Syysvehnäkisa starttaa nyt
Tänä kesänä etsitään suurinta syysvehnäsatoa KM:n satokisassa. Ilmoittaudu huhtikuun aikana. Mukaan otetaan runsaasti osallistujia, ja heikoimmat kasvustot karsitaan pois kesäkuun aikana. Sato punnitaan hehtaarin alalta.
Viime kesän Ruutukisassa syysvehnällä otettiin yli 11 tonnin hehtaarisatoja. Kesäkuu oli sateinen, ja syysvehnät kasvoivat silmissä.
Koeruutusadot ovat oma lukunsa, mutta minkä verran satoa irtoaa viljelijöiden omilta pelloilta? Satokilpailun syysvehnäennätys 10 217 kg/ha on vuodelta 2014 ja sen teki inkoolainen Karl Åberg Skagen-lajikkeella.
Markkinoille on tullut runsaaasti uusia syysvehnälajikkeita, mutta niitä ei ole vielä testattu satokisan kaltaisessa tulikokeessa.
Skagen on edelleen varsin toimiva lajike. Se on Baltian viljellyin vehnä, ja Suomessa toiseksi suosituin Ceylonin jälkeen. Talvenkestävimmät lajikkeet eivät ole välttämättä kuitenkaan kovimpia satotykkejä.
Viime kesän Ruutukisassa suurin sato oli 11 188 kg/ha ja se otettiin Bright-syysvehnällä. Lähes samaan satoon päästiin RGT Kilimanjaron, Brightin ja Informerin lajikeseoksella. Samoin Virossa suuria satoja antanut Informer antoi 10 904 kilon hehtaarisadon. Hieman aikaisemmalla Ibarralla otettiin 10 613 kilon sato.
Satokisaan toivotaankin mahdollisimman laajaa kattausta lajikkeista, jolloin niiden temput tulevat tutuksi suurelle yleisölle.
Ilmoittaudu huhtikuun aikana
Syysvehnän satoennätystä olisi jo aika puskea ylöspäin. Kymppitonnia pidetään edelleen maagisena haamurajana, vaikka Timo Laaksonen ylitti sen jo vuonna 2001 Kosack-syysvehnällä.
Virossa syysvehnällä on saatu satokilpailussa 11,9 tonnin hehtaarisato. Sen otti Sven-Erik Lohu KWS Emil -lajikkeella. Esikasvina oli herne ja syysvehnä kylvettiin elokuun viimeinen päivä 385 itävällä neliölle. Tähän olisi Suomessakin mahdollista päästä, mutta se vaatii täydellistä onnistumista sekä helppoa talvea ja suotuisaa kevättä.
Englantilaisen Tim Lamymanin maailmanennätys on huikeat 17,96 tonnia.
Kilpailuun ilmoittaudutaan huhtikuun loppuun mennessä lähettämällä sähköpostia KM:n toimitukseen: toimitus(at)agraari.fi. Kerro nimesi, paikkakuntasi, lajikkeesi ja mihin käyttöön viljelet vehnää. Voit myös perustella, miksi juuri sinut kannattaa valita kisaan mukaan.
Mukaan otetaan runsaasti osallistujia, ja heikommat kasvustot karsitaan pois kesäkuun aikana. Lopullinen sato mitataan noin viideltätoista pellolta, ja sen tekee riippumaton sadonmäärittäjä.
Kisaan kannattaa siis reippaasti ilmoittautua, vaikka ei vielä huhtikuun aikana tiedäkään, onko kasvustosta mihinkään.
Kilpailua seurataan sosiaalisessa mediassa ja lehden sivuilla. Tarkoituksena on viedä syysvehnän viljelytekniikkaa eteenpäin ja testata lajikkeet tositoimissa. Kilpailuun saa osallistua myös lajikeseoksella.
Kilokisa ja talouskisa
Satokisassa etsitään sekä suurinta hehtaarisatoa että parasta taloudellista tulosta. Sato mitataan hehtaarin alalta keskimääräisestä kohdasta peltoa. Kisalohkon on siis oltava hehtaaria suurempi. Reunat puidaan ennen pinta-alan mittaamista pois.
Sato punnitaan ja kosteus määritetään viljalaboratoriossa. Sadon mittaajana on ulkopuolinen, riippumaton neuvoja. Satoja vertaillaan 14 prosentin peruskosteudessa. Suurin hehtaarisato voittaa kilokisan.
Syysvehnää saa viljellä rehuksi, elintarvikkeeksi tai siemeneksi ja se saa olla luomua tai tavanomaista.
Talouskisassa tavoitellaan parasta taloudellista tulosta hehtaarin alalta. Laskennassa huomioidaan erikseen elintarvike- ja rehulaadun hinta sekä tavanomaisessa että luomuvehnässä. Laatu määräytyy laatunäytteen mukaan. Hehtaarisadon hinta pyydetään viljakaupalta kaikille samalla viikolla.
Tuissa huomioidaan kasvinviljelytilan tuet kyseisellä alueella. Muuttuviin kustannuksiin lasketaan tuotantopanokset keskihinnoilla, työtunnit, poltto- ja voiteluaineet, kuivauskustannukset, rahti, liikepääoman korko ja mahdollinen luomutarkastus. ◻