Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

hinta

  • Kolumnit
/ 29.5.2026

Proteiinin merkitys maitomarkkinoilla kasvaa edelleen

Maidontuotanto on kasvanut alkuvuonna useissa keskeisissä EU:n tuottajamaissa suhteellisen vakaiden rehukustannusten ja kohtuullisena pysyneen hintatason tukemana. Tarjonnan kasvu on lisännyt…

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 24.7.2025

Lannoitteet kalliita, vilja halpaa

Lannoitteet eivät ole pitkään aikaan olleet näin kalliita suhteessa viljan hintaan. EU:ssa tilanne on erityisen tukala, sillä EU asetti venäläisille lannoitteille tuontitullit heinäkuun alusta alkaen. Tullit kiristyvät rajusti vuoteen 2028 mennessä.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 27.3.2025

Eurooppa kärsii kalliista maakaasusta

Lannoitteiden hinnat kääntyivät Suomessa alkuvuodesta nousuun. Nousu oli kohtuullisen nopeaa ja hinnastoihin tehtiin useampi korotus lyhyen aikavälin sisällä. Maaliskuun alussa kotimaan lannoitteiden hinnat olivat runsaan viidenneksen korkeampia verrattuna lannoitevuoden aloitukseen kesäkuussa. Kehityksen taustalla on maakaasun hintaheilahtelut, jotka välittyvät typpilannoitteiden hintoihin verraten lyhyellä viiveellä. Hintojen nousu on hidastanut lannoitteiden kysyntää. Alkukauden vilkkaan kaupankäynnin ja edelliseltä satokaudelta säästyneiden varastojen seurauksena tiloilla kuitenkin on lannoitteita normaali määrä.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 19.12.2024

Kauraa riittää kaikille

Vuosi sitten uuden sadon vientikaurasta tarjottiin 250 euroa tonnilta, sillä varastot olivat ohuet. Nyt kauraa riittää markkinoilla, ja uuden sadon kauran voi kiinnittää noin 200 euron tonnihintaan. Kanadan sato oli pettymys, joten kauraa ei ole maailmassa kuitenkaan liikaa.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 29.8.2024

Tuotannon kasvu tasoittaa viljan hintoja

Korjattavasta viljasadosta on tulossa vähintään normaali. Se tarkoittaa kaikkien aikojen suurinta viljan kokonaissatoa maailmassa. Tuotanto kasvaa viime satovuoteen verrattuna sekä Suomessa että maailmalla. Tuotannon kasvu tarkoittaa laskevia hintoja. Suomessa hinnat laskevat ennakolta kansainvälisiä tai Euroopan unionin sisämarkkinoiden hintoja enemmän. Tämä johtuu siitä, että kotimaan markkinoilla viljan tarjonta ylittää kotimaisen käytön selvästi. Viljaa riittää vientiin, mutta keskimääräiset vientihinnat laskevat maailmanmarkkinahintojen vanavedessä.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
  • Talous ja yrittäminen
/ 21.3.2024

Lannoitekaupan uusi normaali

Euroopan kaasukriisi on ohi ja sitä myötä lannoitteiden hinnat laskusuunnassa. Täydellistä paluuta entiseen ei kuitenkaan ole. Euroopan komissio arvioi energian ja sitä kautta lannoitteiden jäävän sotaa kalliimmalle tasolle seuraavaksi 10 vuodeksi. KM ennustaa kolmosella alkavia avaushintoja.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
  • Talous ja yrittäminen
/ 18.1.2024

Kauran kysynnän huippu on nyt

Kaura on tulevan kasvukauden kannattavin vilja – jos hinnan kiinnittää nyt. Uuden sadon kauran hinnat liikkuvat 225–240 euron tuntumassa ja vientikauraa kiinnitettiin joulukuun kampanjoissa 250 euron tonnihintaan. Kaura on nyt vähissä koko Euroopassa, mutta hinta voi romahtaa syksyllä.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 28.8.2023

Kaasu jälleen kysymysmerkki

Eurooppaan tuotiin viime kaudella ennätysmäärä lannoitteita, sillä oma tuotanto väheni kalliin kaasun vuoksi. Kaasun hinta heiluttaa edelleen markkinaa ja kallistuneen kaasun myötä lannoitteiden hinnat ovat nousussa. Lannoitteiden kysyntä on elpynyt kahden hiljaisemman vuoden jälkeen.

