Parlamentaarisen maataloustyöryhmän työ jäi kesken

Hallituksen 8.7.2022 asettama parlamentaarinen maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien arviointiryhmä jätti 29.3.2023 loppuraporttinsa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurviselle. Työryhmän lupaavasti alkanut työ jäi arvioni mukaan kesken, kun eduskuntavaalit tulivat jo liian lähelle ja rapauttivat alussa kohdallaan olleita asenteita. Edustin työryhmässä Keskustaa.

Esitin ajatuksen parlamentaarisen maataloustyöryhmän asettamisesta joulukuussa 2021 eduskunnan täysistunnossa, kun käsiteltiin vuoden 2022 valtion budjetin maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaa. Paikalla ollut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ilmoitti heti innostuneen oloisena ottavansa asiasta ”kopin”. Leppä ei kuitenkaan milloinkaan asettanut parlamentaarista työryhmää. Sen teki 8.7.2022 maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen. Lepästä aiheutunut viivästys koitui mielestäni kohtalokkaaksi työn kannalta, sillä työ pääsi käytännössä alkamaan vasta syysistuntokauden alettua. Työ lopetettiin käytännössä jo ennen helmikuun puoliväliä.

Maatalouden yrittäjätulo surkea

Maatalouden yrittäjätulo on laskenut 2000-luvun alun noin 1 100 miljoonasta eurosta alle 400 miljoonaan euroon. Tämän vuoden yrittäjätulo painunee negatiiviseksi. Maatalouttamme pidetään valtaosin pystyssä ulkopuolisilla tuloilla, kuten palkka- ja eläketuloilla, muilla yrittäjätuloilla sekä metsätuloilla ja mahdollisilla muilla pääomatuloilla. Ainakin niin, että yksityinen kulutus ansaitaan maatalouden ulkopuolisilla tuloilla. Metsätaloudenkin kannattavuus on perin heikko. Metsäammattilaisilla on taipumusta ”unohtaa” puuston pitkä kasvuaika eli pääoman erittäin pitkä sitoutuminen metsätalouteen.

Kokonaistuottavuuden, siis työn ja pääoman tuottavuuden kasvu on ollut Suomen maataloussektorilla vuosina 2005–2019 keskimäärin nopeampaa kuin EU:ssa keskimäärin. Tuottavuuden kasvu on johtunut kahdesta seikasta: jatkavien tilojen toimintaa tehostavista investoinneista ja pellon siirtymisestä rakennekehityksen myötä jatkavien tilojen tehokkaampaan käyttöön.

Tuottajaorganisaatiot

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka sallii tuottajaorganisaatiot, joita ei Suomessa juurikaan ole hyödynnetty, mutta koko EU:ssa niitä toimii noin 3 500, eniten Saksassa ja Ranskassa. EU:n markkinajärjestelyasetuksen mukaan tuottajaorganisaatio saa vääristää kilpailua, mutta ei poistaa sitä.

Tuottajaorganisaatioiden perustaminen on ollut meillä vähäistä etenkin tiedon puutteen ja epäluulojen vuoksi. Kilpailulain rikkomisen pelot ovat keskeinen haaste, joka johtuu osittain siitä, ettei Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) anna neuvontaa tai ennakkoratkaisuja tulkinnallisiin kysymyksiin. Tuottajaorganisaatioita tarvittaisiin etenkin viljan ylijäämien viemiseen kipeästi, koska pienikin viljaylijäämä johtaa heti ns. Itämeri-vähennyksen käyttöönottoon teollisuuden ja kaupan viljan ostoissa. Pellervolaista osuustoimintayritystä ei viljakaupan toimijoissa tätä nykyä ole.

Elintarvikevienti

Viennin kasvattaminen olisi keino lisätä kotimaisen elintarvikeketjun arvonlisäystä. Suomi sijoittuu Euroopan viimeiseksi, kun mitataan elintarvikeviennin osuutta bruttokansantuotteesta. Maataloustuotteiden viennistä sellaisenaan olisi siirryttävä ns. brändituotteisiin.

Elintarvikeketjun toimintaedellytyksiä parannettava (tavoite 1)

Työryhmä ehdottaa hallituskauden 2023–2027 kestäviä lakihankkeita, joissa tarkasteltaisiin elintarvikemarkkinalakia ja kilpailulakia sekä julkisia hankintoja koskevaa lakia. Elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeutta tulisi laajentaa samalle tasolle KKV:n kanssa ja myös julkisia hankintoja koskevaksi. Sen tulisi koskea osto- ja myyntihintoja, osto- ja myyntimääriä sekä kustannusrakennetta.

Vientiä harjoittaville yrityksille, tuottajaorganisaatioille ja muille toimijoille olisi tarjottava markkinaehtoinen palvelukokonaisuus tukipalveluineen. Se voitaisiin sisällyttää esimerkiksi Business Finlandin palveluvalikoimaan.

Ruoantuottajien asemaa elintarvike-ketjussa parannettava (tavoite 2)

Elintarvikeketjun kustannusten seuraamiseksi on muodostettava tuotantokustannusten muutokset todentava indeksijoukko. Indeksin muutoksen raja-arvon ylittyminen avaisi osapuolten niin sopiessa neuvottelut sopimuksen tarkastamiseen.

Ruokaviraston tulee antaa tuottajaorganisaation perustamiseen neuvontaa. KKV:n tulee antaa ennakkoratkaisuina tulkintalinjaukset perustamisvaiheessa olevien tuottajaorganisaatioiden olennaisimpiin kysymyksiin.

Huoltovarmuus (tavoite 3)

Toimivaltaisten ministeriöiden on luotava kansallinen lannoite- ja energiastrategia sekä valkuaisomavaraisuusstrategia. On luotava myös kotimaisen ruoantuotannon pitkän aikavälin strategia.

Tasausvaraus

Työryhmän esittämiin toimenpiteisiin kuuluu myös maatalouden tuloverotuksen tasaus-/investointivarauksen ajanmukaistaminen investointeihin varautumisen edistämiseksi. Varauksen suhteellinen yläraja, joka on 40 prosenttia maatalouden puhtaasta tulosta ennen varauksen tekemistä säilyisi nykyisellään. Sen euromääräinen yläraja, joka on tällä hetkellä 13 500 euroa, poistuisi kokonaan.

Valtiontukisääntöjä ei vuoden 2021 alusta voimaan tulleen EU-lainsäädännön mukaan sovelleta kansallisiin verotoimenpiteisiin, joissa jäsenvaltiot päättävät poiketa yleisistä verosäännöistä sallimalla viljelijöiden tuloveropohjan tasoittamiseen tiettyjen vuosien aikana. Tämän perusteella tasausvarauksen muuttaminen esitetyllä tavalla on mahdollista. ◻

varatuomari, agronomi Esko Kiviranta