Viljan hinnan ennakoidaan säilyvän korkeana
Euroopassa iso osa syysviljoista on jo puitu ja katseet kohdistuvat siellä nyt maissisatoon. Sen uskotaan jäävän ennakoitua heikommaksi eteläistä ja keskistä Eurooppaa vaivanneen kuumuuden ja kuivuuden johdosta. Tämä heijastuu erityisesti rehuviljojen markkinaan ja varsinkin, kun iso maissintuottaja ja -viejä Ukraina on lähes kokonaan pois vientimarkkinoilta.
Suomessa puinnit ovat parhaillaan täydessä vauhdissa ja Luken virallisen satoennusteen mukaan viljasadon arvioidaan palautuvan normaaliksi viime vuoden katovuoden jälkeen. Sato riittänee hyvin kotimaan kulutukseen ja täyttänee myös tyhjillään olevat viljelijöiden omat varastotilat, mutta vientiin päätynee vain kauraa.
Syksyn hinnat ovat hieman alempana kuin viime talven ja kevään huippulukemat, mutta edelleen varsin hyviä.
Uusimpien ennusteiden mukaan viljan hinnat säilyisivät kohtuullisen korkeina ainakin alkusyksyyn 2023 asti. Kotieläintuottajille tämä merkitsee väkirehujen hintojen säilymistä korkeina, mutta esimerkiksi rehuviljasta tuskin tulee samanlaista pulaa kuin menneenä kautena. Paineet kotieläintuotteiden tuottajahintojen nostamiseen jatkuvat.
Kasvinviljelijöiden katse kääntyy nyt kohti tuotantopanosten hintoja. Lannoitteiden hinta ja saatavuus on edelleen jonkinlainen arvoitus, mutta kaikki ennusteet viittaavat siihen, ettei maakaasun ja siten typpilannoitteiden hinta ainakaan lyhyellä aikavälillä laske. Myös sähkön hinnassa on vahvoja nousupaineita ainakin talven ajaksi. Polttoöljyn hinta on jo tullut hieman alas huippulukemista, mutta on edelleen selvästi parin vuoden takaista korkeampi.
Onneksi ainakin puintikauden alussa kelit ovat olleet pääosin hyviä ja viljat on saatu talteen varsin kuivina. Sen vastapainona syysviljojen kylvöjä haittaa peltojen kuivuus varsinkin eteläisessä Suomessa. Syysviljojen kylvöala jäänee huomattavasti pienemmäksi kuin viime syksynä, sillä osalla viljelijöistä kiinnostus syysviljoihin kärsi viime talven suurien talvituhojen takia.
päätoimittaja
25.8. klo 15.45 tekstiä päivitetty Luken satoarvion osalta.
Kalkitus kiinnostaa, kun ostoravinteet ovat kallistuneet
Kiinnostus peltojen kalkitsemiseen on kasvanut, kun ostoravinteiden hinnat ovat nousseet. Suomen pellot ovat lähtökohtaisesti happamia, mutta kalkituksen avulla peltojen pH:ta on mahdollista pikkuhiljaa nostaa kohti kasveille optimaalista tasoa.
Suurin ongelma on vuokramailla, koska viljelijän kannusteet tehdä pitkäaikaisia investointeja vuokrapelloille ovat varsin heikot. Toivottavaa olisi, että vuokrapeltojen markkinat kehittyisivät suuntaan, jossa euromääräinen vuokra olisi nykyistä selvästi alhaisempi, mutta sen vastineeksi vuokralaiselta edellytettäisiin joitakin perusparannustoimenpiteitä.
Maan pH:n nosto vapauttaa ravinteita, erityisesti fosforia, maaperästä ja siksi kalkkien avulla on nyt haettu keinoja selvitä pienemmillä lannoitemäärillä tai edullisemmilla lannoitetuotteilla. Hyviin satoihin tähtäävät viljelijät kalkitsevat nyt peltojaan, koska viljan hinnan uskotaan säilyvän ainakin jonkin aikaa totuttua korkeammalla. Kalkituksen avulla mahdollisesti saatavan lisäsadon arvo on nyt suuri, sillä kalkin hinta on noussut maltillisesti muihin panoksiin nähden.
KM on koonnut markkinoiden kalkitusainetarjonnan jälleen taulukkoon. Taulukosta näkee kalkitusaineiden tuotetiedot sillä tarkkuudella, mitä viranomaiset niiltä vaativat, mutta muutamien tuotteiden kohdalla tiedot on ilmoitettu muista poikkeavalla tavalla ja se kannattaa ottaa huomioon lukuja vertaillessa.
Kalkeissa tuotteen hienojakoisuus on hyvin merkitsevä tekijä, joten siihen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Jos tuote on poikkeuksellisen karkea, sen neutralointikyky on selkeästi huonompi kuin hieno-jakoisen tuotteen.
Rahti- ja levityskulut ovat nousseet selvästi, joten lähimpänä maatilan peltoa lastattavien ja pienellä tonnimäärällä tehoa antavien kalkitusaineiden suhteellinen kilpailukyky on parantunut.
KM:n kalkkitaulukko on hyvä apuväline kalkitusaineiden tietoihin perehtymiseen, mutta varsinaiset kalkituspäätökset viljelijä tekee aina omien peltojensa viljavuustietojen, tuotteiden saatavuuden, tuotekohtaisten kalkitussuositusten sekä myyjiltä ja urakoitsijoilta saatujen tarjousten perusteella.