Maanviljelijästä osakeyhtiön toimitusjohtajaksi
Maatilojen yhtiöittäminen on nyt monen viljelijän mielessä, eikä suotta. Ensi vuoden alusta on tarkoitus astua voimaan verolainsäädännön muutos, joka poistaa yhtiöittämisen merkittävän hidasteen, varainsiirtoveron.
Suurin osa suomalaisista maatiloista on edelleen toimintamuodoltaan suoraan omistettuja eli yritystoiminnasta vastaava maataloudenharjoittaja on luonnollinen henkilö. Osakeyhtiömuotoisia maatiloja oli viime vuonna ProAgrian tilastojen mukaan 1,5 prosenttia kaikista maatiloista ja määrän arvellaan lisääntyvän maltillisesti tulevina vuosina.
Maatilojen omistajanvaihdoksiin erikoistuneen ProAgrian asiantuntija Juho Halmeen kokemuksen mukaan vähintäänkin kiinnostus yhtiömuotoon siirtymistä kohtaan on lisääntynyt voimakkaasti.
”Aiemmin tein yhtiöittämisselvityksiä muutaman vuodessa, nyt niitä on saman verran kuukaudessa”, Halme kertoo.
Selvitysten lisäksi Halmen työaikaa viekin nykyään yhä enemmän yhtiöittämiskoulutukset sekä varsinaiset maatilojen yhtiöittämiset Etelä-Suomen ja Hämeen alueella.
Verohyötyä kannattavalle tilalle
”Tällä alueella on yhtiöitetty useita isoja viljatiloja, joilla on paljon velkaa peltopinta-alan kasvattamisesta”, Halme kertoo.
Tyypillisesti yhtiöittäminen sopiikin parhaiten tiloille, joilla on paljon investoinneista syntynyttä velkaa ja siitä johtuen negatiivinen nettovarallisuus. Toiminta on kannattavaa, verotettava tulos suuri sekä usein suunnitelmissa on myös investoida lisää ja laajentaa toimintaa.
”Yhtiöittäminen ei muuta yritystoimintaa kannattavaksi, mutta kannattaville tiloille siitä voidaan saada huomattavaa verohyötyä.”
Verohyödyistä selkein on tuloverotuksen keveneminen. Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan vain 20 prosenttia veroa eli yhtiöön on periaatteessa mahdollista jättää jopa 80 prosenttia tuloksesta lainojen lyhennyksiin tai uusiin investointeihin.
Toisaalta osakeyhtiössä veroja joutuu maksamaan yhtiö tuloksestaan ja yhtiötä omistava henkilö yhtiöstä saadusta palkkatulosta sekä yhtiöstä saadusta osingosta.
Suoraan omistetulla maatilalla verotus jaetaan ansio- ja pääomatulo-osuuksiin, joista jälkimmäisen osuus on riippuvainen nettovarallisuuden määrästä. Jos nettovarallisuus on esimerkiksi investointien vuoksi hyvin heikko, on pääomatulon osuus verotuksessa olematon ja koko tulo verotetaan ansiotulona.
Ansiotulon progressiivisen luonteen vuoksi hyvää tulosta tekevillä tiloilla maatilayrittäjän veroprosentti voi nousta pahimmillaan yli 50 prosenttiin.
Lue koko juttu KM:stä.
Teksti ja kuva: Katri Ala-Kleemola