Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

maatalouskone

  • Koneet ja tekniikka
/ 19.8.2021

Lemken Diamant 16 -kaksoisaurat: Kyntötehoa myös haastavissa olosuhteissa

Lemkenin kyntöaurojen mainoksessa painotetaan niiden soveltuvuutta maailman vaikeimpiin kyntöolosuhteisiin. Vaikeita kyntöolosuhteita voi olla monenlaisia, joten kun Lemkenin puolihinattavia auroja tarjottiin keväiseen koeajoon, pyrittiin niitä testaamaan mahdollisimman monipuolisesti. Koeajossa ilmeni, että Lemken selviää mainiosti kaikkialla, missä kyntämisen voi vähänkään kuvitella onnistuvan.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 11.8.2021

Automaatio ja mittaaminen yleistyvät peltoviljelyssä

Maatalousteknologian tutkimuksen ja opetuksen suurimmat teemat Helsingin yliopistossa ovat automaatio ja mittaaminen. Navetassa niissä ollaan pidemmällä kuin pellolla. Ja vaikka…

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 29.7.2021

Rikkakasvit kuriin fysikaalisilla keinoilla

Mekaaninen rikkaäestys ja -haraus ovat perinteisiä ja yleisimpiä, mutta eivät suinkaan ainoita vaihtoehtoja kemialliselle rikkakasvien torjunnalle. Lämpöä, säteilyttämistä ja sähköäkin on käytetty niiden torjumiseen.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 2.7.2021

NIR-mittaus tarkentaa nurmen viljelyä, sadonkorjuuta ja ruokintaa

Lähi-infrapunan aallonpituuksia käyttävä NIR-mittari valottaa ajosilppurin puhallusputkessa ohikiitävää nurmisatoa jopa tuhansia kertoja sekunnissa. Rehusilpusta heijastuva valo sisältää informaatiota, jota voidaan hyödyntää sekä nurmiviljelyssä että sadonkorjuussa ja ruokinnassa.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 21.6.2021

Viljely tarkentuu sensoreilla

Kasvustosensorit ovat yleistyneet meillä hitaasti, vaikka niillä on mahdollista saavuttaa merkittäviä etuja paitsi lannoitettaessa, myös kasvunsääteitä ja fungisideja käytettäessä.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 18.6.2021

Vetoletkulevitystä tuplahyödyin

Kahden kaupassa eivät välttämättä molemmat aina hyödy, mutta vetoletkulevityksessä on kannuslaisen urakoitsijan Heikki Rahkolan mukaan tuplahyötytilanne: siitä hyötyvät niin isäntä kuin urakoitsijakin. Viidettä kesää vetoletkulevitystä urakoiva Rahkola korostaa, että menetelmä soveltuu tietyille lohkoille, mutta se ei sulje pois muita levitystapoja.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 17.6.2021

Farmiventtiili helpottaa työkoneen kytkentää

Työkoneen kytkeminen traktorin kolmipistenostolaitteeseen on tylsä, mutta välttämätön työvaihe ennen useimpien työtehtävien aloittamista. Niin työkoneissa kuin traktoreissakin on suuria eroja sen suhteen, miten helposti työkoneen kiinnitettyä. Pahimmillaan vaikeasti kytkettäviä työkoneita jopa vältellään. Farmiventtiilin avulla työkoneen kiinnittäminen helpottuu ja on turvallisempaa.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 15.6.2021

Tarkempaa typenhallintaa nurmilla datalähteitä yhdistämällä

Suuri nurmisato ja tehokas typenkäyttö alentavat paitsi tuotetun säilörehukilon tuotantokustannuksia myös sen hiilijalanjälkeä. Kasvukauden sääolot aiheuttavat kuitenkin suurta vaihtelua vuosien…

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 11.6.2021

Milwaukee M12 3PL-401C- ja M12 CLLP-301C -laserit: Väsymättömät teholaserit

Paristokäyttöisiä ristilinjalasereita saa jo viidellä kympillä. Milwaukeen uusien akkulaserien listahinta nousee yli viidensadan. Selvitimme, mitä huima hinta antaa vastineeksi.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 19.5.2021

