Siirry suoraan sisältöön.

lajikkeet
/ 20.3.2025

Miten syysvehnästä myllylaatua?

Syysvehnän viljely yleistyy, mutta sen sitkon laatu ei riitä suomalaisille leipomoille. Suurin syy on talvehtimisongelmista johtuva kasvustojen epätasaisuus ja matala valkuainen. Lajikevalintakin vaikuttaa. Syysvehnää kylvettiin viime syksynä 72 000 hehtaaria, historian kolmanneksi suurin pinta-ala.

Siirry artikkeliin
/ 20.2.2025

Aika vaihtaa Vertti uudempaan

Monitahoisten ohrien jalostuksessa korostuu säävaihteluiden sieto: lajikkeiden on kestettävä kuumaa ja kuivaa, kuten myös rankkasateita ja uusia tauteja. Aikaiseen ja myöhäiseen päähän on tullut runsaasti uutta lajiketarjontaa. Monitahoisten siemen on taas vähissä ja itävyyspoikkeus on käytössä.

Siirry artikkeliin
/ 2.7.2024

Uudet syysvehnälajikkeet

Satotason nosto Uudellamaalla -hankkeessa perattiin läpi uusia syysviljalajikkeita kolmella koepaikalla: Inkoossa, Siuntiossa ja Loviisassa. Virallisten lajikekokeiden satoisin syysvehnä Pinja osoittautui lumihomeherkäksi.

Siirry artikkeliin
/ 24.8.2023

Ruutukisa esillä Hauhon Peltopäivässä

Koeruudut olivat parhaimmillaan heinäkuun lopulla järjestetyssä Hauhon Peltopäivässä. Ensimmäiset kisaruudut lakoontuivat samana iltana. Kasvunsääteiden käytön ajoitus oli tällä kasvukaudella hankalaa, mutta niitä kannatti ruiskuttaa. Kisaohrien korjuu alkoi elokuun puolivälissä.

Siirry artikkeliin
/ 24.4.2023

Lisää kannattavuutta paremmilla lajikkeilla ja uusilla viljelymenetelmillä

Etelä-Afrikan Kapmaan läntiset osat ovat olleet viljelykäytössä jo satoja vuosia. Eurooppalaiset uudisraivaajat saapuivat alueelle jo 1600-luvulla ja levittäytyivät rannikolta kohti sisämaata. Alueen maatilat ovat kooltaan suuria ja viljelyolosuhteet soveltuvat monien eri kasvien, myös viiniköynnösten kasvatukseen. Sondagsfonteinin tilalla on päätetty kuitenkin pysyä erossa viinistä ja pitäydytty vehnässä.

Siirry artikkeliin
/ 23.2.2023

Niklaksen valta vaihtumassa

Kauran kovat sadot otetaan ihan samoilla tempuilla kuin vehnällä ja ohrallakin. Uudet lajikkeet antavat myös satovastetta. Typpilannoitus on syytä jakaa ja sääteitäkin käytetään Pohjanmaalla kolme kierrosta. Toisaalta poudanaroille maille on nyt tarjolla stressinkestäviä lajikkeita. Genomivalinta on tullut kauran jalostukseen. KM esittelee kauran uutuuslajikkeet.

Siirry artikkeliin
/ 7.2.2023

Kasvinterveys ja kemia

Kemiallisen kasvinsuojelun juuret ovat kaukana historiassa. On viitteitä, että jo 3 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua muinaiset sumerilaiset käyttivät rikkiä tuhohyönteisten…

Siirry artikkeliin
/ 23.8.2022

Cereals on täällä jälleen

Kaksi edellisvuotta Cereals-näyttelyä ovat hillinneet koronarajoitukset, mutta nyt Euroopan paras kasvinviljelyn erikoisnäyttely saatiin järjestää täydellä teholla. 17 500 näyttelyvierasta parveili kesäkuun alussa Duxfordissa, Cambridgeshiren kreivikunnassa Iso-Britanniassa.

Siirry artikkeliin
/ 21.3.2022

Listalle ja heti myyntiin

Tilasiemenen ensimmäiset omat kevätvehnälajikkeet, Selina ja Linnea, tulivat myyntiin heti kun ne pääsivät viralliselle lajikelistalle. Tämä on uusi ennätys lajikkeen risteytyksestä siemenkaupan aloitukseen – hommaan meni vain viisi vuotta. Lajikkeet jalostettiin yhteistyössä tanskalaisen Sejetin kanssa.

Siirry artikkeliin
/ 6.9.2021

Syysöljykasviala tuplaantui

Syysöljykasvien siementä myytiin tuplamäärä edellisvuoteen verrattuna, siemenkauppiaat kertovat. Kylvöpinta-ala lienee 8 000 hehtaarissa. Muidenkin syyskylvöisten siemenkauppa on käynyt ennätyksellisen kiivaana jo toukokuusta lähtien.

Siirry artikkeliin