaan tae tulevasta.

Parhaimmillaan maan hedelmät tuottavat salkkuumme niin osaketuloja kuin arvonnousua. Huonoimmillaan “bullero haukkaa turskaa” niin, että lompakossa kirpaisee.

Meni syteen tai saveen, kerromme salkkumme tilasta painetussa lehdessä aina neljännesvuosittain. Kunkin kuukauden ensimmäisenä pörssipäivänä lehden nettisivuille ilmestyy myös raportti lyhytaikaisemmasta kurssikehityksestä.

Suomalaisten pörssinoteerattujen elintarvikeyhtiöiden kurssikehitys ei ole 2010-luvulla ollut todellakaan erityisen yhdenmukaista. Yhtiöiden kurssi- ja taloushistoriasta on hankala päätellä, miten järkeviä kesän alussa tapahtuvat maataloussalkkumme ostot tulevat pitkällä tähtäimellä olemaan.

Lähteet:
www.inderes.fi
www.kauppalehti.fi
www.nasdaqomxnordic.com
www.nordnet.fi

Teksti ja kuva: Kyösti Isosaari