Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

EU

  • Kasvinviljely
  • Talous ja yrittäminen
/ 6.8.2026

Euroopan komission lannoitesuunnitelma ei tarjoa nopeita ratkaisuja

Euroopan komissio julkisti toukokuussa lannoitteita koskevan toimintasuunnitelman. Suunnitelman tavoitteena on muodostaa näkymä siitä, miten Euroopan unionissa turvataan kohtuuhintaisten lannoitteiden saatavuus ja tuotanto, ja samalla vähennetään riippuvuutta kemiallisista tuontilannoitteista. Julkaisuajankohdan takia suunnitelmaan luotiin odotuksia myös suorista ja nopeista keinoista Lähi-idän sodasta aiheutuneiden markkinavaikutusten tasoittamiseen. Suunnitelmassa käsitellyt lyhyen aikavälin kriisitoimet on kuitenkin sidottu pidemmän aikavälin rakennemuutokseen, eikä niitä varsinaisesti esitetä kevään markkinaheilahteluihin sidottuina irrallisina tukitoimina.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 23.7.2026

Pääkirjoitus: EU on aseeton monella tapaa

Euroopan unioni on kipuillut maailmanpolitiikan keskellä jo vuosia. Yhtenäisen poliittisen, sotilaallisen ja taloudellisen linjan luominen Venäjän ja Yhdysvaltojen suuntaan on…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 22.12.2025

Terveisiä Brysselistä!

Pääsimme viljelijäkaveriryhmän kanssa marraskuussa europarlamentaarikko Elsi Kataisen vieraaksi pääkallonpaikalle Euroopan parlamenttiin Brysseliin. Meillä oli mahdollisuus nähdä aitiopaikalta, mitä MEPin työ…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 18.12.2025

Biotalouden mahdollisuuksia ei saa hukata

Euroopan komissio julkaisi marraskuun lopussa uudistetun EU:n biotalousstrategian. Painotukset ovat ensimmäisen strategian julkaisemisen jälkeen runsaan vuosikymmenen varrella muuttuneet, mutta lähtökohta…

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 25.9.2025

Maatalouspolitiikan konkari keskittyisi tukemaan nuoria viljelijöitä

Suomalainen virkamies ei ole liian pikkutarkka, tyrmää maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö ja pitkän linjan maatalousvaikuttaja Pekka Pesonen. Tukia hän ohjaisi nykyistä vahvemmin aktiiviviljelijöille. Onko yhteiskunnalla velvollisuus maksaa kymmenien vuosien ajalta pellon varallapitoa, hän kysyy.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 18.6.2025

Biotaloutta uudistetaan tuulisilla vesillä

EU uudistaa parhaillaan vuonna 2018 julkaistua biotalousstrategiaansa. Kesäkuun loppupuolella sulkeutuu komission julkinen kuuleminen, jonka kautta eri sidosryhmät pystyvät tuomaan kantojaan…

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 31.5.2025

Riskiympäristön muuttuminen

Riskienhallintaa toteutetaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja toisaalta kokonaan markkinalähtöisten toimenpiteiden yhdistelmänä. Riskienhallinnan tulisi kyetä vastaamaan nykyistä paremmin äkillisiin markkina- ja tuotantomuutoksiin. Suomessa ei ole otettu käyttöön EU:n vapaaehtoista riskienhallintavälinettä.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 15.3.2025

Maatalous on kaupan vapautumisen suuri hyötyjä

Kansainvälisen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maailmankaupan vapauttaminen maalataan etujärjestökeskustelussa lähes poikkeuksetta kuoliniskuksi milloin Suomen milloin Euroopan unionin maataloudelle. Tuorein keskustelu liittyi…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 20.2.2025

Asioiden monimutkaistaminen on myös vallankäyttöä

Asioiden monimutkaistaminen on vahva vallankäytön muoto. Mitä monimutkaisemmin lakipaketteja perustellaan, sitä enemmän valtaa siirtyy valmistelijoille ja tuomioistuimille. Periaate pätee niin…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 26.9.2024

Biotalous keskelle EU:n teollisuuspolitiikkaa

Alkanutta parlamenttikautta leimaa epävarmuus. Ukrainan sota jatkuu, eikä sille näy loppua. Kauppapolitiikassa protektionismi nostaa päätään ja isot maat luovat valtiontukijärjestelmiä,…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 16.8.2024

Mihin menet, Suomen maatalous?

