Ruokahyönteiset raivaavat tietä suomalaisten lautasille

Ruokahyönteisten kasvatus on vaihtumassa hiljalleen pienen piirin harrastelusta kohti laajempaa, kaupallista tuotantoa. Ison sysäyksen alan kehitykselle antoi maa- ja metsätalousministeriön päätös hyväksyä hyönteiset elintarvikkeiksi. Hyönteisten kasvatusta ruuaksi puoltavat niiden tehokas lisääntymiskyky ja rehunkäyttö sekä pieni tilantarve.

Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti syyskuussa 2017 sallivansa hyönteisten pääsyn elintarvikemarkkinoille. Muutoksen mahdollisti EU:n uuselintarvikeasetuksen tulkinnanvaraisuus: osa EU:n jäsenvaltioista on tulkinnut asetusta siten, että kokonaisten hyönteisten tuotanto ja myynti elintarvikkeeksi on ollut mahdollista.

Ministeriö päätyi suosittamaan samaa tulkintaa myös Suomelle, jotta hyönteisala saadaan elintarvikevalvonnan piiriin. Taustalla oli myös kuluttajien ja yritysten kasvava kiinnostus hyönteisruokaan ja sen kasvattamiseen.

Suomi oli kuudes EU-maa, joka salli hyönteisten kasvatuksen ja myymisen elintarvikkeena. Päätös pääsi yllättämään monen, sillä EU-asetusten tukinnat ovat perinteisesti olleet Suomessa tiukkoja.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira julkaisi marraskuun alussa 2017 hyönteisalaa koskevan ohjeistuksen. Hyönteisruuan myynti on näin ollen ollut mahdollista viime marraskuusta lähtien.

Toistaiseksi kaupoista löytyy vasta muutamia hyönteisiä sisältäviä tuotteita, kuten Entocuben sirkkamysli sekä suurella mediahuomiolla lanseerattu Fazerin sirkkaleipä. Molempiin tuotteisiin on käytetty ulkomaisia sirkkoja – sirkkamyslin sirkat tulevat Belgiasta ja sirkkaleivän Hollannista. Jatkossa, kotimaisen tuotannon kehittyessä, sirkat ovat molemmissa tuotteissa tarkoitus vaihtaa kotimaisiksi.

Sirkat jyräävät hyönteismarkkinoilla

Maailmassa arvioidaan olevan jopa noin 2 000 ihmisravinnoksi kelpaavaa hyönteislajia. Tästä kuitenkin vain murto-osaa kasvatetaan ruuaksi. Hyönteislajien käyttö määräytyy pitkälti tuotantokustannusten mukaan.

Yleisimpiä ravinnoksi kasvatettavia hyönteislajeja ovat kotisirkat (Acheta domesticus) ja kovakuoriaisten lahkoon kuuluvat jauhopukin (Tenebrio molitor), eli tuttavallisemmin jauhomadon, toukat. Mustasotilaskärpäsen (Hermetia illucens) toukista jauhettua jauhoa käytetään etenkin Kiinassa eläinten rehuksi, mutta myös Suomessa niiden rehukäyttöä tutkitaan.

Jatkossa mahdollisesti myös mehiläishoidon sivutuotteena kerättäviä kuhnuritoukkia voidaan hyödyntää elintarvikkeena. Näin mehiläishoitajien tuloihin muodostuisi uusi sivuvirta. Kuhnuritoukkien kerääminen pesistä kuuluu tarhaajien säännöllisiin hoitotoimenpiteisiin. Tällä hetkellä suurin osa kuhnureista heitetään Suomen Mehiläishoitajain Liiton, SML ry:n mukaan vain pois tai annetaan lintujen ruuaksi.

Näiden lisäksi on monia hyönteislajiryhmiä, kuten kovakuoriaiset, muurahaiset, hepokatit ja torakat, joita kerätään ravinnoksi suoraan luonnosta.

Hyönteisten syönnillä pitkät perinteet

Hyönteisten tuotanto on keskittynyt Kaakkois-Aasiaan ja osaan Väli-Amerikkaa, jossa myös hyönteisten syönnillä on pitkät perinteet. Edullisen työvoiman ja lämpimän ilmaston vuoksi alueilla ei ole ollut suurta kimmoketta kehittää tuotantoa, ja se onkin jäänyt varsin tehottomaksi ja työvoimavaltaiseksi.

Euroopan ruokakulttuuriin hyönteiset eivät ole perinteisesti kuuluneet. Ala on kuitenkin suuren muutoksen edessä: nuoremmat sukupolvet ovat yhä ennakkoluulottomampia kokeilemaan eksoottisiakin makuelämyksiä. Vuosi sitten valmistuneen Hyönteiset ruokaketjussa -hankkeen kyselytutkimuksen mukaan jopa puolet suomalaisista vastaajista ostaisivat hyönteisruokaa, jos sitä olisi myynnissä ruokakaupoissa.

Ravintoarvoiltaan lihan ja kalan luokkaa

Ravintoarvoiltaan tuoreet hyönteiset ovat lihaan ja kalaan verrattavissa olevaa eläinperäistä ravintoa. Eri hyönteislajeissa on eroja, mutta yleisesti ottaen hyönteisten valkuaispitoisuus on korkea ja ne sisältävät kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja. Hyönteisten rasvakoostumus on tasapainoinen ja niissä on runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja. Hiilihydraatti on pääasiassa kuitua, joka koostuu hyönteisten kitiinikuoresta.

Maku vaihtelee lajista, mutta myös valmistustavasta riippuen. Ihmisravintona yksi yleisimmistä hyönteislajeista, kotisirkka, on mieto ja hieman juurevan makuinen. Suutuntuma sirkoissa on rapea.

Entocube-nimisen hyönteisalan yrityksen toimitusjohtajan Perttu Karjalaisen mielestä hyönteiset tarjoavat monimuotoisen makumaailman.

“Hyönteisiä voi käyttää sekä makeaan että suolaiseen ruokaan. Niillä voidaan myös lisätä tuotteen proteiini- ja hivenainekoostumusta”, hän vinkkaa.

Ekologisuus valttikorttina

Hyönteisvalkuaisen ekologisuus painaa kuluttajien vaakakupissa: hyönteisillä on perinteisiin tuotantoeläimiin verrattuna nopea elinkierto, tehokas lisääntymiskyky, veden- ja rehunkäyttö sekä pieni tilantarve. Tämän takia niiden tuottaminen kuluttaa vähemmän luonnonvaroja kuin perinteinen lihantuotanto.

Samaan aikaan maapallon väestönkasvu ja lihan kulutuksen lisääntyminen luovat paineita kestävälle ruuantuotannolle. Monen maan valkuaisomavaraisuus on myös heikko. Esimerkiksi Suomessa valkuaisomavaraisuus on vain 15 prosenttia, ja ulkomailta tuodusta täydennysvalkuaisesta tuontisoijan osuus on 40 prosenttia. Uusia ja kestäviä valkuaislähteitä siis tarvitaan.

Suomeenkin syntynyt uusia hyönteisalan yrityksiä

Uusia ruokahyönteisalan yrityksiä on noussut etenkin Hollantiin ja Ranskaan. Suomessa ensimmäiset yritykset perustettiin muutama vuosi sitten. Alan suomalaisia pioneereja ovat muun muassa Entocube, Finsect ja Nordic Insect Economy.

Nordic Insect Economy, suomalaiselta nimeltään Pohjolan Hyönteistalous Oy, on hyönteisteknologian kehitykseen ja hyönteisraaka-aineen jatkojalostukseen keskittyvä yritys. Se on perustettu vuonna 2014 ja on Suomen ensimmäinen hyönteis alan yritys.

Loviisaan on perusteilla Euroopan suurin yksittäinen elintarvikehyönteisiä kasvattava tehdas. Tehtaan taustalla on Nordic Insect Economy, sillä se toimittaa tehtaan tuotantolaitteiston sekä ostaa, jatkojalostaa ja jakelee hyönteiset elintarvike-teollisuudelle. Tehtaan tuotannon on määrä alkaa tänä keväänä.

Aluksi tuotanto on kymmeniä tonneja vuodessa. Tuotantoa on kuitenkin tarkoitus kasvattaa vaiheittain tämän vuoden aikana siten, että jatkossa kokoluokka on satoja tonneja vuodessa, kertoo hyönteistehtaan perustaja Vesa-Matti Marjamäki.

“Tavoitteenamme on olla yhteistyökumppaniemme kans-sa Euroopan suurin kasvatusteknologian toimittaja sekä elintarvikehyönteisiä tuottava verkosto”, Nordic Insect Economyn toimitusjohtaja Sami Vekkeli sanoo.

Finsect on vuonna 2015 perustettu hyönteismaataloutta edistävä palveluyritys, joka auttaa suomalaisia maatilayrityksiä kehittämään itselleen uuden elinkeinon syötävien hyönteislajien kasvatuksesta.

Kotisirkkojen kasvattajaksi ja kasvattajayhteisön jäseneksi pääsee mukaan hankkimalla Finsectin tuottajapaketin. Paketti sisältää tuotannon pienimuotoiseen aloittamiseen tarvittavat ja yrityksen itse valmistamat välineet.

Finsectin tuottajaverkostossa on tällä hetkellä mukana 12 toimivaa tilaa ja muutamia on rakenteilla.

“Myymme tuotannosta kiinnostuneelle tuotantoon tarvittavat välineet ja hyönteiset sekä opastuksen tai koulutuksen tuotantoon. Ostamme tuotetun hyönteisraaka-aineen sopimuksemme mukaan ja välitämme käsittelemämme korkealaatuisen kotisirkan edelleen ostajakunnallemme”, yrityksen perustaja Lauri Jyllilä kertoo.

Entocube on Pohjoismaiden johtava ruokahyönteisten kasvatukseen ratkaisuja tarjoava yritys. Tuotantoratkaisujen lisäksi Entocube kehittää ja myy kotisirkoista valmistettuja elintarvikkeita Samu-tuotenimikkeellä.

Yritys on kehittänyt sirkankasvatuskontin, joka soveltuu yrityksen mukaan pienimuotoiseen viljelyyn, mutta myös laajempaan liiketoimintaan. Kasvatuskontissa mikroilmastoa seurataan mobiilisovelluksella ja satoa valmistuu neljän viikon sykleissä.

Konttifarmeja on Suomessa viisi. Jouko ja Kirsi Siikosen vastikään Entocuben kanssa yhteistyössä perustettu sirkkafarmi Kanta-Hämeen Tammelassa on ensimmäinen isomman mittakaavan kasvattamo.

Lue koko juttu KM:stä.

Teksti ja kuva: Linnea Nordling