Tornum TF pystyy sekä erä- että jatkuvatoimiseen kuivaukseen

Hannes Höykälä laittoi heikkotehoiseksi osoittautuneen ja öljysyöpön kuivurinsa vaihtoon jo seitsemän kuivauskauden jälkeen. Energiaa säästyy, kun polttoaine vaihtui nestekaasuksi, jolloin puhtaat palokaasut on mahdollista johtaa viljan läpi. Jatkuvatoimisella kuivauksella on mahdollista edelleen vähentää polttoaineen kulutusta eräkuivaukseen verrattuna.

Sattuneesta syystä kilpailutukseen pääsi mukaan vain kaksi kuivurinvalmistajaa. Pukkilalainen Hannes Höykälä piti Antti-Teollisuudenkin tarjousta hyvänä, mutta valitsi muutamien teknisten ratkaisujen vuoksi kuitenkin ruotsalaisen Tornumin.

Kaasun polttotekniikka on Tornumissa toteutettu edullisesti ja yksinkertaisesti linjapolttimella. Poltin on sijoitettu laajennettuun tuloilmapäätyyn ja aivan kuivauskennojen sivuun, jolloin lämpöhäviöt ovat minimaalisia. Erillistä uunia ja siitä johtavaa suurihalkaisijaista putkea ei tarvita.

Pelkoa viljan syttymisestä palamaan ei pitäisi olla, sillä ratkaisu on Ruotsin paloviranomaisten säädösten mukainen. Kuivuriin on asennettu poistopuolelle ilmakanavien päätyyn pitkä kaapeli, joka reagoi liialliseen lämmön nousuun, jolloin automatiikka sammuttaisi palon pysäyttämällä lämmöntuoton ja ilman virtauksen. Tilanne tuottaa myös hälytyksen viljelijälle.

IDC-järjestelmä mittaa kosteutta jatkuvasti

Ruotsalaisen kuivurin valintaan vaikutti myös mahdollisuus sekä erä- että jatkuvatoimiseen viljankuivaukseen. Syksyllä 2018 Ruotsissa ensiesitelty TF-malli sisältää tekniikkaa, joka tekee helpoksi siirtymisen eräkuivauksesta jatkuvaan kuivaukseen ja päinvastoin.

Jatkuvatoimisuudella voidaan Tornumin mukaan päästä noin neljänneksen pienempään energiankulutukseen eräkuivaukseen verrattuna, Höykälä kertoo. Hänellä on kahden kuivauskauden kokemus uudesta kuivurista, ja sen perusteella jatkuvatoimisessa kuivauksessa ei edes tarvita valtavaa määrää samaa viljalajia, vaikka näin on aiemmin ajateltu. Riittää, kun kuivattavaa on enemmän kuin kolme täyttä kuivurillista.

TF-kuivuria ohjataan jatkuvatoimisessa kuivauksessa niin sanotulla älykkäällä kuivurin IDC-järjestelmällä (Intelligent Dryer Control). Se mittaa kuivuriin sisään menevää ja ulos tulevaa viljan kosteutta kahdella jatkuvatoimisella anturilla, ja määrittelee tämän mittaustiedon avulla viljan syöttönopeuden.

Käyttäjä voi itse valita, kuinka suuri viljankosteuden keskihajonta on sallittu, eli kuinka paljon kuivurin läpi virtaavan viljan kosteus voi ylittää ja alittaa tavoitekosteuden.

Kuivuudeltaan täysin tasalaatuista viljaa ei siis jatkuvalla kuivauksella tule kuivurista ulos, mutta se on mahdollista saada keskimäärin tavoitteen mukaiseksi. Sekoittuminen varastoon siirron yhteydessä ja kosteuden tasaantuminen varastoinnin aikana varmistavat tasalaatuisuuden.

Höykälä näyttää tietokoneensa ruudulta käyrän viljan kosteuden pienenemisestä kuivurin sisällä jatkuvan kuivauksen aikana. Valikko tuottaa mielikuvan tasaisesta kuivumisesta. Käyrän alkupisteen (puintikosteus) ja loppupisteen arvot ovat mitattua tietoa, keskellä oleva on laskennallista.

Viljelijän kannattaa kalibroida kuivurin kosteusanturit järjestelmän sitä pyytäessä, ottamalla vertailunäytteet pikakosteusmittarilla sekä puintikosteasta että kuivatusta viljasta.

Toisesta Tornumin tuottamasta valikosta voidaan nähdä, kuinka hyvin kuivauskennostosta alas valuvan viljan kosteus seuraa tavoitekosteutta jatkuvassa kuivauksessa.

IDC on jatkuvatoimisen prosessin ohjaukseen kehitetty järjestelmä, mutta sitä voidaan käyttää myös eräkuivauksessa kosteuden vähenemisen seuraamiseen. Selaimesta on nähtävissä tapahtumat 48 tuntia taaksepäin, mutta siitä on mahdollista ottaa tietoja suoraan excel-tiedostoon pidemmältäkin ajalta.

Höykälä toteutti muutoksen hankkimalla Tornumilta vain IDC-ohjauksen, mutta hän piti vuonna 2012 käyttöönotetun vanhan relekeskuksen. Tornumilla olisi toki löytynyt kattava kokonaisratkaisu, mutta se olisi maksanut 20 000–30 000 euroa.

Pelkän IDC-ohjauksen hankkiminen jatkuvatoimiseen kuivaukseen oli suhteellisen edullinen ja vei toiminnan seuraamisen ja osin hallinnankin täysin uudelle tasolle vanhaan relekeskukseen verrattuna. Tähän valintaan liittyvät mekaaniset osat olivat vain muutamien tuhansien eurojen lisäpanostus perinteiseen eräkuivuriin verrattuna, kun oltiin joka tapauksessa tekemässä koneistoa, jossa on paljon kuivaavia kennoja ja vähän varastokennoja.

Lue koko juttu KM:stä.

Teksti ja kuva: Esa Mustonen