Maatilan yhtiöittäminen kiinnostaa

Kiinteistöjen luovuttaminen osakeyhtiöön pääomansijoituksena on aiemmin ollut varainsiirtoveron alaista, mutta 1.1.2018 alkaen varainsiirtoveroa ei tarvitse maksaa, jos kiinteistö luovutetaan osakeyhtiölle maatilan toimintamuodon muutoksen yhteydessä.

Kiinnostus kasvaa rajusti

ProAgria Etelä-Suomen kehityspäällikkö Jarmo Keskinen kertoo, että lähes jokaisella asiakaskäynnillä yhtiöittäminen nousee keskusteluun. Alueella tehdään vuosittain noin 20 alustavaa yhtiöittämisselvitystä, joista loppuun viedään noin yksi. Kiinnostus on kuitenkin kasvanut, sillä viime vuonna selvityksiä tehtiin noin 100.

”Suurin osa kokee maatilan verotuksen olevan kohtuuton ja hakee yhtiöittämisen kautta helpotusta”, Keskinen kertoo.

Moni etsii yhtiöittämisestä ratkaisua myös velkaantuneeseen taloustilanteeseen tai selvyyttä yhteisomisteisten maatilojen, maatalousyhtymien ja kuolinpesien, toimintaan ja päätöksentekoon. Näissä tapauksissa yhtiöittäminen voi olla ratkaisu, mutta Keskinen korostaa sen olevan aina tapauskohtaista.

”Ei se ole perusteltua kaikille. Uskoisin, että viiden vuoden päästä jäljellä olevista 40 000 maatilasta noin 10 prosenttia on osakeyhtiöitä.”

Tällä hetkellä Suomessa osakeyhtiönä toimivia maatiloja on 700–800, joista noin 400 on perinteisiä tuotantotiloja, loput puutarhayrityksiä ja hevostiloja.

Tilan kehittäminen helpottuu

Keskinen pohtii asiakkaidensa kanssa yhtiöittämistä yleensä tilan kannattavuuden ja jatkuvuuden näkökulmasta.

”Suurin ongelma on tällä hetkellä maatilojen heikko tuloksentekokyky, verotukselliset seikat ovat hyvin pieniä siihen verrattuna.”

Yhtiöittämistä tosissaan Keskinen kannustaa harkitsemaan, kun tilan verotettava tulo on useampana peräkkäisenä vuotena yli 100 000 euroa. Tällä hetkellä Suomen maatilojen keskimääräinen verotettava tulo on noin 18 000 euroa.

”Kilpailukyvyn parantaminen tarkoittaa usein laajentamista eli tuotannon rakenteen kehittämistä. Jos halutaan aktiivisesti kehittää tilan toimintaa, hankitaan lisää peltoa, tuotantorakennuksia ja eläimiä.”

Laajentaminen tehdään yleensä velkavetoisesti. Suoraan omistetulla tilalla investointien velka laskee maatilan nettovarallisuutta ja sen seurauksena koko tulo verotetaan ansiotulona.

Investointien myötä usein myös tulopuoli kasvaa, mikä puolestaan kostautuu kiristyneenä ansiotuloverotuksena. Näin ollen kyky huolehtia veloista ja perheen elannosta voi heikentyä merkittävästi.

”Osakeyhtiössä velkojen lyhentäminen onnistuu paremmin kevyemmän verotuksen ansiosta. Tasaisen verotuksen ansiosta osakeyhtiön tuloksesta jopa 80 prosenttia voidaan käyttää yhtiön velkojen lyhentämiseen ja toiminnan kehittämiseen. Olettaen, ettei varoja nosteta ollenkaan ulos.”

Keskinen kuitenkin muistuttaa, että itselle nostetusta palkkatulosta on maksettava vielä oma ansiotuloveronsa. Himottuja osinkojakaan ei saa täysin verovapaasti.

Selkeyttää toimintaa

”Joskus tilan tunnusluvut näyttävät hyviltä, mutta raha syystä tai toisesta valuu huomaamatta yksityispuolelle. Osakeyhtiön tarkemman kirjanpidon avulla ongelma saadaan kuriin.”

Paremman talouden hallinnan vuoksi osakeyhtiön perustaminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Keskinen suositteleekin kaikkien vapaaehtoisesti noudattavan osaa niitä velvollisuuksista, joita osakeyhtiöiltä vaaditaan.

”Suoraankin omistetulle maatilalle kannattaa avata oma tili, josta nostetaan yksityistilille ikään kuin palkkaa kerran kuussa. Vapaaehtoinen budjetointi on myös hyvin suositeltavaa. Se auttaa hahmottamaan kuluja.”

Osakeyhtiöstä on apua myös silloin, kun maatila on yhteisomistuksessa ja omistusrakenne halutaan ylläpitää, mutta toimintaa selkeyttää. Kuolinpesissä ja maatalousyhtymissä päätökset on hyväksyttävä aina etukäteen yksimielisesti, mikä voi haitata toiminnan sujuvuutta.

”Yhtiössä toimitusjohtaja voidaan valtuuttaa tekemään päätöksiä hyvinkin vapaasti ja jälkikäteen hyväksyttää ratkaisunsa hallituksella.”

Keskinen on nähnyt myös tapauksia, joissa osakeyhtiömuodon avulla on onnistuttu turvaamaan eläkekassa, kun jatkajaa ei lähipiiristä ole löytynyt.

”On tapauksia, joissa osakeyhtiön omaisuusmassaa on määrätietoisesti kasvatettu mahdollisimman suureksi, sitten myyty ulkopuoliselle ja jääty eläkkeelle. Näissä tapauksissa osakeyhtiö toimii hyvin, se on paljon selkeämpi myydä vieraalle kuin suoraan omistettu maatila.”

Lue koko juttu KM:stä.

Teksti ja kuva: Katri Ala-Kleemola