ISME 181 -etukuormain kotiasennuksena

Yleensä etukuormain hankitaan uuden traktorin oston yhteydessä ja asennetaan joko tehtaalla, maahantuojalla tai myyjäliikkeen toimesta. Kotimaiset toimijat kuten ISME ja MP-Lift ovat kuitenkin kiertäneet jo pitkään Suomea tehden kuormainasennuksia tiloilla paikan päällä. Tällä tavalla kuormainasennus sujuu ammattilaisen toimesta, vauhdilla ja huolella. Kun traktoria ei tarvitse kuljettaa kauas, säästetään rahtikuluissa. Traktori on myös poissa tilan muista töistä vain muutaman tunnin ajan.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 6.5.2021

Säkkikauha nopeuttaa säkitystä

Viljan ja muun irtotavaran säkittäminen on usein vaivalloista ja vähintäänkin pölyistä hommaa. Suursäkkiä roikotetaan trukkipiikeissä ja säkkiä täytetään esimerkiksi viljaruuvin avulla. Satunnaista säkitystarvetta helpottamaan voikin käyttää siihen tarkoitettua kauhaa. Säkityskauhojen tarjonta on Suomessa melko vähäistä ja tällä kertaa sellainen valmistettiin pikaprojektina itse.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 19.4.2021

Vähän käytetty ajettava Househam-ruisku Iso-Britanniasta

Käytettyjä maatalouskoneita tuodaan ulkomailta Suomeen monen reitin kautta. Niitä tuovat sekä uusien koneiden maahantuojat, käytettyjen koneiden tuontiin erikoistuneet yritykset että yksittäiset viljelijät. Tarjolla on myös konsulttipalveluita, jolloin ostajan apuna on avustaja. Koneen hankinta ulkomailta ei ole oikeastaan monimutkaisempaa kuin kotimaasta ostaminen, kun tietää mitä tekee. Hattulalainen Eero Kovero esitteli viime syksynä ajettavaa Househam-ruiskua ViljaTavastian syyspäivillä Mustilan Pakkaamolla. Kovero toi ruiskun Iso-Britanniasta, kunnosti sen ja aloitti myös Haushamin ruiskujen maahantuonnin.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
  • Näyttelyt
/ 3.12.2020

MaatalousKonemessujen palkitut uutuudet

Vaikka korona siirsi seuraavat MaatalousKonemessut syksyyn 2022 ja tämän syksyn messut järjestetään digitaalisena verkossa, se ei merkinnyt sitä, etteikö maatalouskoneiden…

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 27.8.2020

Bednar Omega FL 6000 – Täsmällistä kylvöä ja tehoa kohtuuhintaan

Kuuden metrin työleveydellä varustetut, puhallintoimiset kylvökoneet yleistyvät tasaiseen tahtiin myös Suomessa. Bednarin koneita on käytetty Suomessa nyt viiden kevään kylvöillä….

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Pölytyspalvelu lisää siemensatoa
    Suurin osa viljelykasveista on hyönteispölytteisiä. Jopa 35 prosenttia maailman ruoantuotannosta on riippuvaista tai hyötyy eläinpölytyksestä....
  • Yksityisteiden hallinto on vaikea asia
    Vuoden 2019 alusta voimaan tullut yksityistielaki ...
  • MaatalousKonemessut 2026 – kaikki saman katon alla
    Helsingin MaatalousKonemessut on Suomen kattavin ja tärkein maa- ja metsätalousalan sisätapahtuma, joka järjestetään tänä vuonna 8.–10. lokakuuta Helsingin Messukeskuksessa. Messukeskuksen suuret sisätilat mahdollistavat koko alan kattavan ammattitapahtuman, jonne on helppo tulla kaikkialta Suomesta....

Luetuimmat

  • Erikoisvihannekset kasvavat Kalannin pelloilla
    Uudenkaupungin Kalannissa Aleksi Uussaari kasvattaa sipulin ja lantun lisäksi mukulaselleriä ja...
  • Valkuaista keltalupiinista
    Moni tuntee sinilupiinin, ja se onkin ehkä parhaiten lupiineista Suomeen sopeutuva...
  • Windows 10 sai maksullista jatkoaikaa
    Microsoft julkaisi Windows 10 -käyttöjärjestelmän miltei tasan vuosikymmen sitten, heinäkuussa 2015....

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
  • Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. 

Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. 

Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen 

Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
2 viikkoa ago
View on Instagram |
1/9
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
2 viikkoa ago
View on Instagram |
2/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
3 viikkoa ago
View on Instagram |
3/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
3 viikkoa ago
View on Instagram |
4/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
3 viikkoa ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
3 viikkoa ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
3 viikkoa ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
3 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
3 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari