Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

hinta

  • Kolumnit
/ 29.5.2026

Proteiinin merkitys maitomarkkinoilla kasvaa edelleen

Maidontuotanto on kasvanut alkuvuonna useissa keskeisissä EU:n tuottajamaissa suhteellisen vakaiden rehukustannusten ja kohtuullisena pysyneen hintatason tukemana. Tarjonnan kasvu on lisännyt…

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 24.7.2025

Lannoitteet kalliita, vilja halpaa

Lannoitteet eivät ole pitkään aikaan olleet näin kalliita suhteessa viljan hintaan. EU:ssa tilanne on erityisen tukala, sillä EU asetti venäläisille lannoitteille tuontitullit heinäkuun alusta alkaen. Tullit kiristyvät rajusti vuoteen 2028 mennessä.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 27.3.2025

Eurooppa kärsii kalliista maakaasusta

Lannoitteiden hinnat kääntyivät Suomessa alkuvuodesta nousuun. Nousu oli kohtuullisen nopeaa ja hinnastoihin tehtiin useampi korotus lyhyen aikavälin sisällä. Maaliskuun alussa kotimaan lannoitteiden hinnat olivat runsaan viidenneksen korkeampia verrattuna lannoitevuoden aloitukseen kesäkuussa. Kehityksen taustalla on maakaasun hintaheilahtelut, jotka välittyvät typpilannoitteiden hintoihin verraten lyhyellä viiveellä. Hintojen nousu on hidastanut lannoitteiden kysyntää. Alkukauden vilkkaan kaupankäynnin ja edelliseltä satokaudelta säästyneiden varastojen seurauksena tiloilla kuitenkin on lannoitteita normaali määrä.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 19.12.2024

Kauraa riittää kaikille

Vuosi sitten uuden sadon vientikaurasta tarjottiin 250 euroa tonnilta, sillä varastot olivat ohuet. Nyt kauraa riittää markkinoilla, ja uuden sadon kauran voi kiinnittää noin 200 euron tonnihintaan. Kanadan sato oli pettymys, joten kauraa ei ole maailmassa kuitenkaan liikaa.

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 29.8.2024

Tuotannon kasvu tasoittaa viljan hintoja

Korjattavasta viljasadosta on tulossa vähintään normaali. Se tarkoittaa kaikkien aikojen suurinta viljan kokonaissatoa maailmassa. Tuotanto kasvaa viime satovuoteen verrattuna sekä Suomessa että maailmalla. Tuotannon kasvu tarkoittaa laskevia hintoja. Suomessa hinnat laskevat ennakolta kansainvälisiä tai Euroopan unionin sisämarkkinoiden hintoja enemmän. Tämä johtuu siitä, että kotimaan markkinoilla viljan tarjonta ylittää kotimaisen käytön selvästi. Viljaa riittää vientiin, mutta keskimääräiset vientihinnat laskevat maailmanmarkkinahintojen vanavedessä.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
  • Talous ja yrittäminen
/ 21.3.2024

Lannoitekaupan uusi normaali

Euroopan kaasukriisi on ohi ja sitä myötä lannoitteiden hinnat laskusuunnassa. Täydellistä paluuta entiseen ei kuitenkaan ole. Euroopan komissio arvioi energian ja sitä kautta lannoitteiden jäävän sotaa kalliimmalle tasolle seuraavaksi 10 vuodeksi. KM ennustaa kolmosella alkavia avaushintoja.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
  • Talous ja yrittäminen
/ 18.1.2024

Kauran kysynnän huippu on nyt

Kaura on tulevan kasvukauden kannattavin vilja – jos hinnan kiinnittää nyt. Uuden sadon kauran hinnat liikkuvat 225–240 euron tuntumassa ja vientikauraa kiinnitettiin joulukuun kampanjoissa 250 euron tonnihintaan. Kaura on nyt vähissä koko Euroopassa, mutta hinta voi romahtaa syksyllä.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 28.8.2023

Kaasu jälleen kysymysmerkki

Eurooppaan tuotiin viime kaudella ennätysmäärä lannoitteita, sillä oma tuotanto väheni kalliin kaasun vuoksi. Kaasun hinta heiluttaa edelleen markkinaa ja kallistuneen kaasun myötä lannoitteiden hinnat ovat nousussa. Lannoitteiden kysyntä on elpynyt kahden hiljaisemman vuoden jälkeen.