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on menossa kohti suurta murrosta ja suurella todennäköisyydellä kriisiytyy, jos unioniin otettaisiin sellaisia uusia jäsenvaltioita kuten Ukraina…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 25.7.2024

Pitkälle venyi kevätistuntokausi

Tänään kolumnia kirjoittaessani on meneillään eduskunnan kevätkauden viimeinen istuntopäivä. Istuntokausi on venynyt normaalia pidempään, mutta sille on ollut hyvä syy….

Siirry artikkeliin

  • Talous ja yrittäminen
/ 25.7.2024

Ukrainan EU-jäsenyydellä markkina- ja politiikkavaikutuksia

Ukraina askeltaa kohti Euroopan unionin jäsenyyttä Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta huolimatta. Jäsenyys on kuitenkin pitkän tien takana. Toteutuessaan jäsenyys haastaa sekä EU:n että Ukrainan. Maatalouden rooli on iso, mutta esimerkiksi lyhyen aikavälin markkinavaikutukset näyttävät maltillisilta. Suuremmat vaikutukset peilaavatkin suoraan EU:n budjettiin ja sen rakenteisiin. Todennäköistä on, että vaikutuksiin aletaan EU:n maatalouspolitiikassa ja sen rahoituksessa varautua jo vuonna 2028 alkavan politiikkakauden aikana, vaikka varsinainen jäsenyys on arviolta vähintään vuosikymmenen päässä.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 25.4.2024

Suomen avaintavoitteet EU-vaalikaudelle 2024–2029

Mennyt talvi oli pitkä, kylmä ja luminen, mutta tätä kirjoittaessa on kevät lähtenyt etenemään vauhdilla. Politiikan saralla voi todeta, että…

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Häpeä pitkittää maatilan talouskriisiä
    Ylivelkaantuneiden maatilojen kanssa työskentelevä Juha Peltonen kohtaa asiakkaat vertaisenaan. Hänen mukaansa talousvaikeuksista voidaan selvitä monella tavalla, mutta vaihtoehdot vähenevät sitä mukaa, mitä pidempään ongelmia piilotellaan....
  • Kolme askelta parempaan tautisuojaan
    Syyskuu on tautisuojauskuukausi. Syksyn ja talven lähestyessä tautipaine usein kasvaa, joten ennakointi on tärkeää. ...
  • Pelätty riski realisoitui
    Heinäkuun lopulla Suomessa toteutui se, minkä on ...

Luetuimmat

  • Hauhon peltopäivä: Lajikeseokset ja ruisvehnä kiinnostivat
    Hauhon peltopäivä heinäkuun viimeisenä päivänä Lantmännen Agron koetilalla keräsi satamäärin viljelijöitä...
  • Tuloskausi ei vakuuttanut
    Elokuun myötä salkkumme Q2-tuloskausi saatiin päätökseen. Vaikka pahoilta paettymyksiltä säästyttiin, kaikki...
  • Mihin katosi maanviljelyn taito?
    Maanviljelyssä on omat haasteensa. Miten saada erilaiset kasvit kasvamaan hyvin erilaisissa...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
  • Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. 

Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. 

Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen 

Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
  • Team Kimolan Bright puitiin ja punnittiin 20.8. Minni ja Janne Rouhiaisen kikka viime syksyn vedenpaljoutta ja talvituhoja vastaan oli jankkuroida pelto ennen kylvöä. Esikasvi oli herne, josta osa jouduttiin murskaamaan peltoon. Brightin kiusana ovat olleet myös hanhet. Kouvolan Kimolassakin oli keväällä kuivaa, mutta jollain konstilla Minni ja Janne saivat Brightin versomaan, tai ainakin pitämään useamman tähkän kuin kilpakumppanien vehnät. Sadonmääritystä hoiti Henna Aapro ja lopullinen puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Lahdessa. #satokisa2026
  • Ville Koivuniemi ei osannut heinäkuun puolivälissä päättää, osallistuuko satokisaan tällä RGT Marstrand -syysvehnällä, vaiko KWS Mintumilla. Molemmissa on virna esikasvina, ajettu ravinnetuhkaa ennen kylvöä, kylvötiheys on 650 itävää neliölle, ja kasvunsäädettäkin on annettu neljä kertaa. Jokaiseen tankilliseen on lorautettu myös kelaattimuotoisia hivenravinteita, joita Ville itse maahantuo. Tästä muutaman päivän päästä saatiin 116 mm sade, joka lakoonnutti molemmat vehnät. Tällä viikolla puidaan, aivan kuten Ville heinäkuussa arveli. #satokisa2026 #RGTMarstrand
  • KM Varjolohkon sato yllätti jälleen! Varjolohkon Ceylon puitiin ja punnittiin 17.8.2026. Lopullinen Puintikosteus oli 19,6 %. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun numerossa. Vielä neljä vehnää on puimatta. Varjolohkon Ceylonilla ei ole asiaa kymmenen parhaan joukkoon, mutta yllättävän hyvin kasvusto paikkasi kesän mittaan. Kiitokset puinnista Verkatakkilan tilalle! #satokisa2026
Katso Instagramissa
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
1 päivä ago
View on Instagram |
1/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
1 päivä ago
View on Instagram |
2/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
2 päivää ago
View on Instagram |
3/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
3 päivää ago
View on Instagram |
4/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
4 päivää ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
4 päivää ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Team Kimolan Bright puitiin ja punnittiin 20.8. Minni ja Janne Rouhiaisen kikka viime syksyn vedenpaljoutta ja talvituhoja vastaan oli jankkuroida pelto ennen kylvöä. Esikasvi oli herne, josta osa jouduttiin murskaamaan peltoon. Brightin kiusana ovat olleet myös hanhet. Kouvolan Kimolassakin oli keväällä kuivaa, mutta jollain konstilla Minni ja Janne saivat Brightin versomaan, tai ainakin pitämään useamman tähkän kuin kilpakumppanien vehnät. Sadonmääritystä hoiti Henna Aapro ja lopullinen puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Lahdessa. #satokisa2026
5 päivää ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Ville Koivuniemi ei osannut heinäkuun puolivälissä päättää, osallistuuko satokisaan tällä RGT Marstrand -syysvehnällä, vaiko KWS Mintumilla. Molemmissa on virna esikasvina, ajettu ravinnetuhkaa ennen kylvöä, kylvötiheys on 650 itävää neliölle, ja kasvunsäädettäkin on annettu neljä kertaa. Jokaiseen tankilliseen on lorautettu myös kelaattimuotoisia hivenravinteita, joita Ville itse maahantuo. Tästä muutaman päivän päästä saatiin 116 mm sade, joka lakoonnutti molemmat vehnät. Tällä viikolla puidaan, aivan kuten Ville heinäkuussa arveli. #satokisa2026 #RGTMarstrand
5 päivää ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM Varjolohkon sato yllätti jälleen! Varjolohkon Ceylon puitiin ja punnittiin 17.8.2026. Lopullinen Puintikosteus oli 19,6 %. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun numerossa. Vielä neljä vehnää on puimatta. Varjolohkon Ceylonilla ei ole asiaa kymmenen parhaan joukkoon, mutta yllättävän hyvin kasvusto paikkasi kesän mittaan. Kiitokset puinnista Verkatakkilan tilalle! #satokisa2026
1 viikko ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari