Siirry suoraan sisältöön.

Kasvinviljely
/ 24.4.2026

Viljataseet turvoksissa meillä ja maailmalla

Kasvukauteen lähdetään vaisuin odotuksin. Viljan hinnat ovat vakiintuneet viime vuosiin verrattuna matalalle tasolle ja samaan aikaan kustannukset ovat nousussa etenkin Lähi-idän sodan seurauksena. Tuoreimpien raporttien mukaan varastoissa on viljaa aiemmin arvioitua enemmän. Kuluvan satovuoden tuotanto ylittää kulutuksen ja samalla myös tulevaan syksyyn lähdetään vahvoin sato-odotuksin.

Siirry artikkeliin
/ 23.4.2026

Nyt mennään taas!

Kamppailu suurimmasta syysvehnäsadosta on alkanut. Kevätlannoituksiin päästiin hyvissä ajoin, kun routa suli Etelä-Suomessa ja lämpö sai vehnät kasvuun. KM:n ”Varjolohko” Vihdissä sai ensimmäisen lannoituksensa satokisan yhteistyökumppanin Mtechin XAG P100 Pro -droonilla 10. huhtikuuta.

Siirry artikkeliin
/ 14.4.2026

Härkäpapu hyötyi kastelusta

Helsingin yliopiston kastelukokeessa vuonna 2024 härkäpavun sato oli 2,5-kertainen kastelemattomaan verrattuna. Härkäpapu on herkkä kuivuudelle ja hyötyi merkittävästi kastelusta kuivana kesänä.

Siirry artikkeliin
/ 30.3.2026

ULRIKA-hanke: Rikkakananhirssiä alle prosentissa tutkittuja siemeneriä

EU:n sisämarkkinoilla tavara liikkuu vapaasti. Erityisten rajoitusten saaminen esimerkiksi rikkakananhirssille on asiantuntijan mukaan vaikeaa. Siksi siementen maahantuojat ovat ryhtyneet vapaaehtoisiin toimiin leviämisen ehkäisemiseksi.

Siirry artikkeliin
/ 26.3.2026

Ennätystehtailija Watson: Aina voi parantaa

Risto Tupi kävi kylässä maailmanennätyksiä tehneen vehnänviljelijän Eric Watsonin luona Uudessa-Seelannissa selvittämässä, miten syysvehnällä otetaan 17,4 tonnin hehtaarisato. Vedestä ja ravinteista ei ole pulaa ja viljelyä kehitetään jatkuvasti. Hopealuotia ei ole.

Siirry artikkeliin
/ 19.3.2026

Syysvehnäkisa starttaa nyt

Tänä kesänä etsitään suurinta syysvehnäsatoa KM:n satokisassa. Ilmoittaudu huhtikuun aikana. Mukaan otetaan runsaasti osallistujia, ja heikoimmat kasvustot karsitaan pois kesäkuun aikana. Sato punnitaan hehtaarin alalta.

Siirry artikkeliin
/ 17.3.2026

Puna-apilan siementuotanto on houkuttavan kannattavaa

Kotimaista puna-apilan siementuotantoa kannattaisi lisätä rutkasti nykyisestä. Sen viljelyn kannattavuus on myös kohdillaan.

Siirry artikkeliin
/ 9.3.2026

Luontopohjaiset ratkaisut kasvinterveyteen

Luontopohjaiset ratkaisut kasvitautien hillinnässä tarkoittavat keinoja, joissa hyödynnetään luonnon omia prosesseja. Niitä voidaan vahvistaa oikeilla viljelytoimenpiteillä. Luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntäminen edellyttää ajattelutavan muutosta. Tavoitteena ei ole mahdollisten taudinaiheuttajien totaalinen tuho, vaan haittojen hillintä hyväksyttävälle tasolle. Luontaisia hillintäkeinoja voidaan vahvistaa myös kaupallisilla mikrobituotteilla: biopestisideillä taudinaiheuttajia vastaan ja biostimulanteilla kasvien stressinkestävyyden parantamiseksi.

Siirry artikkeliin
/ 2.3.2026

Herneelle riittää kysyntää

Herneen viljely on lähtenyt liitoon rehuteollisuuden kysynnän ja puolilehdettömien, aiempaa vankempien ja satoisempien lajikkeiden myötä. Viljelyala on kymmenkertaistunut 20 vuodessa. Rehuteollisuus toivoo sen vielä kasvavan, varsinkin kun herneelle on avautunut vientimarkkina.

Siirry artikkeliin
/ 1.3.2026

Seosviljelyllä tavoitteena satovarmuus ja kyky vastustaa tuhoojia

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Helsingin yliopiston hankkeessa tutkitaan seosviljelyn hyötyjä luomussa. Vuoden 2025 lopussa tiedettiin jo, että viljelykasvit saavat hyötyä toisistaan seoksina kasvaessaan.

Siirry artikkeliin
/ 28.2.2026

Sallitaanko droonit vihdoinkin kasvinsuojeluun?

Komissio haluaa sujuvoittaa tehoaineiden hyväksymisprosessia koko unionissa, helpottaa droonien käyttöä kasvinsuojeluaineiden levityksessä sekä estää EU:ssa kiellettyjen kasvinsuojeluaineiden pääsyn EU:hun tuontituotteissa. Ehdotusten käytäntöönpanoon voi mennä vuosia, vaikka jäsenmaat ja parlamentti hyväksyisivätkin ne.

Siirry artikkeliin
/ 19.2.2026

Pahkahome on kosteiden kesien uhka

Pahkahome on pitkään maassa säilyvä taudinaiheuttaja. Erityisen viheliäisen siitä tekee sen laaja isäntäkasvivalikoima, sekä leviäminen myös ilman kautta. Tauti on hyvin yleinen ja tuttu lähes jokaiselle öljykasviviljelijälle. Sen aiheuttamat tuhot vaihtelevat suuresti vuodesta toiseen. Tehokas hallinta perustuu torjunnan oikeaan ajoitukseen, viljelykierron suunnitteluun ja tautipaineen purkamiseen välivuosien aikana.

Siirry artikkeliin
/ 29.12.2025

Kerääjäkasvien droonikylvö saamassa jatkoa

Rukiin kerääjäkasvien kylväminen droonilla osoittautui varteenotettavaksi vaihtoehdoksi, sillä lapualaisviljelijöiden pellosta löytyi lokakuussa kevään droonikylvön jäljiltä kohtalaisesti kerääjäkasveja. Kokeilun jatkamista pohditaan, joskin kehitettävää kylvötavassa vielä riittää.

Siirry artikkeliin
/ 10.12.2025

Suomalaista humalaa saatavilla taimistoilta pelloille

Luonnonvarakeskuksen Piikkiön puutarhatutkimuksen koetoiminta-asemalla on viritelty lankoja, ohjailtu köynnöksiä ja kerätty käpysatoa viimeiset neljä kesää suomalaisista humalista. Nyt koeviljelyn kasveista on valittu kahdeksan lajikkeiksi ja saataville taimistotuotantoon.

Siirry artikkeliin