Siirry suoraan sisältöön.

maaperä
/ 18.8.2025

Mikromuoveilla on ekologisia vaikutuksia

Mikro- ja nanomuoveilla on vaikutuksia muun muassa typen kiertoon sekä maaperäeliöihin. Biohajoavat muovit myös säilyvät Suomen ilmasto- ja maaperäolosuhteissa kauemmin kuin eteläisemmässä Euroopassa.

Siirry artikkeliin
/ 23.12.2022

Viekö ilmastonmuutos hiiletkin pellosta?

Viime vuosina peltomaiden hiilensidonta on ollut näkyvästi esillä, eikä syyttä. Maan orgaaninen aines, josta valtaosa on hiiltä, parantaa maan ravinnetilaa, lisää veden pidättymistä ja stabiloi maan rakennetta. Pellon tuottavuuden edistämisen lisäksi hiilen sidonta maaperän pitkäaikaisiin hiilivarastoihin hillitsee myös osaltaan ilmastonmuutosta. Maahan hiiltä päätyy pellolle jäävien kasvintähteiden sekä lannan ja maanparannusaineiden muodossa. Vastaavasti hiiltä häviää maaperästä orgaanisen aineen biologisen hajotustoiminnan sekä vähäisemmässä määrin huuhtoutumisen seurauksena. Kertymisen ja häviämisen suhde määrittää väheneekö vai lisääntyykö maassa olevan hiilen määrä.

Siirry artikkeliin
/ 7.2.2022

Pellot hiiltä varastoimaan

Ilmakehän hiilidioksidia voi imuroida ja varastoida peltoihin yhteyttävien kasvien avulla. Pariisin ilmastokokouksessa 2015 hiiliviljelyn toivottiin jopa pysäyttävän ilmastonmuutoksen. Peltomaahan hiiltä sitovat Suomessa parhaiten nurmet. Pintamaan multavuus parantaa pellon viljelyominaisuuksia, kun taas syvemmällä oleva hiili on pysyvämpää.

Siirry artikkeliin
/ 12.1.2022

Kasvinvuorotus osa maan rakenteen hoitoa

Maan biologinen muokkaaminen kasvien juurten ja maan eliöstön avulla on tärkeä maan rakenteen ylläpidon keino. Kasvinvuorotus, jossa syväjuuriset, monivuotiset, runsaasti kasvutähdettä jättävät ja maata hyvin kuivattavat kasvit vuorottelevat, yhdistyy maan rakenteen hoitoon. Parhaimmillaan kasvinvuorotus tarjoaa monivaikutteisia hyötyjä sekä maan että sadontuoton kannalta.

Siirry artikkeliin
/ 10.11.2021

Viljelytoimilla vahvistusta peltomaan hyötymikrobeihin

Peltomaan luontainen mikrobisto voi auttaa hillitsemään maan ja kasvintähteiden kautta leviäviä, muutoin vaikeasti torjuttava kasvitauteja. Mikrobisto vaikuttaa myös kasvien ravinteiden saantiin ja yleisemmin pellosta saatavaan satoon sekä maan kykyyn varastoida hiiltä. Viljelijä voi vahvistaa mikrobiston hyödyllistä toimintaa sopivilla viljelytoimenpiteillä ja monipuolisella kasvilajien ja -lajikkeiden valikoimalla.

Siirry artikkeliin
/ 20.7.2021

Maan biologinen viljavuus

Yksi maatalouden tärkeimmistä resursseista on peltomaan kasvukunto. Sen säilyttäminen ja parantaminen vaatii viljelijöiltä osaamista sekä uusia työkaluja ja käytäntöjä. Näitä kehittämään perustettiin OSMO-hanke. Kasvukuntoa tarkastellaan kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten ominaisuuksien mukaan. Tässä osassa keskitytään maan biologiseen kasvukuntoon.

Siirry artikkeliin