Siirry artikkeliin

  • Energia
/ 7.8.2023

Energian hinta laskee

Energian hinnat ovat laskeneet Suomessa laajasti koko alkuvuoden. Kokonaisuudessaan energiamarkkinat ovat muutenkin tasoittuneet. Talouskasvun hidastuminen on heikentänyt kysyntää ja samalla esimerkiksi maakaasuvarastot Euroopassa ovat leudon talven jäljiltä melko täynnä. Vaikutukset heijastuvat suoraan Suomeen, vaikka viime kädessä hinta määräytyykin kotimaassa. Markkinoiden epävarmuus ei ole kokonaan väistynyt. Hintojen muutokset voivat olla nopeita ja yksittäisiä hintapiikkejä nähdään jatkossakin.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 27.7.2023

Sokerijuurikkaan viljely kiinnostaa

Sokerijuurikasala elpyi viime vuoden notkahduksesta. Kasvukauden alku asetti haasteita tietyillä viljelyalueilla, mutta sitkeä sokerijuurikas näyttäisi selviävän alun vaikeuksista hyvin. Sokerijuurikkaan viljelyn ympärillä tuntuu olevan kovaa säpinää ja toimiala saa viljelijöiltä paljon kehuja.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 16.9.2022

Mitä saa lisätonnilla?

Acerin ja Huawein monin tavoin samanlaiset läppärit painivat hyvin eri hintaluokissa. Lisärahalla saa ennen kaikkea parempaa laatua.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 28.4.2022

Uudet raaka-aineet eivät ole tasalaatuisia

Epävakaa maailmantilanne aiheuttaa haasteita tuotantoeläinten ruokintaan. Raaka-aineiden hinnat ovat nousseet ja saatavuus huonontunut, joten perinteisten valkuais- ja energialähteiden tilalle saattaa olla tarpeen ottaa käyttöön korvaavia raaka-aineita, joiden saatavuus on varmempi ja hinta halvempi. Ihan yksinkertaista tämäkään ei ole muun muassa korvaavien raaka-aineiden laatuvaihteluiden ja maittavuuden haasteiden vuoksi.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 26.12.2021

Tyhjästä on paha nyhjästä

  Kuluvan vuoden 2021 aikana on ilmennyt puutetta erilaisista asioista, traktorin varaosista autoihin, säkeistä viljelykasvien siemeniin jne. Syynä on tavaroiden…

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 22.12.2021

EU:n öljykasvimarkkinoiden kasvu hukassa

Maatalousmarkkinat ovat kahden viime vuoden aikana olleet ihan kunnollisessa turbulenssissa. Markkinoita ovat heilautelleet ainakin sääolosuhteet, afrikkalainen sikarutto ja korona sekä siitä aiheutunut raaka-ainemarkkinoiden epävarmuus. Nämä vaikutukset näkyvät myös öljy- ja valkuaiskasvimarkkinoilla. Merkittävin öljykasvimarkkinoita määrittävä kasvi on soija. Tämä näkyy myös Euroopan unionissa, vaikka sisämarkkinoiden merkittävimmät öljykasvit ovat rapsi ja rypsi sekä auringonkukka.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Sähkömarkkinoilla ison mittakaavan muna–kana-tilanne
    Datakeskusbuumi on saanut monet miettimään sähkön ja tämän siirron tulevaa hintakehitystä. Hintaa ajatellen huolia on tyynnytelty oletetulla tuulisähkön lisärakentamisella, jonka pitäisi kuitata kysynnän kasvu. Energian tuotannon, siirron ja käytön kasvattaminen samanaikaisesti heittää kuitenkin haasteensa....
  • Sähköstä paljon tarjontaa reservimarkkinnoilla
    Sähkön akkuvarastointi on lisääntynyt kaikissa kokoluokissa, mikä alkaa jo näkyä reservimarkkinoiden saturoitumisena. Paikalliset jakeluverkot tutkivat nyt mahdollisuuksia tehostaa paikallista joustoa akkujen ja joustosopimusten avulla. Verkkoyhtiöt voisivat välttää joustojen avulla investointeja fyysisen siirtokapasiteettiin....
  • KM kokeilee: Netti aina mukana
    Matkakäyttöön tarkoitetut 5g-reitittimet ovat erittäin monikäyttöisiä laitteita. Kun netin on toimittava luotettavasti erilaisissa ympäristöissä, kannattaa laitteeseen usein sijoittaa vähän ylimääräistä rahaakin....

