Saksassa kytee kaurakapina
Saksalaiset kauramyllärit kyllästyivät vuonna 2018 skandinaavisen kauran saatavuusongelmiin ja hintaheilahteluihin. Saksan myllyteollisuusliitto VGMS aloitti kampanjan saksalaisen kauranviljelyn elvyttämiseksi ja viljelyala olikin nyt suurin 10 vuoteen. Myllyt haluaisivat käyttää enemmän kotimaista raaka-ainetta. Onko tämä uhka Suomen kauranviennille?
Kaurabuumi koskettaa voimakkaasti Saksaa, sillä Saksa on EU-maiden suurin kauratuotteiden viejämaa.
Saksan markkinaosuus on noin 40 prosenttia EU:n kauratuotemarkkinoista. Saksalaisten kauramyllyjen tuotantomäärä on yli kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta ja tuotannon ennustetaan jatkavan kasvuaan.
Samaan aikaan kauran viljelyala on puolittunut. Saksalaiset kauramyllyt mylläävät pääasiassa suomalaista tuontikauraa.
Viljamarkkinakaudella 2019–2020 Saksa toi 578 000 tonnia kauraa. Tästä 43 prosenttia eli 248 000 tonnia tuli Suomesta. Saksa onkin Suomen tärkein kauranvientimaa. Suomesta vietiin viime kaudella 433 000 tonnia kauraa. Siitä 57 prosenttia meni Saksaan.
Käytännössä kaikki Saksan kauramyllyt käyttävät suomalaista myllykauraa raaka-aineenaan.
Katovuosi 2018 herätti saksalaiset myllärit
Myllykauran kallistuminen katovuonna 2018 herätti saksalaiset kauramyllärit. Kauramarkkina osoittautui liian epävarmaksi, ja asialle oli tehtävä jotain.
Saksan myllyteollisuus vaati silloin komissiota poistamaan väliaikaisesti kauran tuontitullin raaka-aineen hinnan pitämiseksi aisoissa.
Tuontitulli oli silloin 89 euroa tonnilta yhteisön ulkopuolelta ja 66,75 euroa Kanadasta tuotuna.
EU ja Kanada solmivat vapaakauppasopimuksen, jonka mukaan tuontitulli poistuu seitsemän vuoden siirtymäaikana vuoteen 2024 mennessä. Tällä hetkellä tuontitulli Kanadasta on noin 44 euroa tonnilta.
Tulleihin ei silloin koskettu, vaan kauraa haalittiin Baltiasta ja Espanjasta käsin, kun Suomesta ja Ruotsista ei saatu riittävästi. Suomen vienti ei juurikaan muuttunut, mutta Ruotsin kauranvienti tipahti silloin 90 000 tonniin.
Saksan kauramyllärit eivät kuitenkaan pitäneet hintarallista vaan halusivat kauran saatavuuden, tai ainakin hinnan, varmemmalle pohjalle.
Kauranviljelykampanja – Initiative Haferanbau
Saksan myllyteollisuusliitto VGMS polkaisi viime vuonna käyntiin kauranviljelykampanjan nimeltään ”Initiative Hafer-anbau”.
Sen tarkoitus on lisätä kauran viljelyä Saksassa ja houkutella viljelijöitä tekemään sopimuksia kauramyllyjen kanssa.
Kampanjassa ovat mukana kauramyllyt, elintarviketeollisuus, tutkimus, neuvonta, kasvinjalostus ja viranomaiset.
Tavoitteena on tehdä kaurasta kannattava viljelykasvi, ja turvata saksalaisten kauramyllyjen raaka-aineen saantia kotimaasta käsin.
Työntävänä voimana on Saksan maatalousministeri Julia Klöcknerin esittelemä viiden viljelykasvin malli.
Klöckner esitteli vuosi sitten Saksan uutta maatalousstrategiaa, jonka yhtenä tarkoituksena on lisätä viljelyn monimuotoisuutta ja vähentää lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä vuoteen 2035 mennessä
Tällä hetkellä 70 prosentilla peltopinta-alasta viljellään vain neljää viljelykasvia: syysvehnää, syysohraa, syysrapsia ja maissia.Jatkossa viljelijöitä patistetaan lisäämään viljelykasvivalikoimaa.
Tulisi viljellä enemmän palkokasveja, spelttiä, kauraa ja apilaa.
Kauramyllärit ovat tarttuneet tähän, ja markkinoivat nyt kauraa ekologisena vaihtoehtona viljelykiertoon.
Kaura nähdään Saksassa eräänlaisena ”hömppäheinänä”, joka lisää luonnon monimuotoisuutta. Kaura on syväjuurinen ja taudinkestävä, eikä sen viljelyssä tarvita suuria määriä lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita.
Kauran viljelyä markkinoidaan erilaisissa tapahtumissa. Berliinissä järjestettiin vuosi sitten kauranviljelyfoorumi. Tänä vuonna foorumi pidetään verkossa marraskuun lopussa Lyypekistä käsin.
Lue koko juttu KM:stä.
Teksti ja kuvat: Annaleena Ylhäinen