Siirry artikkeliin

  • Energia
/ 7.8.2023

Energian hinta laskee

Energian hinnat ovat laskeneet Suomessa laajasti koko alkuvuoden. Kokonaisuudessaan energiamarkkinat ovat muutenkin tasoittuneet. Talouskasvun hidastuminen on heikentänyt kysyntää ja samalla esimerkiksi maakaasuvarastot Euroopassa ovat leudon talven jäljiltä melko täynnä. Vaikutukset heijastuvat suoraan Suomeen, vaikka viime kädessä hinta määräytyykin kotimaassa. Markkinoiden epävarmuus ei ole kokonaan väistynyt. Hintojen muutokset voivat olla nopeita ja yksittäisiä hintapiikkejä nähdään jatkossakin.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 27.7.2023

Sokerijuurikkaan viljely kiinnostaa

Sokerijuurikasala elpyi viime vuoden notkahduksesta. Kasvukauden alku asetti haasteita tietyillä viljelyalueilla, mutta sitkeä sokerijuurikas näyttäisi selviävän alun vaikeuksista hyvin. Sokerijuurikkaan viljelyn ympärillä tuntuu olevan kovaa säpinää ja toimiala saa viljelijöiltä paljon kehuja.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 16.9.2022

Mitä saa lisätonnilla?

Acerin ja Huawein monin tavoin samanlaiset läppärit painivat hyvin eri hintaluokissa. Lisärahalla saa ennen kaikkea parempaa laatua.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 28.4.2022

Uudet raaka-aineet eivät ole tasalaatuisia

Epävakaa maailmantilanne aiheuttaa haasteita tuotantoeläinten ruokintaan. Raaka-aineiden hinnat ovat nousseet ja saatavuus huonontunut, joten perinteisten valkuais- ja energialähteiden tilalle saattaa olla tarpeen ottaa käyttöön korvaavia raaka-aineita, joiden saatavuus on varmempi ja hinta halvempi. Ihan yksinkertaista tämäkään ei ole muun muassa korvaavien raaka-aineiden laatuvaihteluiden ja maittavuuden haasteiden vuoksi.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 26.12.2021

Tyhjästä on paha nyhjästä

  Kuluvan vuoden 2021 aikana on ilmennyt puutetta erilaisista asioista, traktorin varaosista autoihin, säkeistä viljelykasvien siemeniin jne. Syynä on tavaroiden…

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 22.12.2021

EU:n öljykasvimarkkinoiden kasvu hukassa

Maatalousmarkkinat ovat kahden viime vuoden aikana olleet ihan kunnollisessa turbulenssissa. Markkinoita ovat heilautelleet ainakin sääolosuhteet, afrikkalainen sikarutto ja korona sekä siitä aiheutunut raaka-ainemarkkinoiden epävarmuus. Nämä vaikutukset näkyvät myös öljy- ja valkuaiskasvimarkkinoilla. Merkittävin öljykasvimarkkinoita määrittävä kasvi on soija. Tämä näkyy myös Euroopan unionissa, vaikka sisämarkkinoiden merkittävimmät öljykasvit ovat rapsi ja rypsi sekä auringonkukka.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Maatalouden mahdolliset maailmat
    Tulevaisuudentutkija Tuomas Kuhmosen mukaan tarvitsemme maatalousyrittämiseen nykyistä useampaa tulevaisuuspolkua, mikäli haluamme nuoria alalle. Velkavetoinen kasvun tie ei houkuttele kaikkia. Kuhmonen onkin innoissaan uuden ruokastrategian kahdesta eri mallista, volyymivetoisesta ja vuorovaikutteisesta. Molempia tarvitaan....
  • Lannoitemarkkinoilla rauhallinen avaus
    Lannoitemarkkinoiden avaus kesäkuun lopussa oli pitkästä aikaa rauhallinen. Ostajat odottavat hintojen laskua, joten ostoryntäys jäi tekemättä. Hintariskit ovat edelleen suuret, eikä lannoitemarkkinan normalisoitumista odoteta ennen ensi kevättä....
  • Supistunut Farmari tarjosi silti nähtävää
    Kalajoella järjestetty Farmari-näyttely ei yltänyt aivan samoihin mittoihin kuin edellinen Seinäjoen näyttely. Kompaktilla näyttelyalueella riitti silti nähtävää, myös konekentällä, vaikka suurimmat maatalouskonevalmistajat ja -kauppiaat olivatkin poissa....