Luetuimmat

  • Ennallistamiseen vaikuttamisen aika on nyt
    Virallistiedon mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus luonnon ennallistamisesta astui voimaan...
  • KM kokeilee: Verkko pöydälle ja taskuun
    Mobiilidataverkon reitittimiä on tarjolla useita eri tyyppejä. Testasimme Huawein sisäkäyttöön tarkoitetun...
  • Jalasjärvellä peräti 13 ajosilppurin keskittymä
    Ajosilppurit yleistyvät vähitellen ja korvaavat etenkin noukinvaunut karjatilojen säilörehunkorjuussa. Esimerkiksi entisen...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Hirvilammen Luomulla emolehmät ovat rotaatiolaidunnuksessa. Näin nurmen käyttö on tehokasta, eivätkä naudat karkaile. Tähän siirtyminen oli helppoa, kertoo Otto Paakkala. Video on kuvattu 16.6.2026. #rotaatiolaidunnus @hirvilammenluomu
  • Mattias Anomaa Pelkolan kartanosta Hattulasta on satokisassa mukana luomu-Turanuksella. Mattias siirsi pellot luomuun 2019 ja kylvää System Cameleon -kylvökoneella. Videolla Mattias kertoo, miten viljely on muuttunut luomun myötä. Peltoviljely ei ollut aiemmin kannattavaa. Nyt luomusato myydään ulos, ja sikojen tarvitsema rehuvilja ostetaan lähiseudulta. #satokisa2026 #syysvehnäkisa #Turanus #luomu Video on kuvattu 16.6.
  • Borgebyssä opittua: öljyretikka on pitkällä tähtäimellä kannattavin välikasvi, vaikka siitä ei Ruotsissa makseta yhtä hyvin kuin raiheinästä. Englanninraiheinä on jees, mutta Italianraiheinästä koituu rikkaruoho-ongelma. #Borgeby
  • Orimattilan Pennalassa viljelevän Patrik Nummelan Ceylon on kylvetty 9.9.2025 herneen jälkeen. Suuri osa kevytmuokattiin, mutta osa kynnettiin. Syksyllä kevytmuokatut olivat parempia, mutta nyt kynnetty puoli pellosta on selkeästi tiheämpi. Siemen oli omaa TOSia, ja sitä käytettiin 240 kg/ha. Kylvölannoitus oli 100 kg/ha NPKS 15-7-13-9. Keväällä annettiin Rikkisalpietaria 80 kg/ha ja CANia 380 kg/ha. Rikkakasvit ruiskutettiin Rexadella, joka lyhensi vähän kortta. Huhtikuun kuudes päivä satoi 8,5 mm, sen jälkeen seuraava sade oli vasta 18.5.  Ceylon on hyvällä mallilla, mutta tiheys jäi satokisavehnäksi turhan harvaksi kuten tänä keväänä kävi. #satokisa2026 #syysvehnäkisa
  • AgriSimolan KWS Emerick on satokisan ennakkosuosikki kevään sateiden ja John Jordaksen hellän huolenpidon vuoksi. Syysvehnä on saanut "vähän mutta usein" - lannoitetta on levitetty sateiden alle monta kertaa ja ruiskun kanssa on myös ajeltu pellolla. Ainoa uhka on syysvehnä esikasvina, se yleensä rokottaa tonnin pois sadosta. Tällä lohkolla on kuitenkin pitkä nurmihistoria ja karjanlantaa on käytetty. Sen näkee juuripaakun muruista. #KWSEmerick on toista vuotta viljelyssä, siemen on hankittu @junttilantila @john_jordas oli viime vuonna @basf_agro_nordics #FollowAFarmer -tähti ja sieltäkin tarttui kaikenlaista mukaan. Video on kuvattu 24.6. Artjärvellä. @agrisimolaoy #satokisa2026 #syysvehnäkisa
  • Mika Örrin #NOSTuija on menossa siemeneksi @hankkijafi. Se on yksi satokisan kiinnostavimmista syysvehnälajikkeista, koska sitä ei ole viljelty aiemmin. Lajikekokeissa se on pärjännyt hyvin. Tuija on kylvetty 10.9. ja esikasvina on osalla lohkoa ohra ja osalla rypsi. #satokisa2026 #syysvehnäkisa Video on kuvattu 17.6. Perniössä. Pellolla mukana myös puoliso Tiina Pessala.
  • Rehuntekoa Kouvolan Oravalassa LuomuMattisen tilalla. @tommihasu siilon päällä, kolme omaa kärrykuskia ja kaksi @kuljetusurakointinoukkalaoy. Sieltä myös ajosilppuri. Tämä käy rivakasti.
  • Veljekset Olli-Pekka ja Veli-Mikko Veikkolin osallistuvat satokisaan luomu-Urholla, jonka esikasvi on syysvehnä. Lannoituksena on biokaasulaitoksen liete syksyllä ja keväällä. Liete levitettiin huhtikuussa kerralla, ja toukokuun alussa sadetettiin kerran. Salon Kiikalassa kevät oli kuiva, ja sadetuksella saatiin selvä hyöty. Urho on kylvetty syyskuun kuudes päivä. Tarkoitus oli osallistua Informerilla, mutta se ei selvinnyt talvesta. #satokisa2026 #syysvehnäkisa Video on kuvattu 17.6.
  • Näsen Kartanossa Perniössä on viljelty aikaista Aspekt-syysvehnää jo useampi vuosi. Se on satoisampi kuin Norin, ja mennyt aina leipäviljaksi, kertoo Kasper Silén. Aspekt on kylvetty 11.9. ja esikasvina on herne. @tilasiemen suosittelee Aspektille aikaista kylvöä. Kevät oli kuiva ja yöpakkaset jatkuivat pitkään, joten kasvusto on harvempi kuin viime vuonna. Tähkälle Aspekt tuli kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Tämä pelto on vahvoilla talouskisassa. Video on kuvattu 17.6. #satokisa2026 #Syysvehnäkisa
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Hirvilammen Luomulla emolehmät ovat rotaatiolaidunnuksessa. Näin nurmen käyttö on tehokasta, eivätkä naudat karkaile. Tähän siirtyminen oli helppoa, kertoo Otto Paakkala. Video on kuvattu 16.6.2026. #rotaatiolaidunnus @hirvilammenluomu
1 viikko ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Mattias Anomaa Pelkolan kartanosta Hattulasta on satokisassa mukana luomu-Turanuksella. Mattias siirsi pellot luomuun 2019 ja kylvää System Cameleon -kylvökoneella. Videolla Mattias kertoo, miten viljely on muuttunut luomun myötä. Peltoviljely ei ollut aiemmin kannattavaa. Nyt luomusato myydään ulos, ja sikojen tarvitsema rehuvilja ostetaan lähiseudulta. #satokisa2026 #syysvehnäkisa #Turanus #luomu Video on kuvattu 16.6.
2 viikkoa ago
View on Instagram |
2/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borgebyssä opittua: öljyretikka on pitkällä tähtäimellä kannattavin välikasvi, vaikka siitä ei Ruotsissa makseta yhtä hyvin kuin raiheinästä. Englanninraiheinä on jees, mutta Italianraiheinästä koituu rikkaruoho-ongelma. #Borgeby
2 viikkoa ago
View on Instagram |
3/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Orimattilan Pennalassa viljelevän Patrik Nummelan Ceylon on kylvetty 9.9.2025 herneen jälkeen. Suuri osa kevytmuokattiin, mutta osa kynnettiin. Syksyllä kevytmuokatut olivat parempia, mutta nyt kynnetty puoli pellosta on selkeästi tiheämpi. Siemen oli omaa TOSia, ja sitä käytettiin 240 kg/ha. Kylvölannoitus oli 100 kg/ha NPKS 15-7-13-9. Keväällä annettiin Rikkisalpietaria 80 kg/ha ja CANia 380 kg/ha. Rikkakasvit ruiskutettiin Rexadella, joka lyhensi vähän kortta. Huhtikuun kuudes päivä satoi 8,5 mm, sen jälkeen seuraava sade oli vasta 18.5. Ceylon on hyvällä mallilla, mutta tiheys jäi satokisavehnäksi turhan harvaksi kuten tänä keväänä kävi. #satokisa2026 #syysvehnäkisa
2 viikkoa ago
View on Instagram |
4/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
AgriSimolan KWS Emerick on satokisan ennakkosuosikki kevään sateiden ja John Jordaksen hellän huolenpidon vuoksi. Syysvehnä on saanut "vähän mutta usein" - lannoitetta on levitetty sateiden alle monta kertaa ja ruiskun kanssa on myös ajeltu pellolla. Ainoa uhka on syysvehnä esikasvina, se yleensä rokottaa tonnin pois sadosta. Tällä lohkolla on kuitenkin pitkä nurmihistoria ja karjanlantaa on käytetty. Sen näkee juuripaakun muruista. #KWSEmerick on toista vuotta viljelyssä, siemen on hankittu @junttilantila @john_jordas oli viime vuonna @basf_agro_nordics #FollowAFarmer -tähti ja sieltäkin tarttui kaikenlaista mukaan. Video on kuvattu 24.6. Artjärvellä. @agrisimolaoy #satokisa2026 #syysvehnäkisa
2 viikkoa ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Mika Örrin #NOSTuija on menossa siemeneksi @hankkijafi. Se on yksi satokisan kiinnostavimmista syysvehnälajikkeista, koska sitä ei ole viljelty aiemmin. Lajikekokeissa se on pärjännyt hyvin. Tuija on kylvetty 10.9. ja esikasvina on osalla lohkoa ohra ja osalla rypsi. #satokisa2026 #syysvehnäkisa Video on kuvattu 17.6. Perniössä. Pellolla mukana myös puoliso Tiina Pessala.
3 viikkoa ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Rehuntekoa Kouvolan Oravalassa LuomuMattisen tilalla. @tommihasu siilon päällä, kolme omaa kärrykuskia ja kaksi @kuljetusurakointinoukkalaoy. Sieltä myös ajosilppuri. Tämä käy rivakasti.
3 viikkoa ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Veljekset Olli-Pekka ja Veli-Mikko Veikkolin osallistuvat satokisaan luomu-Urholla, jonka esikasvi on syysvehnä. Lannoituksena on biokaasulaitoksen liete syksyllä ja keväällä. Liete levitettiin huhtikuussa kerralla, ja toukokuun alussa sadetettiin kerran. Salon Kiikalassa kevät oli kuiva, ja sadetuksella saatiin selvä hyöty. Urho on kylvetty syyskuun kuudes päivä. Tarkoitus oli osallistua Informerilla, mutta se ei selvinnyt talvesta. #satokisa2026 #syysvehnäkisa Video on kuvattu 17.6.
3 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Näsen Kartanossa Perniössä on viljelty aikaista Aspekt-syysvehnää jo useampi vuosi. Se on satoisampi kuin Norin, ja mennyt aina leipäviljaksi, kertoo Kasper Silén. Aspekt on kylvetty 11.9. ja esikasvina on herne. @tilasiemen suosittelee Aspektille aikaista kylvöä. Kevät oli kuiva ja yöpakkaset jatkuivat pitkään, joten kasvusto on harvempi kuin viime vuonna. Tähkälle Aspekt tuli kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Tämä pelto on vahvoilla talouskisassa. Video on kuvattu 17.6. #satokisa2026 #Syysvehnäkisa
3 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari