Viljelyn riskit ennätyksellisen kovat
Tämän kevään kylvöt tehdään tilanteessa, jossa viljelyn riskit ovat ennätyskorkealla. Kaikki tuotantopanokset ovat poikkeuksellisen kalliita, ja jos syystä tai toisesta sato jää heikoksi tai viljasadon kuivauskustannukset ovat isot, taloudelliset riskit ovat mittavat.
Toki suureen riskiin sisältyy myös ison tuoton mahdollisuus. Jos syyskylvöt selvisivät talvesta ja kevään kylvöt tehtiin kesällä 2021 tai sitä ennen ostetuilla lannoitteilla ja sadosta on kohtuullinen osuus sidottu syksyn kiinteään hintaan, voi sadon bruttoarvo olla suurin koko EU-aikana. Nurmilla lannoitteiden entistäkin tarkempi käyttö on ratkaisevaa.
Maanviljely on pitkäjänteistä työtä. Yksi hyvä tai huono vuosi ei ratkaise, vaan pitkän aikavälin kannattavuus.
Kaikki ennusmerkit näyttävät nyt siltä, että niin maatalouden tuotantopanosten kuin tuotteiden hinnoissa on siirrytty ainakin parin vuoden ajaksi hyvin uudenlaiseen maailmaan. Hinnat ovat korkealla, jolloin tuotantoon sitoutunut pääoma on isompi ja kun vielä korot ovat nousussa, vaaditaan rahalle myös koko ajan suurempaa tuottoa.
Riskien hallinta nousee entistä tärkeämpään rooliin. Toivottavasti tarjolle tulee myös uusia riskinhallintaratkaisuja. Paljon puhetta aiheuttaneet satovahinkojen vakuutukset eivät ole lähellekään riittäviä näihin olosuhteisiin.
Viljelijöiden on myös uskallettava tehdä hintasopimuksia sadostaan, sillä se on paras tapa varmistaa kohtuullinen hinta sadolle, tapahtui markkinoilla mitä tahansa.
Viime syksynä kylvettiin ennätysala syyskylvöisiä kasveja. Niiden viljelyn lisäämistä ovat suosittaneet monet, myös KM ja allekirjoittanut. Syyskylvöissä on aina talvituhojen riski ja on kohtalon ivaa, että syysviljojen kannalta pahin talvi iski juuri samaan aikaan kun syysviljoja oli paljon maassa. Syysviljoja tuhoutui nyt merkittävästi alueilla, joissa niitä on viljelty menestyksellä jo vuosikymmeniä.
Syysviljojen uusiminen lisää viljelyn riskejä entisestään. Viljelyyn sitoutunut pääoma kasvaa, kun yhtä satoa varten tarvitaan kahdet siemenet, osittain kahdet lannoitteet ja kaksinkertainen työpanos.
Syysviljojen uusiminen sekoittaa myös suunnitellut viljelykierrot ja varsinkin savimailla kevätkylvö talven aikana liettyneeseen tasaiseen peltoon on haastavaa. Myös satopotentiaalin menetys on merkittävä, kun syysvilja vaihtuu kevätviljaksi. Jo nyt on selvää, että syysviljojen laajat tuhot vähentävät markkinoille tulevan viljaa määrää ennakoidusta noin 100 miljoonaa kiloa.
päätoimittaja
Lannoitteiden hinta jäänee korkealle
Ukrainassa käytävä sota ja sen seurauksena Venäjää vastaan tehdyt pakotepäätökset muuttavat lannoitemarkkinoita pysyvästi.
Lannoitteiden hinnat säilyvät korkeina todennäköisesti useamman satokauden ajan, erikoislannoitteiden saatavuudessa saattaa olla ongelmia ja hintojen vaihtelu on todennäköisesti varsin ennakoimatonta ja voimakasta.
Moni viljelijä pohtii nyt sitä, koska on oikea aika ostaa vuoden 2023 lannoitteet. Nopeimmat ovat jo ostopäätöksensä tehneet, mutta kenelläkään ei ole varmuutta siitä, miten markkinat kehittyvät. Viisainta lienee varmistaa heti uuden lannoitekauden alussa tietty perusmäärä lannoitteita, joilla selviää syksyn ja kevään ajan ja täydennyslannoitteiden hankinnassa pitää seurata markkinoita erittäin tarkasti.
Lainsäädännön puolella on tehtävä töitä, jotta EU:n lannoitemarkkinaan saadaan lisää aitoa kilpailua. Kaikkien isojen lannoiteyhtiöiden alkuvuoden tulokset osoittavat, että niillä on liian voimakas hinnoitteluasema markkinoilla.
Erilaiset kierrätyslannoitteet ja lanta nousevat tässä markkinatilanteessa täysin uuteen arvoon. Myös valtiovallan olisi syytä vauhdittaa kiertotaloutta voimakkailla investointi- ja tuotekehitystuilla, jotta ravinteet saadaan nykyistä paljon tarkemmin takaisin kiertoon.
Maataloushallinnossa ja -kaupassa on mietittävä uudelleen kierrätysravinteiden käyttöön liittyviä rajoitteita. Kukaan ei halua pelloille raskasmetalleja ja muita haitta-aineita, mutta kategoriset kiellot eivät jatkossa toimi, jos ravinnekierrätystä halutaan lisätä. Olennaista on, että kierrätystuotteet ovat tutkittuja ja valvottuja ja sen jälkeen niitä pitää pystyä käyttämään aivan samoin ehdoin kuin epäorgaanisia lannoitteita.