Luetuimmat

  • Suomen Lantakaasulla tiivis investointitahti – ensimmäinen iso biokaasulaitos harjassa
    Suomen Lantakaasun ensimmäinen iso biokaasulaitos eli Nurmon laitos on nyt harjassa....
  • Cereals 2025: Peltorobotit ja droonit valtaavat alaa
    Britannian maatalous on käynyt läpi melkoisia murroksia viime vuosina. Viljelijöillä on...
  • EU vai ei-EU?
    Suomen jäsenyyttä EU:ssa on jo takana kokonaiset 30 vuotta. Liittymisestä lokakuussa...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Ville Koivuniemellä on tänä kesänä KWS Mintum ja RGT Marstrand -syysvehniä. Heinäkuun puoleen väliin mennessä Viljakkalassa oli tullut noin 150 mm vettä. 18.7. satoikin sitten kerralla 116 mm ja vehnät menivät lakoon. Juuri kun haastattelussa oli todettu, että kyllä ne neljällä säädekierroksella pysyvät pystyssä... Mintumin esikasvi on rehuvirna. Lisäksi syksyllä on ajettu ravinnetuhkaa. Hiveniä on mennyt jokaisessa tankissa, ja ruiskun kanssa on kesällä käyty neljä kertaa pellolla. Heinäkuun puolivälissä Ville pohti, kummalla vehnällä oikein osallistuu satokisaan. #satokisa2026 @koivuniemi.v
  • Heinäkuun numero tipahti postilaatikkoon. Paljon asiaa yrittämisestä, luomusta ja lannasta, sekä raportit kesän näyttelyistä. Tuli erityisen hyvä tällä kertaa! Kansikuvamalleina @hirvilammenluomu, @mattiasanomaa ja @katinalanlihakauppajaleipomo
  • Samuel Jussilan Bright on kylvetty syyskuun alussa kuminan puinnin jälkeen. Bright viljellään siemeneksi. Kovimpien pakkasten aikaan lumipeite oli turhan ohut, ja Bright paljastui vitivalkeana lumen alta. Huhti-toukokuu olivat Janakkalassa historiallisen kuivat, mutta kesäkuun kattoremppa toi mukanaan sateet. Video on kuvattu 15.7. Seuraavan viikonlopun (18.7.) sateet lakoonnuttivat kisavehnää vähän. #satokisa2026 #Bright @tilasiemen @jussila.samuel
  • Jari Eerolan KWS Spencer on kylvetty vuokrapellolle salaojituksen jälkeen. On pieni arvoitus, miten syysvehnä viihtyy tällä lohkolla. Syysvehnät ja ruisvehnät menevät naudoille rehuksi, rukiit myydään tilan ulkopuolelle. Syysvehnät jäivät edellisvuotta harvemmiksi, mutta rukiit viihtyivät kevään kuivuudessa paremmin. Jari on uudistavan viljelyn edelläkävijöitä, mutta vanha kunnon vesitalous on hänestä tärkein juttu. Viljelykierto on monipuolista. Satokisassa Jaria kiinnostaa talous. Video on kuvattu 15.7. Lammilla. #satokisa #KWSSpencer @setalaeerolan_perhetila
  • KM kävi tutustumassa hunajakukan siementuotantoon Rengossa, @itusetoy Jussi Joensuu viljelyttää hunajakukkaa sopimustuottajan pellolla. Kylvösiementä on käytetty 8 kg/ha, ja lannoituksessa typpeä on mennyt noin 40 kg/ha. Siementuotannon onnistumisessa on oleellista hyönteispölytys. @tilasiemen -ketju tuottaa uusia maisema- ja saneerauskasvilajeja Suomessa, koska viljelijät haluavat kotimaista siementä. #hunajakukka
  • Hirvilammen Luomulla emolehmät ovat rotaatiolaidunnuksessa. Näin nurmen käyttö on tehokasta, eivätkä naudat karkaile. Tähän siirtyminen oli helppoa, kertoo Otto Paakkala. Video on kuvattu 16.6.2026. #rotaatiolaidunnus @hirvilammenluomu
