Viljamarkkinat odottavat tulevaa satoa
Viljamarkkinoiden tilannetta kuvastaa parhaiten odotteleva ilmapiiri. Viimeiseen kolmeen satokauteen Suomessa on mahtunut yksi normaali kausi ja kaksi huonoa satokautta.
Kahdesta huonosta satokaudesta huolimatta viljojen varastotilanne on kohtuullinen ja jos satokausi on normaali, viljaa on syksyn 2024 markkinoilla runsaasti ja vientitarvetta on melko paljon.
Kauran vienti on vetänyt hyvin, kun suurimmissa kilpailijamaissa saatiin heikko sato. Suurimokaurasta saakin tällä hetkellä parasta hintaa ja myös tulevalle syksylle parhaat hintatarjoukset ovat kauralle. Kaura-ala kasvanee varmasti. Vehnäala riippuu osin siitä, miten syysvehnät talvehtivat.
Koko EU:ssa viljamarkkinatilanne on pitkälti sama kuin Suomessa. Maailmanmarkkinaan verrattuna EU:n ja Suomen hinnat ovat edelleen korkeammalla, mutta ero ei ole enää niin merkittävä kuin takavuosina. Iso syy tähän on maailmanmarkkinoiden epävarmuus.
Maailmanmarkkinoilla myydään ”ylijäämäviljaa” eli jokainen maa varmistaa ensin viljan riittävyyden omalle kansalleen ja sitten ylijäämää viedään. Toki markkinoilla on paljon vientiorientoituneita maita, joissa viljaa viljellään nimenomaan vientiin, mutta aina tiukan paikan tullen vientiä jarrutetaan, jos oman maan tilanne sitä edellyttää.
Nyt tilannetta vaikeuttaa erityisesti Venäjän ja Ukrainan asema vientimarkkinoilla. Ukrainen vientimäärät romahtivat, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Nyt tilanne on parantunut, mutta silti Ukrainan vienti on määrällisesti merkittävästi pienempää. Venäjä on jatkanut viljan, erityisesti vehnän vientiä, vaikka valtaosa länsimaista on lopettanut venäläisen viljan oston.
Venäjälle vilja on myös yksi aseista käynnissä olevassa sodassa, sillä osa maista on riippuvaisia venäläisestä vehnästä. Venäjä pystyy halutessaan ohjaamaan markkinahintaa eli joko dumppaamaan viljaa halvalla markkinoille tai sitten pitämällä viljaa omissa varastoissaan, jolloin maailmanmarkkinahinta lähtee nousuun.
Näköpiirissä ei ole tilannetta, jossa venäläinen vilja olisi osa normaalia maailmanmarkkinoiden tarjontaa. Läntisten maiden onkin mietittävä keinoja, joilla viljan tarjontaa pystytään varmistamaan, vaikka sadot vaihtelisivat rajustikin. Nykyisellään varastotilanne antaa Venäjälle liian voimakkaan aseen käyttöön. EU:ssa ja muissa länsimaissa on kasvatettava varmuusvarastoja, vaikka se on kallista.
päätoimittaja
Tehokas, nopea ja tarkka traktori
Tuorein traktorien rekisteröintitilasto kertoo selkeästi sen, mihin suuntaan markkina on menossa. Yli 75 prosenttia rekisteröidyistä traktoreista on vähintään 50 km/h vaihteistolla ja myytyjen koneiden keskiteho on 141 kW (eli vanhoilla yksiköillä mitaten kolkutellaan jo 200 hevosvoiman rajapyykkiä). Nyt ostetaan tehokkaita ja nopeita traktoreita.
Varusteiden puolella automaattiohjaus ja nimenomaan rtk-tarkkuudella oleva ohjaus yleistyy vauhdilla. Tehdasasenteinen etukuormain on toinen erittäin yleinen varuste.
Traktorimarkkinan toisessa päässä myydään varsin paljon yksinkertaisia ja varsin mekaanisia traktoreita lähinnä kiinteistöhuoltosektorille.
Aiemmin myydyimmän kokoluokan traktorit (60–80 kW) ovat kohta katoava luonnonvara.
Rekisteröintimäärät ovat asettuneet noin 1 300 traktorin luokkaan, mutta tarkkaa käyttökohdetta tilastoista ei selviä. Sivistynyt veikkaus on, että perinteiseen maatalouteen koneista menee alle tuhat kappaletta. Kun maatiloja on edelleen yli 40 000, periaatteessa jokainen tila uusisi traktorin kerran 40 vuodessa.
Ihan näin raju ei tilanne kuitenkaan ole, sillä Suomen traktorikanta on edelleen valtaisa ja monet tilat uusivat kalustoaan vaihtamalla uudempaan, mutta käytettyyn traktoriin. Myös tuonti ulkomailta on kasvanut koko ajan, sillä vähän käytettyjä isoja traktoreita on Suomessa rajallisesti.
Kun tilakoko kasvaa ja moni traktori on myös urakointikäytössä, myös traktorien käyttötuntimäärät nousevat. Silloin käyttökustannusten merkitys kasvaa eli alhainen polttoaineen kulutus, pitkät öljynvaihtovälit ja yleinen luotettavuus nousevat arvoonsa. Kun koneisiin väistämättä tulee joskus myös vikoja, huollon ja varaosien saanti on entistä kriittisempää.
Erityisesti urakoitsijoilta edellytetään tiettyä työsuoritetta tiettyyn aikaan, joten pitkiin huoltoseisokkeihin ei ole varaa. Onneksi tarjolle on tullut myös lyhytaikaista konevuokrausta, jos koneen korjaus kestää pitempään. Moni uutta traktoria hankkiva harkitseekin nyt erilaisia vuokrausmalleja koneen ostamisen sijaan, varsinkin kun uusien koneiden rahoituskulut ovat nousseet korkojen nousun seurauksena.