Kauran kysynnän huippu on nyt
Kaura on tulevan kasvukauden kannattavin vilja – jos hinnan kiinnittää nyt. Uuden sadon kauran hinnat liikkuvat 225–240 euron tuntumassa ja vientikauraa kiinnitettiin joulukuun kampanjoissa 250 euron tonnihintaan. Kaura on nyt vähissä koko Euroopassa, mutta hinta voi romahtaa syksyllä.
Kaurasadot olivat heikot koko Euroopassa. Ruotsissa tuli katovuosi ja Suomen murheena olivat toksiinit ja muut laatuongelmat. Euroopassa oli kuivaa ja Briteissäkin korjattiin pienin kaurasato seitsemään vuoteen. Sato oli niukka myös Kanadassa. Ylimääräistä kauraa ei ole missään.
Rehupuolella kauraa voi korvata toisilla komponenteilla, ja näin on myös tehty Euroopassa. Mutta elintarvikelaatuisen kauran hintaa pidättelee oikeastaan vain yleinen hintataso, viljapörssien alavireys ja kauran laatumurheet.
Kysyntää Euroopassa olisi kyllä, ja se kysyntä on juuri nyt, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Jouko Korkeamäki Hankkijalta. Kauraa lähtee Suomesta vientiin joka viikko 3 000–4 000 tonnin laivalastillinen.
Viennissä kaupat tehdään reippaasti etukäteen, ja myyjällä on oltava kyseinen kauramäärä turvattuna, viljakaupan tuoteryhmäjohtaja Sam Tallberg Viljelijän Berneriltä selittää.
”Lyhyeksimyynti on aina iso riski. Sopimuksellista selkänojaa täytyy olla.”
Vientilaatu on huomattavasti parempaa kuin kauran elintarvikelaadun minimivastaanottoraja Suomessa, Tallberg sanoo. Ja sopimus on sitova. Myyjä sitoutuu toimittamaan tavaran ostajalle.
Ruotsissa kauran vientisopimusten teko keskeytettiin alkukesästä kuivuuden vuoksi. Silti Ruotsi ei saanut sovittua toimitusmääräänsä täyteen, vaan joutui ostamaan kauraa muualta. Tällaisissa tilanteissa hintalapussa on monta nollaa.
Tällä hetkellä vientiin lähtevistä eristä kaupat on tehty viime kesänä tai syksynä. Tämän sadon kauralle on edelleen kysyntää, mutta vienti-ikkuna sulkeutuu pian.
Joulukuun kampanjoissa 250 euron hinta
Uuden sadon vientisopimusten kauran hankinta aloitettiin joulukuussa 250 euron kampanjalla, Tallberg kertoo.
Kampanja rajoitettiin tiukasti Viljelijän Bernerin joulukuun tilaisuuksiin, ja sopimukseen oli mahdollisuus tarttua noin vuorokauden ajan. Perushinta oli 250 euroa tonnilta vientisatamaan toimitettuna puintiaikana.
Hankkijalla oli vastaava kampanja, joka toteutettiin puhelimitse, Korkeamäki kertoo.
Siinäkin hinta oli 250 euroa tonnilta ja toimitusaika lokakuusta eteenpäin.
Kampanja tuotti hyvin tulosta, ja näiden sopimusten turvin uskaltaa jo solmia vientisopimuksia saksalaisille myllyille. Tällä hetkellä käydään kauppaa syksyn vientiä varten. Jossain vaiheessa siihen tulee hengähdystauko, Tallberg jatkaa.
Saksalaiset kauramyllyt eivät uskalla jäädä spekuloimaan kauran saatavuuden kanssa, vaan turvaavat raaka-aineen ajoissa.
Saksalaiset kauramyllyt ovat tyypillisesti pieniä perheyrityksiä, joilla ei ole rahkeita sopimusviljelyttämiseen. Kaura ostetaan välittäjiltä. Myllyt eivät ole myöskään investoineet varastointikapasiteettiin, vaikka kauran hinta onkin heilahdellut rajusti, Korkeamäki sanoo.
Tallberg ei muista toista kertaa, jolloin uuden sadon kauran hinta olisi ollut edellisvuoden puolella näin hyvä.
”Hinta on nyt oikeasti hyvä, sekä historiallisesti että absoluuttisesti.”
Tammikuun toisella viikolla uuden sadon hinta liikkuu 235 euron tuntumassa. Voi olla, että kauran vientikaupassa parhaat hinnat menivät jo.
”Kalleimmat hinnat vientikaupassa uudelle sadolle ovat ne ensimmäiset kaupat”, sanoo Latmännen Agron viljajohtaja Jaakko Huokkola.
Kauran hinta elää omaa elämäänsä
Myös rehukaura on hinnoissaan. Syksyn rehukaurasadon saa kiinnitettyä kovempaan hintaan kuin leipälaatuisen kevätvehnän. Sama pätee kuluvan kauden satoon ainakin tammikuun toisen viikon hinnoilla.
Kauran hinta elääkin aivan omaa elämäänsä. Vehnää, ohraa ja maissia saa yleensä aina markkinoilta jostain. Kaura on sen sijaan marginaalikasvi, vaikka sitä viljelläänkin Suomessa runsaasti.
Rehukauran hinnassa on myös suurin laskuriski, Korkeamäki sanoo. Muualla Euroopassa rehu- ja elintarvikelaatuisen kauran hintaero on 50 euroa tonnilta.
Suomessa kauralla on kolme tukijalkaa: vientiin menee keskimäärin 300 000 tonnia elintarvikelaatuista kauraa, kotimaiset myllyt käyttävät 150 000 tonnia ja rehuteollisuus 220 000 tonnia. Tällä viljamarkkinakaudella viennin osuudeksi on arvioitu VYR:in taseessa 280 000 tonnia ja maatilojen rehukäytöksi 270 000 tonnia.
Vienti kannattelee kauran hintaa. Kotimaisessa myllyteollisuudessa suurin vilja on leipävehnä. Hyvälaatuiselle kevätvehnälle on varmasti kysyntää. Ohralla puolestaan kotimaan niukka sato on pitänyt hintaa korkealla. Baltiassa rehuohra on ollut koko kauden 50 euroa halvempaa.
Vientikauppa avasi uuden sadon hinnat myllyjä aiemmin. Fazer Mylly ja Raisio tarjoavat myllylaatuisesta kaurasta 235–238 euroa tonnilta syksyn toimituksiin. Helsingin Mylly antaa uuden sadon hinnat helmikuussa.
A-Rehun takuupohjahinta uuden sadon kauralle on 225 euroa tonnilta. Kalenterivuonna 2023 tehtiin kauralla uusi ennätys, kun A-Rehu osti yli 90 000 tonnia kauraa, hankintapäällikkö Taneli Marttila kertoo.
A-Rehu kuorii kaiken käyttämänsä kauran, joten DON-toksiinit eivät ole olleet suuri este tämän sadon kaurassa. Rehukäyttöä ei ole vähennetty, vaikka kaura onkin hinnoissaan.
DONit rajoittavat kauran vientiä
Elintarvikekauralla toksiinit ovat hankaloittaneet erityisesti vientikauppaa. Toksiinit analysoidaan jokaisesta kuormasta. Näytteet otetaan vielä laivalastista ennen lähtöä ja vastaanottaja analysoi ne loppupäässä, Korkeamäki kertoo.
Tällä hetkellä epätietoisuutta aiheuttaa se, ettei kukaan tiedä, minkä verran ja minkä laatuista kauraa maatilojen varastoissa on. Vientikauppoja ei uskalleta tämän kauden kaurasta tehdä, ennen kuin kaura on analysoituna siilossa.
Kauraa menisi vientimarkkinoille enemmän, mutta DONit rajoittavat vientiä, Huokkola vahvistaa.
Maatilavarastojen laatu mietityttää myös kotimaista myllyteollisuutta. Kenelläkään tuskin on kaikkea kauraa varastolaarissa vielä tässä vaiheessa vuotta. Myllyt ovat lisänneet kauran sopimustuotantoa, mutta osa ostetaan silti välittäjiltä, pääasiassa Hankkijalta ja Lantmänneniltä.
Raision seurannassa 16 prosenttia kauranäytteistä ei kelpaa elintarvikekäyttöön liian korkean DON-toksiinipitoisuuden vuoksi, kertoo hankintapäällikkö Minna Oravuo Raisiolta.
”Kauran laatu oli tyydyttävä. Vastaanotossa keskimääräinen hehtolitrapaino on 57,2 kiloa, pikkujyvien osuus 5,2 prosenttia ja valkuaispitoisuus 12,4 prosenttia.”
Uuden sadon kaurasta on analysoitava DON-toksiinien lisäksi myös T-2+HT-2 -toksiinit, Oravuo muistuttaa.
EU on asettamassa raja-arvon myös T-2+HT-2-toksiineille, ja päätöksen pitäisi astua voimaan 1.7.2024.
T-2+HT-2 on Fusarium langsethiae -sienen tuottama toksiini, joka on Suomessa onneksi harvinaisempi kuin DON-toksiinit. Sitä löytyy kyllä vuosittain yksittäisistä eristä, mutta raja-arvo ylittyy harvoin. Sitä muodostuu tyypillisesti kuumissa ja kuivissa olosuhteissa.
EU:n asettamat raja-arvot vaihtelevat eri viljoilla. Vehnällä ja rukiilla raja-arvo on 50 mikrogrammaa kiloa kohti, mallasohralla 200 µg/kg, ohralla (muuhun käyttötarkoitukseen kuin maltaaksi) 150 µg/kg ja kauralla 1 250 µg/kg.
Toksiinipitoisuus määritetään viljakuor-man vastaanotossa samoin kuin tehdään DON-toksiinien kanssa. Jos raja-arvo ylittyy, viljaerä ei kelpaa elintarvikkeeksi.
Romahtaako hinta syksyllä?
Markkina pyytää nyt kauraa kylvöön, ja tuotantomäärä varmasti kasvaa. Jos saadaan suotuisa kasvukausi, kauraa tulee rutkasti markkinoille. Se tietää hintojen rivakkaa tippumista.
Kanadan tuontitullin poistuminen asettaa myös jonkinlaisen hintakaton eurooppalaiselle kauralle. Kanadan glyfosaattikäyttö kuitenkin ehkäisee elintarvikekauran tuontia, Korkeamäki uskoo.
Kanadassa kauran glyfosaattituleennutus on yleisesti käytössä.
Mutta jos Amerikan ja Euroopan välinen hintaero muodostuu tarpeeksi suureksi, lähtee kaura kyllä silloin liikkeelle ja hankintaketjuja ryhdytään virittelemään.
Suomalaisen ja ruotsalaisen myllykauran kysyntää ylläpitää myös pohjoismainen laatu. Kanadassa kauran valkuaispitoisuus on helposti korkeampi, mutta hehtolitranpainossa ja jyvän koossa ei päästä pohjoismaisiin lukemiin.
Pohjoismaista kauraa käytetään, kun halutaan suuria, kauniita, vaaleita hiutaleita vaikkapa mysliin. ◻