  • Mattias Anomaa Pelkolan kartanosta Hattulasta on satokisassa mukana luomu-Turanuksella. Mattias siirsi pellot luomuun 2019 ja kylvää System Cameleon -kylvökoneella. Videolla Mattias kertoo, miten viljely on muuttunut luomun myötä. Peltoviljely ei ollut aiemmin kannattavaa. Nyt luomusato myydään ulos, ja sikojen tarvitsema rehuvilja ostetaan lähiseudulta. #satokisa2026 #syysvehnäkisa #Turanus #luomu Video on kuvattu 16.6.
  • Borgebyssä opittua: öljyretikka on pitkällä tähtäimellä kannattavin välikasvi, vaikka siitä ei Ruotsissa makseta yhtä hyvin kuin raiheinästä. Englanninraiheinä on jees, mutta Italianraiheinästä koituu rikkaruoho-ongelma. #Borgeby
  • Orimattilan Pennalassa viljelevän Patrik Nummelan Ceylon on kylvetty 9.9.2025 herneen jälkeen. Suuri osa kevytmuokattiin, mutta osa kynnettiin. Syksyllä kevytmuokatut olivat parempia, mutta nyt kynnetty puoli pellosta on selkeästi tiheämpi. Siemen oli omaa TOSia, ja sitä käytettiin 240 kg/ha. Kylvölannoitus oli 100 kg/ha NPKS 15-7-13-9. Keväällä annettiin Rikkisalpietaria 80 kg/ha ja CANia 380 kg/ha. Rikkakasvit ruiskutettiin Rexadella, joka lyhensi vähän kortta. Huhtikuun kuudes päivä satoi 8,5 mm, sen jälkeen seuraava sade oli vasta 18.5.  Ceylon on hyvällä mallilla, mutta tiheys jäi satokisavehnäksi turhan harvaksi kuten tänä keväänä kävi. #satokisa2026 #syysvehnäkisa
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Ville Koivuniemellä on tänä kesänä KWS Mintum ja RGT Marstrand -syysvehniä. Heinäkuun puoleen väliin mennessä Viljakkalassa oli tullut noin 150 mm vettä. 18.7. satoikin sitten kerralla 116 mm ja vehnät menivät lakoon. Juuri kun haastattelussa oli todettu, että kyllä ne neljällä säädekierroksella pysyvät pystyssä... Mintumin esikasvi on rehuvirna. Lisäksi syksyllä on ajettu ravinnetuhkaa. Hiveniä on mennyt jokaisessa tankissa, ja ruiskun kanssa on kesällä käyty neljä kertaa pellolla. Heinäkuun puolivälissä Ville pohti, kummalla vehnällä oikein osallistuu satokisaan. #satokisa2026 @koivuniemi.v
2 päivää ago
View on Instagram |
1/9
Heinäkuun numero tipahti postilaatikkoon. Paljon asiaa yrittämisestä, luomusta ja lannasta, sekä raportit kesän näyttelyistä. Tuli erityisen hyvä tällä kertaa! Kansikuvamalleina @hirvilammenluomu, @mattiasanomaa ja @katinalanlihakauppajaleipomo
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Heinäkuun numero tipahti postilaatikkoon. Paljon asiaa yrittämisestä, luomusta ja lannasta, sekä raportit kesän näyttelyistä. Tuli erityisen hyvä tällä kertaa! Kansikuvamalleina @hirvilammenluomu, @mattiasanomaa ja @katinalanlihakauppajaleipomo
3 päivää ago
View on Instagram |
2/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright on kylvetty syyskuun alussa kuminan puinnin jälkeen. Bright viljellään siemeneksi. Kovimpien pakkasten aikaan lumipeite oli turhan ohut, ja Bright paljastui vitivalkeana lumen alta. Huhti-toukokuu olivat Janakkalassa historiallisen kuivat, mutta kesäkuun kattoremppa toi mukanaan sateet. Video on kuvattu 15.7. Seuraavan viikonlopun (18.7.) sateet lakoonnuttivat kisavehnää vähän. #satokisa2026 #Bright @tilasiemen @jussila.samuel
7 päivää ago
View on Instagram |
3/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Jari Eerolan KWS Spencer on kylvetty vuokrapellolle salaojituksen jälkeen. On pieni arvoitus, miten syysvehnä viihtyy tällä lohkolla. Syysvehnät ja ruisvehnät menevät naudoille rehuksi, rukiit myydään tilan ulkopuolelle. Syysvehnät jäivät edellisvuotta harvemmiksi, mutta rukiit viihtyivät kevään kuivuudessa paremmin. Jari on uudistavan viljelyn edelläkävijöitä, mutta vanha kunnon vesitalous on hänestä tärkein juttu. Viljelykierto on monipuolista. Satokisassa Jaria kiinnostaa talous. Video on kuvattu 15.7. Lammilla. #satokisa #KWSSpencer @setalaeerolan_perhetila
7 päivää ago
View on Instagram |
4/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM kävi tutustumassa hunajakukan siementuotantoon Rengossa, @itusetoy Jussi Joensuu viljelyttää hunajakukkaa sopimustuottajan pellolla. Kylvösiementä on käytetty 8 kg/ha, ja lannoituksessa typpeä on mennyt noin 40 kg/ha. Siementuotannon onnistumisessa on oleellista hyönteispölytys. @tilasiemen -ketju tuottaa uusia maisema- ja saneerauskasvilajeja Suomessa, koska viljelijät haluavat kotimaista siementä. #hunajakukka
1 viikko ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Hirvilammen Luomulla emolehmät ovat rotaatiolaidunnuksessa. Näin nurmen käyttö on tehokasta, eivätkä naudat karkaile. Tähän siirtyminen oli helppoa, kertoo Otto Paakkala. Video on kuvattu 16.6.2026. #rotaatiolaidunnus @hirvilammenluomu
4 viikkoa ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Mattias Anomaa Pelkolan kartanosta Hattulasta on satokisassa mukana luomu-Turanuksella. Mattias siirsi pellot luomuun 2019 ja kylvää System Cameleon -kylvökoneella. Videolla Mattias kertoo, miten viljely on muuttunut luomun myötä. Peltoviljely ei ollut aiemmin kannattavaa. Nyt luomusato myydään ulos, ja sikojen tarvitsema rehuvilja ostetaan lähiseudulta. #satokisa2026 #syysvehnäkisa #Turanus #luomu Video on kuvattu 16.6.
4 viikkoa ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borgebyssä opittua: öljyretikka on pitkällä tähtäimellä kannattavin välikasvi, vaikka siitä ei Ruotsissa makseta yhtä hyvin kuin raiheinästä. Englanninraiheinä on jees, mutta Italianraiheinästä koituu rikkaruoho-ongelma. #Borgeby
4 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Orimattilan Pennalassa viljelevän Patrik Nummelan Ceylon on kylvetty 9.9.2025 herneen jälkeen. Suuri osa kevytmuokattiin, mutta osa kynnettiin. Syksyllä kevytmuokatut olivat parempia, mutta nyt kynnetty puoli pellosta on selkeästi tiheämpi. Siemen oli omaa TOSia, ja sitä käytettiin 240 kg/ha. Kylvölannoitus oli 100 kg/ha NPKS 15-7-13-9. Keväällä annettiin Rikkisalpietaria 80 kg/ha ja CANia 380 kg/ha. Rikkakasvit ruiskutettiin Rexadella, joka lyhensi vähän kortta. Huhtikuun kuudes päivä satoi 8,5 mm, sen jälkeen seuraava sade oli vasta 18.5. Ceylon on hyvällä mallilla, mutta tiheys jäi satokisavehnäksi turhan harvaksi kuten tänä keväänä kävi. #satokisa2026 #syysvehnäkisa
1 kuukausi ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari